Liittoutuneiden valvontakomissio saapuu maahan

1944 lopulla antoi Liittoutuneiden Valvontakomissio (LKV) Suomelle määräyksen Salpalinjan aseistuksen poistamiseksi teräsbetonikorsuista ja sijoittamiseksi varikoihin. Takarajaksi annettiin 1945 tammikuun loppu. Aseet poistettiin pääosin tammikuun 1945 loppuun mennessä ja vain Virolahden alueella aseiden poisto kesti helmikuun puolelle. Luonnollisesti poistettiin teräspesäkkeiden ja kantalinnoitettujen tykistöasemien aseistus varikoihin.

Valvontakomission jäseniä saapuu Helsinkiin.

Valvontakomission jäseniä saapuu Helsinkiin.

 

Salpalinjan purkaminen pääsee vauhtiin

1945 kevättalvella aloitettiin myös korsuhellojen ja ilmanvaihtolaitteiden poistaminen korsuista, ne lähetettiin pioneerivarikolle. Piikkilankaa alettiin myöskin lumien sulettua purkaa pois, piikkilanka oli myyty yrityksille jotka huolehtivat osaltaan keräyksestä. Samoin kenttälinnoitteiden puuverhoilut ja parakkeja myytiin eniten tarjoaville. Kenttälinnoitteiden lujittamisessa käytetyt puuosat olisivat piakkoin lahonneet jo muutoinkin. Kenttälinnoitteiden yli kulkevia siltoja alettiin purkaa siltä osin mitä ei ollut välttämätöntä jättää, ps. estekaivantoja ja yhteys- /taisteluhautoja peitettiin teiden kohdalta mikä mahdollisti satojen siltojen poistamisen. Kiviesteitäkin sai purkaa mutta ei aivan ensimmäisinä vuosina jatkosodan jälkeen.

Sisäkuva

Vaaditaanko Salpalinja tuhottavaksi?

1946 laskettiin Salpalinjan hävittämisen vaativia rahasummia, vaikkakaan suomalaisille asti ei koskaan tullut vaatimusta Salpalinjan hävittämiseksi. Eversti Ilmari Karhu, Valvontakomission yhteyshenkilö totesi 1946 että sellaista vaatimusta tuskin tullaan esittämään. LKV tosin tarkisti Salpalinjan linnoitteita aina vuoteen 1947. Ensin varsin järjestelmällisesti mutta lopuksi enää pistokoemaisesti. Yleisin kysymys oli ”missä aseet ovat”. Korsujen tyhjentämistä muista laitteista jatkettiin ja se kesti aina vuoteen 1947.

Eversti Karhu keskellä.

Eversti Karhu keskellä.

Lisää rahaa laitteita purkamalla

1948 alettiin kartoittaa voisiko teräsbetonikorsuista vielä purkaa lisää materiaalia. Lähinnä tulivat kyseeseen teräsosat joista olisi saanut rahaa Maalinnoitusten hoitotoimistolle jonka vastuulla Salpalinjan laitteiden kunnossapito, purkaminen ja maanomistajille aiheutettujen vahinkojen kartoitus oli.. Kaikkineen evakuoitavaa materiaalia laskettiin korsuissa olevan 295 tonnia. Teräsbetonikorsujen teräsosat olivat evakuointilistalla mutta laitteiden vaurioittamista ei sallittu. Tähystyskuvun lattialevyjen ja sulkurenkaan poistaminen olisi kuitenkin vaatinut teräsportaiden ylimpien askelmien irtileikkaamisen mikä johti siihen ettei kyseisiä osia evakuoitu korsuista. Samalla virisi Puolustusvoimain Pääesikunnan operatiivisessa osastossa ajatus muutaman korsun ottamisesta koulutuskäyttöön.

Tähystyskuvun sulkurengas.

Tähystyskuvun sulkurengas.

Kunnostusmääräys

1949 annettiin määräys varustaa 12 teräsbetonikorsua havaintokorsuiksi. Korsujen valinnassa oli kiinnitetty huomiota siihen, että ne edustivat eri kestolaitetyyppejä ja sijaitsivat hyvien liikenneyhteyksien varrella. Korsujen taktillinen sijainti jäi huomioimatta. Havaintokorsut kunnostettiin täydellisiksi. Lämmitys- ja tuuletuslaitteet puolinaamareineen, aseiden jalustat, tähtäin-, mittaus-, ja havaintolaitteet asennettiin paikoilleen. Lisäksi tuli viestiosaston huolehtia radiokalusto korsuihin. Aseiden tilalle, 3 korsutykkiä 45mm skä 8 kpl konekiväärejä tulivat kuitenkin puiset mallikappaleet. Korsujen tuli olla valmiit 31.5.1949 mennessä. Ja tarvittavat materiaalit saatiin pioneerivarikolta. Tähtäinkaukoputket sekä periskoopit määrättiin säilytettäväksi Maalinnoitustoimiston varastossa Luumäellä, ne oli tarkoitus asentaa paikoilleen vain vierailujen ajaksi.

45mm

Valitut korsut

Joukko-osastojen, koulujen ja kurssien linnoittamiskoulutuksessa tarvitsemaa havainto-opetusta varten varustettiin seuraavat 12 korsua.

Luumäki

C. 10 Puolen joukkueen-, pst. tykki-, kk.korsu, tähystyskupu m/40. Maa.

C. 11 Puolen juokkueen-, kk.korsu, tähystyskupu m/40. Maa.

C. 58 ¼ joukkueen-, pst. tykin suojakorsu, tähystyskupu m/39. Kallio.

C. 399 Kk. kupupesäke

C. 420 Puolen joukkueen-, tulenjohtokorsu, tulenjohtokupu. Kallio.

C. 499 Kk. kupupesäke

Luumäki

Virolahti

29 Kk. Kupupesäke (avolouhos), kevyt kk-kupu m/40. (273a). Kallio

41 Tunneli-, joukkueen majoituskorsu, tähystyskupu m/40, pst. tykin suoja. Kallio

48 Puolen joukkueen- ja kk. korsu, tähystyskupu m/40, pst. tykin suoja. Kallio

179 Joukkueen majoituskorsu, pst tykin suoja, periskooppi, suojaputki. Kallio

181 Puolen joukkueen-, pst. tykki-, ja kk. korsu+ tähystyskupu m/40 + pst. tykin suoja.

273 Puolen joukkueen-, pst. tykki- ja kk. korsu+ tähystyskupu m/40 (osittain avolouhos).

Virolahti

Yhä lukossa

Jossain vaiheessa korsuissa oli koulutusten ajan myös toimivia aseita puisten mallikappaleiden sijaan. Koulutustoiminta jatkui eri muodoissa aina -70 luvulle asti. Vaikka Puolustusvoimat ei enää henkilökuntaansa korsuissa tapahtuvaa taistelutoimintaa varten koulutakkaan on osa näistä samoista korsuista vielä tänä päivänäkin lukittu ja niihin tutustuminen onnistuu vain oikean Salpalinjatoimijan kanssa. Tätä lukitusta ei pidä sekoittaa Salpalinjan nykyisen omistajan, Senaatti-kiinteistöjen vaarallisena pitämiensä kohteiden pääsyn estämiseksi tekemään työhön.

About Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 48-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Saatat olla kiinnostunut myös:

Kommentoi:

Share This