Tervetuloa Blogiin!

Täältä löydät parhaimmat sotatarinat ja tarjoukset

Salpalinja kirjana

Salpalinja – itsenäisyyden monumentti kirja ilmestyi 2017. Salpalinjan perinneyhdistyksen kustantama eri kirjoittajien artikkeleista koostettu kirja. Kirja käsittelee Salpalinjan rakentamista ja sen taustoja, taustoittaen asioita jopa nykypäivään asti. Varoitus,...

Salpalinja 1944 laitemäärä ja hävittäminen 1946

Salpalinja. 1946 laskettiin Salpalinjan hävittämiseen tarvittavia rahamääriä. Tästä kertoo myöskin Salpalinjan grand old manin Terho Ahosen blogi 2017 lokakuulta. Tiedot olivat tulleet julki Salpalinja museon 30-vuotisseminaarissa, Miehikkälässä, tutkija John...

Linnoitettu Joensuu 1946

Joensuu ja Salpalinjan suurin kaupunkitaistelu? Joensuu ja Lappeenranta olivat välirauhan aikana sekä jatkosodan lopulla eniten linnoitetut kaupunkimme kun Viipuria ei oteta lukuun. Joensuu kärsi jatkosodan lopulla rakennetuista linnoitteista vielä enemmän kuin...

Salpalinja koulutuskäyttöön 1949

Liittoutuneiden valvontakomissio saapuu maahan 1944 lopulla antoi Liittoutuneiden Valvontakomissio (LKV) Suomelle määräyksen Salpalinjan aseistuksen poistamiseksi teräsbetonikorsuista ja sijoittamiseksi varikoihin. Takarajaksi annettiin 1945 tammikuun loppu. Aseet...

Kymijoen linja

Itsenäisen Suomen tavoitteena oli Suomen kansan turvaaminen idän vyöryltä syvällä linnoitetulla alueella ja useilla linnoitusvyöhykkeillä joista viimeisin  suunnitelmissa 1920-1939 oli Kymijoki. Rahan puute kuitenkin ohjasi linnoittamiseen suunnattuja määrärahoja...

Lappeenranta linnoitettu kaupunki 1945

Lappeenrannan sotienaikaiset linnoitustyöt sijoittuivat myös varsinaiselle kaupunkialueelle.     TALVISOTA Talvisodan aikaan 1940 oli kaupungin laitamille rakennettu hyökkäysvaunuesteeksi kiviestettä. SALPALINJA, VÄLIRAUHA Linnoitustyöt jatkuivat Salpalinjan...

Kuinka Hanell ruotsalaiset kesytti 1940

”Köyhän on oltava nöyrä” Vapaaehtoisista ruotsalaisista linnoittajista on julkaistu kirjoja ja artikkeleja, Kohti Salpalinjaa(Eric Bjökman 2007) ja Salpalinja – Itsenäisyyden monumentti (Håkan Nylund artikkeli, 2017) nämä kuitenkin perustuvat turhankin paljon...

Talvisota ja korsujen mitoitus

Pioneerikenraali Unio Sarlin kertoo kuinka 1930-luvulla Kannakselle rakennetut korsujen mitoitus/järeys ratkaistiin. ”Minä pyysin, ihan alussa jo,  Sotaväen päälliköltä että hän ilmoittaisi minkälaista tykistöä vihollinen todennäköisesti käyttää. Se oli aika...

Salpalinja ja urakoitsijat osa 1

Salpalinja rakennettiin monilla alueilla yksityisten urakoitsijoiden toimesta. Jo 1920- ja 1930-luvulla oli heitä käytetty Kannaksella. Talvisodassakin oli työryhmiä perustettu myös rakennusliikkeiden runkomiehistön ympärille. Talvisodan päätyttyä tuli ajankohtaiseksi...

Bonsdorff ja Mannerheim

“Marski löi nyrkin pöytään, ja sano, minä olen hullu mies ja ajoi minut ulos.” Näin kertoo Otto Bonsdorff 1942 talvesta, tuolloin Päämajan linnoitusosaston päällikkö. Kun Salpalinjan linnoittaminen alkoi, Linnoitustoimiston johtaja kenraaliluutnantti Edward Hanell...

Neuvostoliiton suurhyökkäys 1944

Jatkosodassa suomalaisten hyökkäysvaiheen jälkeen sotatoimet hiljenivät asemasodaksi. Tästä syystä suomalaisten upseerien tietämys venäläisten hyökkäystaktiikan valtaisasta muutoksesta olikin valitettavan vähäistä. Vaikkakin venäläiset käyttivät samaa...

Nastola, sankarivainajat

Nastola, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 69 sankarivainajaa.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. myös kaatumispaikkaa on mainittu. Tästäkin listasta puuttuvat Nastolaan haudatut ulkopaikkakuntalaiset sankarivainajat. Listan lähteenä on Lahden...

Kuivanto, sankarivainajat

Kuivanto, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 43 sankarivainajaa.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkaa ei ole mainittu. Listan lähteenä on Lahden sotaveteraanipiiri r.y painattama kirja,  Päijät-Hämäläiset isänmaan asialla (1981)....

Orimattila, sankarivainajat

Orimattila, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme.  294 sankarivainajaa jotka haudattu Orimattilaan.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkoja ei valitettavasti listassa ole. Listan lähteenä on Lahden sotaveteraanipiiri r.y painattama...

Artjärvi, sankarivainajat

Artjärvi, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 89 sankarivainajaa.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. Myös kaatumispaikka mainittu. Listan lähteenä on Lahden sotaveteraanipiiri r.y painattama kirja,  Päijät-Hämäläiset isänmaan asialla (1981). Nimiä...

Lahden sankarivainajat

Lahti, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 518 sankarivainajaa joista suurin osa on haudattu Lahteen.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkoja ei ole. Yksi nimi puuttuu, valitettavasti. Kaikki listassa olevat eivät ole Lahden...

Lemi ja Kärmeniemen legenda

Salpalinjalla Lemin Kärmeniemessä on kaksi linnoitustykistölle välirauhan 1940-1941 aikana tehtyä kantalinnoitettua tykkiasemaa. Tykkiasemat on tehty 152/45-C tykeille.  Näistä tykeistä löydätte tietoa wikipediasta.  Lyhyesti todettuna kyseinen tykki oli tarkoitettu...

1940 Nordic workers fortifying Kotka

The Winter War ended in the Moscow Peace Treaty in 13.3.1940. At that point the foreign voluntary working groups were only just on their way to Finland when the demobilization of foreign soldiers who had voluntarily served as a part of Finland’s troops had already...

Share This