Salpalinja. 1946 laskettiin Salpalinjan hävittämiseen tarvittavia rahamääriä. Tästä kertoo myöskin Salpalinjan grand old manin Terho Ahosen blogi 2017 lokakuulta. Tiedot olivat tulleet julki Salpalinja museon 30-vuotisseminaarissa, Miehikkälässä, tutkija John Lagersted:in luennolla. Pääosin blogi tuntuisi pohjaavaan tähän asiakirjaan. Aiheesta puheenvuoron käyttävä Karhu oli myös Liittoutuneiden valvontakomissio ”yhteysupseeri”(aluksi everstin arvoisena) ja tätä kautta lienee hänellä ollut vankka tuntuma Salpalinjaa koskeviin vaatimuksiin. Terho Ahosen blogikirjoitus aiheesta löytyy täältä http://salpalinjansalat.blogspot.fi/2017/10/salpalinjan-havittamislaskelma-1946.html

Kokousasiakirja.

Kokousasiakirja.

Puolustuksellisen näkökulman lisäksi pitää ottaa huomioon taloudellinen näkökulma, Liittoutuneiden valvontakomissio oli rajannut puolustusvoimien henkilökunnan sekä aseiden määrät. Jolloin esimerkiksi Maalinnoitusten hoitotoimisto joutui tulemaan toimeen minimimiehityksellä eikä Salpa-aseman hoidolle enää jäänyt henkilöresursseja eikä taloudellisiakaan edellytyksiäkään. Ja jo heti jatkosodan aikanakin olivat maanomistajat pyytäneet linnoitustöiden aiheuttamien haittojen poistamista joten oli varmasti odotettavissa että haittojen poistamista aletaan vaatia. Maalinnoitusten hoitotoimistolla ei ollut osoittaa miehiä töihin haittojen poistamiseksi, joskaan ei siihen ollut myöskään rahaa. Ehkä senkin takia haluttiin selvittää voisiko asia ratkaista kerralla ja lopullisesti.

Tykkikuva

Valitettavasti Ahosen blogissa oleva taulukko laitteiden määrästä ei kuvaa Salpalinjan tilannetta 1944 eikä edes 1946, sillä siihen on laskettu muuallakin kuin Salpa-asemassa olevat laitteet mukaan. Ahosen blogin taulukossa on ensin laskettu ”kaikkialla” sijaitsevat laitteet yhteen ja sitten vähennetty niistä 1.9.1946 mennessä hävitetyt laitteet.

Alla olevissa yhteismäärissä siltojen määrä voi tuntua suurelta mutta pääosin kyseessä eivät ole mitkään jokia ylittävät sillat vaan psv.kaivantojen ja taistelu- sekä yhteyshautojen ylitse menevät. Samoin laiturit ovat olleet tarpeen linjaa rakentaessa. Padoista hävitettiin ainoastaan 1kpl patoja Lemillä 1944 vuoden lopulla räjäyttämällä, pato mikä ei yleensä esiinny Salpalinja-kirjallisuudessa siksi niissä mainitaankin vain 9 patoa.

Piikkilankaa puretaan.

Maalinnoitusten hoitotoimiston laskemat laitemäärät vuodelta 1944. Lukema päivätty 1.9.1946 ja tehty aiemmin mainittua hävityslaskelmaa varten. Kuusamon räjäytetyt korsut on näistä luvuista jo otettu pois. Muualla olevat laitteet tarkoittavat laitteiden olevan muualla kuin Salpa-asemassa tai sen etu- ja takamaastossa.

SALPALINJA 1944

Kestolaitteet
Teräsbetonikorsuja 363 kpl muualla 9, Kuusamossa räjäytetyt eivät sisälly lukuihin
Teräsbetonikorsujen kuoppia 211 kpl (kesken jäi 1941) muualla 220 kpl( pääosin kenttäkorsujen kuoppia)
Imubetonikorsuja 258 kpl (puuttuuko 10 kpl  pioneerien Iitiään valamaa, nykytutkimuksen valossa ei tietoa)
Betonisia tykkiasemia 18 kpl
Tunneleita 25 kpl (luolia) muualla 6 kpl

Kenttälaitteet
Panssarivaunujen torneja 48 kpl
Korsuja 718 kpl muualla 469 kpl
Tykkiasemia 450 kpl muualla 300 kpl
Kk. pesäkkeitä 1266 kpl muualla 450 kpl
Tj. pesäkkeitä 408 kpl muualla 86 kpl
Taistelu- ja yhteyshautaa 355 km muualla 289 km
Kiviestettä 147 km muualla 42 km
Panssariestemuuria 2 km
Panssariestekaivantoa 89 km muualla 14 km
Rinneleikkausta 39 km muualla 9 km
Paaluestettä 2 km
Piikkilankaestettä 315 km muualla 36 km
Patoja 10 kpl
Siltoja 608 kpl muualla 164 kpl
Laitureita 22 kpl muualla 1 kpl

About Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 48-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Saatat olla kiinnostunut myös:

Kommentoi:

Share This