OSA 2.

B.  Muita linnoitustöiden järjestelyissä  huomioitavia periaatteita

Tänä vuonna(5.3.1941) on jo syytä pyrkiä antamaan asemille mahdollisimman paljon täydellisen aseman kokonaispiirteet. Tällöin kiinnitän eri laitteiden, samoinkuin niiden keskinäisen järjestelyn suhteen asianomaisten huomiota seuraaviin näkökohtiin:

Hangon karttaa tutkitaan. 1941.07.25 SA-kuva 28576

Hangon karttaa tutkitaan.
1941.07.25 SA-kuva 28576

1. Asemasta muodostetaan vähitellen tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan syvyyttä omaava vyöhyke ottaen tällöin erityisesti huomioon että,

  • a) A-osassa (edellinen blogi huom!) määräämäni periaatteen soveltamista kussakin tapauksessa tarkoin ja eripuolilta harkitaan, jolloin luonnostaan heikot, mutta samalla tärkeät kohdat tehdään muita syvemmiksi sekä sijoitetaan niihin  niinikään laitteita tavallista taajempaan, myös mitä sulku- ja tukiasemalaitteisiin tulee; tällöin ei myöskään ole kaihdettava joidenkin laitteiden sijoittamista pääpuolustuslinjan edessäkin oleviin, hallitseviin maastonkohtiin, sillä siten vain edistetään vastarinnan painopisteen salaamista asemassa, mihin on kaikin keinoin pyrittävä;
  • b) varsinkin I-III luokan korsujen sulkevan, s.o. sivustatulen ohella aina pidetään silmällä myös päätulivyöhykkeen riittävää syvyyttä;
  • c) korsut eivät ainoastaan tue vaan myöskin suorastaan välittömästi voivat suojata toisiaan tulella;
  • d) myös aseman sisään saadaan tarvittaessa riittävän voimakas tuli, esim. rakentamalla avoasemia korsun läheisyyteen (sen sivuille ja taakse) sivuille ja taaksekin ampuvia aseita varten niin, että niihin on korsusta suojainen yhteys;
  • e) edellä a-d kohdissa mainittujen ja taaempienkin laitteitten sijoituksessa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan päätulivyöhykkeen ja kaukotulitehtävään tarkoitettuja elimiä ei sijoiteta samaan laitteeseen  eikä eli elimiä yleensäkään niin, että yhteen kohdistettu tuli samalla osuu myös toiseen;
  • f) aina huomioidaan aseman syvyyteen (myös erillisen aseman osan sivustaan ja selkäänkin) johtavien ps. joukoille edullisten maastonkaistojen (uoma, kangas, jne.) sulkeminen myös syvyydessä sekä sitäpaitsi tärkeimpien elimien lähipuolustus hv. esteineen 1.vaiheessa tulirungon muodostavien kk:ein ja pst. aseiden osalta, sitten tykkiasemien jne. hv. lähiesteet.

2. Aseman kokonaispiirteitä luotaessa huomataan aluksi sen minimimiehitystarve. 1. vaiheessa toteutetaan siitä linnoitusjoukkojen asevahvuuden edellyttämä osa.  Kun 1. vaiheen jälkeen sitten aseman vahvuutta etulinjassa lisätään ja syvyyttä ryhdytään järjestelemään, ei ole tyydyttävä vain jv. joukkojen suojaamiseen vaan rakennetaan miehistö- ja ammussuojat, joista asemiin suojainen yhteys, myös

Kranaatinheitin Hangon lohko 1941.07.25 Sa-kuva 28577

Kranaatinheitin
Hangon lohko 1941.07.25
Sa-kuva 28577

 

  • a) kranaatinheittimiä,
  • b) tykistöä (myös tulenjohtopaikat), jolloin tulee myös sen osan käyttöön eteentyönnetyistä (päävastarinta-aseman etuosan) asemista,
  • c) ilmatorjuntatykistöä panssarisuojineen ja torjuntajärjestelyineen sekä
  • d) johto- ja huoltoelimiä varten.

