Tervetuloa Blogiin!

Täältä löydät parhaimmat sotatarinat ja tarjoukset

Valo Nihtilä ja Salpalinja

Valo Nihtilä Mannerheim ”Sotamarsalkka Mannerheim jäi ylipäällikön paikalle. Hänen johdollaan aloitettiin puolustusvoimain uudelleen organisointi, laajat asehankinnat ja suurimittaiset linnoitustyöt uudella rajalla, joka sekä maarintaman pituuden että...

Luumäki Salpalinjan 1-vaiheen rakentamattomat laitteet

Vaikka Salpalinjan 1-vaiheen rakenteet Luumäelle pääosin valmistuivatkin niin tässä listaus niistä 22 laitteesta jotka eivät milloinkaan tulleet 1-vaiheessa rakennetuiksi. Laitemäärä on noin 1/6-osa Luumäelle suunnitelluista laitteista 1940. Laitteet on ryhmitelty...

Luumäki Salpalinjan korsujen urakoitsijat korsulistaus

Korsulistaus Luumäen alueella olevista Salpalinjan korsuista. Suppea listaus korsut rakentaneista urakoitsijoista ja työryhmistä. Osaan en vielä tiedä vastausta, lisätään kun selviää. Tämä on teille joista on tullut korsujen onnellisia omistajia tai Salpalinjan...

Luumäki Salpalinjan työmaiden huolto

Salpalinjan linnoitustyömaiden huoltoa käsittelemme suppeasti seuraavassa päiväkirjaotteen muodossa. Yrjö Kunttu toimi huoltoasioiden tarkastajana työpiiri 230 4.3.1941 – työpiirin lakkauttamiseen asti. Hän piti päiväkirjaa tuolta ajalta. Tässä päiväkirjan antia....

Mannerheim Luumäellä 1940

Mannerheim Luumäellä 1.9.1940 Mannerheimin suunniteltu aiempi elokuinen vierailu Salpalinjan työmailla oli jouduttu siirtämään mutta 1.9.1940, syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina, saapui Mannerheim tarkastusmatkalle joka suuntautui Virolahden, Miehikkälän ja Luumäen...

Lappeenranta 1945 linnoitettu kaupunki

Lappeenrannan sotienaikaiset linnoitustyöt sijoittuivat myös varsinaiselle kaupunkialueelle. Talvisodan aikaan 1940 oli kaupungin laitamille rakennettu hyökkäysvaunuesteeksi kiviestettä. Linnoitustyöt jatkuivat Salpalinjan rakennustöiden yhteydessä talvisodan...

Joensuu 1944 linnoitettu kaupunki

Joensuu ja Lappeenranta olivat välirauhan aikana sekä jatkosodan lopulla eniten linnoitetut kaupunkimme kun Viipuria ei oteta lukuun. Joensuu kärsi linnoitteista vielä enemmän kuin Lappeenranta mutta kaupunki ei siitä huolimatta tehnyt anomuksia linnoitteiden...

Salpalinja korsun rakennus

Salpalinjan avolouhoskorsun konekiväärille, kansankielessä kookoo bunkkeri, B118 rakentamisesta lyhyt kooste. KK-korsu+täh m/40 ja 20 miehen majoitus.Ja koska sen numeroinnissakin on hetkittäin tapahtunut jotain niin vilkaistaan sitäkin. Talvisodan päätyttyä vetäytyi...

Kuinka Hanell ruotsalaiset kesytti 1940

”Köyhän on oltava nöyrä” Vapaaehtoisista ruotsalaisista linnoittajista on julkaistu kirjoja ja artikkeleja, Kohti Salpalinjaa(Eric Bjökman 2007) ja Salpalinja – Itsenäisyyden monumentti (Håkan Nylund artikkeli, 2017) nämä kuitenkin perustuvat turhankin paljon...

Talvisota ja korsujen mitoitus

Pioneerikenraali Unio Sarlin kertoo kuinka 1930-luvulla Kannakselle rakennetut korsujen mitoitus/järeys ratkaistiin. ”Minä pyysin, ihan alussa jo,  Sotaväen päälliköltä että hän ilmoittaisi minkälaista tykistöä vihollinen todennäköisesti käyttää. Se oli aika...

Salpalinja ja urakoitsijat osa 1

Salpalinja rakennettiin monilla alueilla yksityisten urakoitsijoiden toimesta. Jo 1920- ja 1930-luvulla oli heitä käytetty Kannaksella. Talvisodassakin oli työryhmiä perustettu myös rakennusliikkeiden runkomiehistön ympärille. Talvisodan päätyttyä tuli ajankohtaiseksi...

Bonsdorff ja Mannerheim

“Marski löi nyrkin pöytään, ja sano, minä olen hullu mies ja ajoi minut ulos.” Näin kertoo Otto Bonsdorff 1942 talvesta, tuolloin Päämajan linnoitusosaston päällikkö. Kun Salpalinjan linnoittaminen alkoi, Linnoitustoimiston johtaja kenraaliluutnantti Edward Hanell...

Neuvostoliiton suurhyökkäys 1944

Jatkosodassa suomalaisten hyökkäysvaiheen jälkeen sotatoimet hiljenivät asemasodaksi. Tästä syystä suomalaisten upseerien tietämys venäläisten hyökkäystaktiikan valtaisasta muutoksesta olikin valitettavan vähäistä. Vaikkakin venäläiset käyttivät samaa...

Nastola, sankarivainajat

Nastola, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 69 sankarivainajaa.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. myös kaatumispaikkaa on mainittu. Tästäkin listasta puuttuvat Nastolaan haudatut ulkopaikkakuntalaiset sankarivainajat. Listan lähteenä on Lahden...

Kuivanto, sankarivainajat

Kuivanto, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 43 sankarivainajaa.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkaa ei ole mainittu. Listan lähteenä on Lahden sotaveteraanipiiri r.y painattama kirja,  Päijät-Hämäläiset isänmaan asialla (1981)....

Orimattila, sankarivainajat

Orimattila, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme.  294 sankarivainajaa jotka haudattu Orimattilaan.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkoja ei valitettavasti listassa ole. Listan lähteenä on Lahden sotaveteraanipiiri r.y painattama...

Artjärvi, sankarivainajat

Artjärvi, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 89 sankarivainajaa.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. Myös kaatumispaikka mainittu. Listan lähteenä on Lahden sotaveteraanipiiri r.y painattama kirja,  Päijät-Hämäläiset isänmaan asialla (1981). Nimiä...

Lahden sankarivainajat

Lahti, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 518 sankarivainajaa joista suurin osa on haudattu Lahteen.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkoja ei ole. Yksi nimi puuttuu, valitettavasti. Kaikki listassa olevat eivät ole Lahden...

Share This