Itsenäisen Suomen tavoitteena oli Suomen kansan turvaaminen idän vyöryltä syvällä linnoitetulla alueella ja useilla linnoitusvyöhykkeillä joista viimeisin  suunnitelmissa 1920-1939 oli Kymijoki. Rahan puute kuitenkin ohjasi linnoittamiseen suunnattuja määrärahoja siinä määrin ettei pystytty toteuttamaan kuin välttämättömin, itäisen naapurin mahdollisesti yllättävän rynnistyksen varalle.

Talvisota alkaa

Kymijoen linjan varustamista eikä edes maastontiedustelua siis saatu toteutettua, vaikka viimeisin linnoitusvyöhykesuunnitelma tehtiin 1939 YH-aikana. Talvisodan sytyttyä annettiin Päämajasta määräys linnoittamisen aloittamiseksi myös sisämaassa, Saimaan kanavan seutu sekä Saimaalta pohjoiseen tuli tehdä tienkatkaisut hyökkäysvaunuestein. Luumäen(Lappeenrannan) ja Suomenlahden(Virolahti) väli tuli linnoittaa, ensisijaisesti hv. esteet tuli rakentaa myös tälle linjalle. Samalla annettiin määräys merivoimille Kymijoen linjan varustamisesta.

 

Linjaus syntyy

Linnoitusmääräyksen alusta ehti kulua lähes kaksi kuukautta ennen kuin linnoittaminen Kymijoen linjalla alkoi. Jo pelkkä linjauksen suunnittelu päämajan kanssa vei aikansa. Linjaus kuitenkin syntyi ja kulki summittaisesti Utista Myllykoskelle, jokilinjaa pitkin Anjalaan josta Juurikorven kautta Tavastilan aukealle ja siitä rannikkoa etelään ja saariin.

Linnoitustyöt alkavat

Tammikuun 1940 aivan lopussa merivoimat sai työt aloitettua linjan etelä- ja pohjoispäissä. Painopisteen töiden ja työvoiman osalta ollessa etelässä Tavastilan aukea-Juurikorpi. Talvisodan päättyminen maaliskuussa aiheutti suuria muutoksia Kymijoen linjan linnoittamisessa.

 

Talvisota päättyy

Talvisodan päätyttyä annettiin linnoitustyöryhmille määräys siirtyä Kymijoen länsipuolelle. kenttäarmeija vetäytyi ja ryhmittäytyi uuden rajan taakse. Samalla Kymijoen linjan linnoitustyöt siirrettiin merivoimien alaisuudesta päämajan pioneerikomentaja Unio Sarlinille joka jo ennen talvisotaa oli valvonut ja ohjannut linnoitustöitä teknillisen tarkastajan ominaisuudessa. Unio Sarlin päätti linnoituslinjan siirtämisestä Kymijoelle jotta tämä luonnoneste saataisiin täysimääräisenä käyttöön.

Porausjärjestys

Kymijoen linja, uusi linjaus

Käytännössä uusi linjaus tarkoitti jo YH-aikana väliväylän sulkeneiden linnoitteiden jatkamista Haukkajärven länsipuolella Valkealaan siitä kohti Kymijokea ja sitten Kymijoen länsirantaa pitkin etelään Kotkansaarelle asti. Lisäksi II armeijakunnan reservidivisioona/prikaati linnoitti väliä Utti(Väliväylä)-Myllykoski. Luonnollisesti panssariesteet ja nimenomaan estekivistä tehty este oli etusijalla. Lisäksi Kotkan seudulla alettiin louhia luolia paikalla saapuneiden työryhmien toimesta mutta myös vapaaehtoisten ruotsalaisten ja norjalaisten työryhmien toimesta.

 

KulkulupaKulkulupa2

 

 

 

 

 

 

 

Linnoitustyöt päättyvät

Kenttälinnoitteiden ja kenttäkorsujen rakentamista varsinaisen linnoituslinjan hidas merkitseminen maastoon, maastonsuunnittelijoita oli käytössä alkuvaiheessa vain neljä. Linnoitustyöryhmissä ei ollut maastonsuunnittelijoita omasta takaa.  Kenttäarmeijan mutta varsinkin linnoitustyöryhmien suurimman työväen, työvelvollisten, nopea vapauttaminen siviilielämän tarpeisiin ajoi työryhmät nopeasti minimimiehitykselle ja Kymijoen linjan linnoitustyöt pari luolaa lukuun ottamatta ajettiin alas toukokuussa 1940. Työryhmien rungot siirrettiin aloitettuihin ja pian alkaviin Salpalinjan töihin, käytännössä töitä ohjanneet insinöörit heidän ympärilleen kasattuine toimistoineen.  II armeijakunnan reserviprikaati jatkoi kuitenkin Utti-Myllykoski linjan linnoitustöitä aina kevääseen 1941.

Kymijoen linjasta tietoa myös Facebookissa ryhmästä https://www.facebook.com/groups/123815898266363/

KarttaKouvolaKarttakeskiKarttakeski2Karttakeski3KarttaKotka

 

 

About Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 48-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Saatat olla kiinnostunut myös:

Kommentoi:

Share This