3. Erityisesti on syytä tutkia miten korsujen toiminta ja niiden johtaminen

Karhumäki tykistötulessa. Pindusin ja Karhumäen viivytystaistelut 1944.06.20 SA-kuva 154360

Karhumäki tykistötulessa.
Pindusin ja Karhumäen viivytystaistelut 1944.06.20 SA-kuva 154360

 

  • a) pimeällä (valaisukeinot),
  • b) savussa ja sumussa,
  • c) taistelukentän pölyssä ja
  • d) kovassa tulessa parhaiten varmistetaan. Tällöin joudutaan ennenkaikkea huolehtimaan eri suunnilta leikkaavan tähystyksen sekä hälytys ja viestiyhteyksien, samoinkuin lähekkäin olevien korsujen keskinäisen yhteyden järjestelyistä. Tätä tietä johdutaan myös tarkoin tutkimaan, minkälaisiksi ryhmiksi laitteet on kussakin maaston osassa ryhmitettävä keskitetyn johdon mahdollistamiseksi alimmissa johtoportaissa.

4. Vaikkakin laitteissa henkilöstöä ja materiaalia pyritään suojaamaan rakenteen lujuudella, on siitä huolimatta itse laitteen suoja sen sijoituksen lisäksi kaikin keinoin järjestettävä – sitä enemmän, mitä heikompi se rakenteellisesti on ja mitä tärkeämpi se on. Paitsi korsujen ja avoasemien sijoitusta tähystys-, panssari- ja ilmasuojaiseen maastonkohtaan, on näin ollen kaikin keinoin huolehdittava niiden

Pst. tykkiasema, jonka naamiointi on suoritettu erittäin taitavasti. Vitele,Ukonniemi, RTR 13. 1943.08.29 SA-kuva 136613

Pst. tykkiasema, jonka naamiointi on suoritettu erittäin taitavasti.
Vitele,Ukonniemi, RTR 13. 1943.08.29 SA-kuva 136613

  • a) naamioinnista,
  • b) palosuojasta,
  • c) omasta ja vihollisen ammunnasta aiheutuvasta äänen vaimennuksesta varsinkin kallioperälle sijoitetuissa korsuissa.

Entistä enemmän on tällöin käytettävä hyväksi myöskin valelaitteita sekä aseman etumaastossa, itse päävastarinta-asemassa ja syvällä taka-alueellakin. Tällaisten laitteiden aikaansaamiseen voidaan varsinkin aseman edessä ja sen etureunassa käyttää jonkin verran myös betonia, kunhan silloin myös niiden harhauttava käyttö (esim. tulenantoon yöllä) ja todellisia korsuja suojaava sijoitus huomioidaan.

Aivan erityisesti on huomioitava siitä, että sekä  piikkilanka- että hv. esteiden yleinen kulku missä se suinkin käy päinsä järjestellään siten, että se ei laitteen paikkaa paljasta.

Reservien suojaamiseksi ja niiden taisteluvoiman ylläpitämiseksi mahdollisimman koskemattomana taisteluhetkeen saakka, on kunkin portaan resrveihin nähden eri näkökohtien punnitseminen tarpeen niiden sijoituspaikkoja määrättäessä.  Tälläisiä näkökohtia ovat ensi sijassa:

  • a) käytön kiireellisyys eri kohtiin hälytyksen tapahtuessa,
  • b) suojainen sijoitus,
  • c) suojaiset siirtymismahdollisuudet,
  •  d) vihollisen sulkutulen todennäköinen sijoitus, joka vaikuttaa eri tavoin etummaisimpien, välittömästi käytettävien ja taas taaempien reservien sijoitukseen.

5. Sitä mukaa kun varsinkin pääkorsut jms. valmistuvat, laaditaan niihin asemapiirrokset omine ja naapurin tulialueineen, mittauksineen jns. 

