Lappeenrannan sotienaikaiset linnoitustyöt sijoittuivat myös varsinaiselle kaupunkialueelle.

Talvisodan aikaan 1940 oli kaupungin laitamille rakennettu hyökkäysvaunuesteeksi kiviestettä.

Linnoitustyöt jatkuivat Salpalinjan rakennustöiden yhteydessä talvisodan päätyttyä, URR (Uudenmaan rakuunarykmentti) linnoitti Lappeenrannan sillanpääasemaa(aikalaisnimitys) sekä etuasemia. Sillanpääasemaan tehtiin ainakin piikkilankaestettä, kiviestettä, pikakivääri- ja konekivääripesäkkeitä, taisteluhautaa. Puisia osuman kestäviä korsujakin tehtiin ainakin 2kpl ja 32kpl oli suunnitteilla. Linnoitustyöt päättyivät jatkosodan alkamiseen. Salpalinjan työthän keskittyivät varsinaisen kaupungin ulkopuolella, pohjois- ja länsipuolelle.

Jatkosodan loppupuolella 1944 elokuussa linnoitustyöt Lappeenrannassa jatkuivat, tällä kertaa rakennettiin VS-linjan (Vilajoki-Saimaa) pohjoispäätä. Kaupunginjohtaja yritti siirrättää osan linnoitteista vähemmän kaupungin toimintoja häiritsevimpiin paikkoihin, tähän linnoittelusuunnitteluesikunnan päällikkö kenraali W.Hägglund luonnollisestikaan voinut suostua. Tämän seurauksena kaupungin kaava-alueelle valmistui pääosin Taisteluhaudan pätkiä ja panssariestekaivantoa. Jatkosodan päätyttyä ja kotiuttamisvaiheen alettua, linnoitustyöt lopetettiin.

Rauhan ajan alettua alkoi Lappeenrannan kaupungille tulla laajenemispaineita, omaa tonttimaata ei silloisella kaupungilla riittävästi ollut ja niilläkin sijaitsi nyt osittain linnoitteita. Kaupunki lähestyikin heti vuoden 1945 tammikuussa Lahdessa sijainnutta Armeijakunnan esikunnan pioneerikomentajaa eversti Kai Savonjousta toiveella että puolustusvoimat omalla kustannuksellaan poistaisi linnoitteet kaupungin alueelta.

Kartta2

”Kun kaupunki sijaitsee verraten lähellä Moskovan rajaa ja kaupunginhallituksen maallikkokäsityksen mukaan pääpuolustuslinjan rakentaminen kaupungin alueelle ei vastaa olevia oloja ja estää sitä paitsi kaupungin luonnollista kehitystä, uskaltaa kaupunginhallitus tiedustella, eikö pääpuolustuslinjan rakentamista kaupungin alueelle nykyoloissa voitaisi peruuttaa kokonaisuudessaan tai ainakin siltä osalta, joka on kunnalliskodin rakennusten välittömässä läheisyydessä.”

Armeijakunnan esikunnasta lähettiin majuri T.Saukkonen tarkastamaan asiaa ja hän ilmoitti haittojen olevan vähäisiä, epäili kyseessä olevan enemmän kauneushaitat eikä lupaa purkamiseen pidä myöntää kuin kohde kerrallaan. Eversti Kai Savonjousi antoi kuitenkin Lappeenrannan kaupungin ja kunnalliskodin alueella luvan linnoittamistarkoituksessa rakennettujen kaivantojen ja kuoppien täyttämisen sekä tarvittavien aukkojen avaamisen kiviesteisiin asianomaisten omalla kustannuksella.

Lappeenrannan kaupunki vaati kuitenkin kustannusten korvausta, laskelmassa kustannukset olivat 819 140 silloista markkaa.

Linnoitteiden lista lähetettiin Maalinnoitusten hoitotoimistoon Lahteen syyskuussa 1946 ja siinä listattiin myös kustannukset, jätän ne nyt tilansäästön takia pois. Betonirakenteet on rajattu listasta pois. Korsut listalla ovat siis puisia korsuja. Hv. Este=hyökkäysvaunueste.

ListaIndesignillaKartankeskitys

About Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 48-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Saatat olla kiinnostunut myös:

Kommentoi:

Share This