Jäänmurtaja Tarmo ja Salpalinja

Kuvan alkuperä Suomen merimuseo.

Tarmo suomen merimuseon kuva

II AK oikean sivustan suojaväylät Talvi 1940-1941

Salpalinjalle Kivijärven ja Suomenlahden väliin ryhmittäytynyt II Armeijakunta menetti talveksi oikean sivustansa vesistöesteen edun. Talvisodan lopussahan Virolahdelle oli tehty maihinnousuyritys joka oli vielä 1940-41 talvella tuoreessa muistissa.

Railoesteitä sinällään on käsitelty jo aiemmin internetissä, Salpalinjan pitkäaikaisen puhemiehen, yrittäjän, Salpalinjaoppaiden kouluttajan, res. majuri, Salpavaelluksen RUK-operaatiopäällikön Terho Ahosen blogissa, Salpalinjan salat. Tässä linkki siihen http://salpalinjansalat.blogspot.fi/2014/02/jaarailot-talviesteina.html

Tässä blogissamme siis vain lyhyesti II Armeijakunnan oikean siiven railoista, järvet ja Saimaa jätetään toiseen kertaan.

Alla Maanmittauslaitoksen ilmaiseen aineistoon pohjautuva kartta alueesta. Salpalinjan kulku merkitty SUMMITTAISESTI. Salpalinja alkaa Mustamaasta vaikka tässä en sitä mukaan merkinnyt.

Salpalinjan summittainen kulku.

Salpalinjan summittainen kulku.

Linnoitustoimistossa päätettiin tehdä railoesteet, linnoitustoimisto otti huolehtiakseen Santasaaren(paikallisille Santsaari) ja Leppäniemen(Harvajanniemi) välisen railon aukipitämisen.

Railosuunnitelma pieni

Tämän lisäksi Rannikkotykistörykmentti 2(Kotkan lohko) sai tehtäväkseen laatia suunnitelman jäänsärkijä (jäänmurtaja) Tarmolla sekä miinalaiva Pukkiolla auki murrettavista suojaväylistä.

Jäänsärkijä Tarmo oli rakennettu Englannissa, Newcastle Upon Tynessä 1907. Saapui Suomeen 1908 tammikuussa, Suomen valtion omistukseen Tarmo saatiin kun se 1918 tammikuussa Helsingissä kaapattiin venäläisiltä. Talvisodassa Tarmo aseistettiin ja tammikuussa 1940 se koki kovia Kotkan pommituksissa keula kärsi pahoja vaurioita mutta sen lisäksi aluksen miehistöstä kuoli 39 miestä ja 13 haavoittui!

Nykyään Tarmo on näyttelylaivana Kotkassa Merimuseo Vellamossa. http://www.merikeskusvellamo.fi/

Lisää tietoa Tarmosta vaikkapa tuolla http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4nmurtaja_Tarmo_(1907)

Kuvan alkuperä, Suomen merimuseo.

tarmo-jaissa

Alla olevalla videolla Tarmo 1920-luvulla saapuu Helsinkiin. Olikohan II Armeijakunnan miesten keskuudessa yhtä riehakas vastaanoota? Tänä päivänä ei tälläistä menoa hyvällä katsottaisi.

Opening shots from Peter von Bagh’s 2008 documentary Helsinki, ikuisesti (Helsinki Forever) show a crowd admiring (and soon being chased by) the icebreaker Tarmo in Helsinki, Finland. Apparently filmed in the 1920s.

Laitetaan vielä kuva miinalaiva Pukkiosta joka oli valmistunut 1939, Pukkio kuvassa keskellä. SA-kuva 93417

93417 Pukkio Someri 1942

Myöhemmin Pukkio palveli yhteysaluksena.

"Yhdyslaiva ""Pukkio"" navakassa luodetuulessa."

SA-Kuva 127955

Rannikkotykistörykmentti 2 oli siis käytössään miinalaiva Pukkio jolla oli tarkoitus murtaa suojaväylä auki niin kauan kuin se sille oli mahdollista. Jääpeitteen vahvistuttua ja väylien tekemisen tullessa ylivoimaiseksi ml. Pukkiolle olisi suojaväylän murtanut auki js. Tarmo.

Alla kuva ehdotetuista suojaväylistä.

Suojaväylät

RT2 teki muutosehdotuksen Linnoitustoimistolle ja Merivoimien esikunnalle railon sijainnista, RT2 ehdotti railoa avattavaksi Santsaaresta Leppäniemen(Harvajanniemen) sijaan Mustamaahan. Lisäksi RT2 myöskin ehdotti Merivoimien esikunnalle kyseisellä välillä kokeiltavan pohjamiinoja. Pohjamiinoista ei vielä tuolloin ollut kokemuksia eikä sen estearvoon suositeltu tuolloin luotettavan. RT 2 pyysikin Merivoimien esikunnalta lupaa kokeilla pohjamiinoja syrjäisemmällä merialueella ensin.

Alla kuva Santsaaren ja Mustamaan välisen railon sekä pohjamiinoituksen ehdotetusta sijainnista.

Pohjamiinatjarailo

Käytännön toteutus jälleen kerran poikkesi hiukan suunnitellusta kuten usein tuntuu käyneen. Jäänsärkijä Tarmo ajoi 15.2.1941 hieman erilaisen suojaväylän jonka leveys oli 14.5metriä ja lisäksi suoritettiin railojen teko jääsahauksella.

Alla kuvassa yhtenäinen viiva Tarmon tekemä suojaväylä ja katkoviiva jääsahauksella tehtyä railoa.

41Tarmon murtama väylä

Tarmon murtaman suojaväylän lisäksi alla joukkojen tekemät railot 22.2,1941 mennessä yhtenäisellä punaisella viivalla sekä 3.2.1941 mennessä tekeillä olleet katkoviivalla.

joukkujen sahaus

Tämän lisäksi avattiin idempänä Virolahden rannikolla pari railoa, sinisellä 2.3.1941 jälkeen avattaviksi suunnitellut railot. Uhanalaisimpiin ns. panssariväyliin oli suunniteltu railot.

Länsirailot

Jäänsärkijäasiaa siis tällä kertaa. Kiitos mielenkiinnosta!

About Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 45-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Sotahistoriaa, pääosin modernin linnoittamisen historiaa, olen hartaasti harrastanut jo –80 luvulta alkaen. K-Linnoiteretkien retkillä löydät minut aina mukana oppaana sekä matkanjohtajana matkan alusta loppuun asti. Kuulun Lahden seudun oppaat ry ja opastuksen laadun takeeksi olen suorittanut Matkaoppaan ammattitutkinnon sekä Suomen opasliiton auktorisoinnin josta ulkoiseksi merkiksi myönnetään henkilökohtainen kullattu Guide-merkki. Lisäksi Salpalinjan perinneyhdistys on myöntänyt minulle Salpalinjan rakentajat-mitalin, Salpalinjan hyväksi tehdystä työstä.

Saatat olla kiinnostunut myös:

Kommentoi:

Share This