45mm tykki paikalla korsussa. Virolahti, Ravijoki 1941.11.04 SA-kuva 60724

45mm tykki paikalla korsussa.
Virolahti, Ravijoki 1941.11.04 SA-kuva 60724

6. Edellä kohdan 3 lopussa on jo mainittu eri laitteiden ryhmittämisestä kokonaisuudeksi. Varsinkin hallitsevissa ja vahvoissa kohdissa on syytä järjestää tällainen kokonaisuus (pieninkin) myös taistelua varten eri suuntiin.

Etumaastokuvia Pitkärannasta. Laatokan rannalla oleva linnake ""Pikku-Haukku"". Pitkärannan lohko 1944.09.14 SA-kuva 163989

Etumaastokuvia Pitkärannasta. Laatokan rannalla oleva linnake ””Pikku-Haukku””.
Pitkärannan lohko 1944.09.14 SA-kuva 163989

7. Lopuksi tahdon huomauttaa, että aseman lujuus loppujen lopuksi määräytyy siinä puolustautuvien joukkojen ja niiden käytettävissä olevien välineiden mukaan. Tämän takia on välttämätöntä, että ensinnäkin kaikki johtoportaat, myös sl. esikunnan tässä, kuten operatiivisissa asioissa yleensäkin, työskentelevät kiinteässä yhteydessä itseään ylempien ja alempien johtoportaiden kanssa niin hyvin asemien järjestelyn kuin joukkojen käytön suunnitteluun nähden. Aivan erityisesti teroitan linnoitusjoukkojen valmiuden jatkuvaa valvontaa ja niiden jokahetkisestä valmiudesta selvillä olon tärkeyttä. Samalla käsken kaikkia asianosaisia tekemään voitavansa näiden joukkojen aseistuksen ym. materiaalin täydentämiseksi sekä värvättyjen hankkimiseksi niiden rungoiksi. Siksi kunnes värvättyjä saadaan tarpeeksi, armeijakunnat asettavat varusmiehistä välttämättömän rungon linnoitusjoukkoja varten. 

Kaikki voimat on käytettävä tehokkaaseen puolustuksen ja niinpä ovat ""esikuntaherratkin"" ottaneet lapion ja lähteneet linnoitustöihin. Rukajärven suunta 1944.07.24 SA-kuva 159475

Kaikki voimat on käytettävä tehokkaaseen puolustuksen ja niinpä ovat ””esikuntaherratkin”” ottaneet lapion ja lähteneet linnoitustöihin.
Rukajärven suunta 1944.07.24 SA-kuva 159475

8. Kun linnoitustoiminta on maamme olosuhteisiin verraten erittäin laajaa ja linnoitustoimiston tehtävät sen vuoksi monipuolisia, korostan vielä kiinteän yhteistoiminnan välttämättömyyttä armeijakuntien ja linnoitustoimiston kesken mahdollisimman hyvien tuloksien aikaansaamiseksi tässä puolustusvalmiudellemme tärkeässä työssä. 

Sotamarsalkka ja kenr. Heinrichs. Niittylahden kansanopisto 1941.07.18 SA-kuva 25815

Sotamarsalkka ja kenr. Heinrichs. Niittylahden kansanopisto 1941.07.18 SA-kuva 25815

Ylipäällikkö:

Sotamarsalkka  Mannerheim

Yleisesikunnan päällikkö:

Kenraaliluutnantti: E. Heinrichs 

About Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 45-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Sotahistoriaa, pääosin modernin linnoittamisen historiaa, olen hartaasti harrastanut jo –80 luvulta alkaen. K-Linnoiteretkien retkillä löydät minut aina mukana oppaana sekä matkanjohtajana matkan alusta loppuun asti. Kuulun Lahden seudun oppaat ry ja opastuksen laadun takeeksi olen suorittanut Matkaoppaan ammattitutkinnon sekä Suomen opasliiton auktorisoinnin josta ulkoiseksi merkiksi myönnetään henkilökohtainen kullattu Guide-merkki. Lisäksi Salpalinjan perinneyhdistys on myöntänyt minulle Salpalinjan rakentajat-mitalin, Salpalinjan hyväksi tehdystä työstä.

Saatat olla kiinnostunut myös:

Kommentoi:

Share This