Salpalinja rakennettiin monilla alueilla yksityisten urakoitsijoiden toimesta. Jo 1920- ja 1930-luvulla oli heitä käytetty Kannaksella. Talvisodassakin oli työryhmiä perustettu myös rakennusliikkeiden runkomiehistön ympärille.

Talvisodan päätyttyä tuli ajankohtaiseksi uuden puolustuslinjan rakentaminen, Kymijoenlinjan työmaat ajettiin nopeasti alas ja työvoima kotiutettiin. Ruotsalaisia vapaaehtoisia työjoukkoja tuli/osoitettiin linjan eteläosalle töihin. Kaikkia uusia työmaita ei kuitenkaan valtion voimin pystytty operoimaan ja yksityisille rakennusliikkeille kiviesteiden sekä teräsbetonikorsujen rakentajina oli tilaus.

PyramidTyömies

Kuinka sitten ryhdyttiin rakennusurakoiden jakoa, kilpailuttaenko? Ehei, vaan Hanellin johtaman Linnoitustoimiston Rakennusosaston päällikkönä 20.4-15.9.1940 toiminut insinööri A.W.Liljeberg sattui olemaan Rakennusteollisuusliiton puheenjohtaja. Hänen apulaisenaan taasen toimi A. Junttila joka taasen oli Sementtiyhdistyksen puheenjohtaja. Molemmilla herroilla oli myös oma yrityksensä pyöritettävänään, vaikkakaan se ei tähän liity kuin maininnan muodossa.

PyramidRakennusteollisuusliitto

A.W. Liljeberg ryhtyi ensi töinään kartoittamaan rakennusliikkeitä joilla saattoi olla koneita ja työväkeä käytettävissään. Tämän lisäksi Rakennusteollisuusliitossa oli eräänlainen sisäpiiri ”joka koordinoi sopivin yritysten kartoitusta”. Käytännössä liiton sisällä sovittiin työmaiden jakamisesta. Koneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä louhintaan- ja betonitöihin soveltuvaa konekantaa.

Esimerkkinä voidaan pitää rakennusliike Pyramid. Talvisodan päätyttyä ja rauhan tultua Pyramidin koko kiinteä omaisuus jäi rajan taakse Viipuriin, yrityksellä oli myös velkaa. Pyramidin osakas insinööri A. Kiikka sai pelastettua kuitenkin suurimman osan Pyramidin konekantaa joka siirtyi Helsinkiin. Uusi rakennusliike Insinööritoimisto A. Kiikka perustettiin.

PyramidKuorma-Auto

Insinööritoimisto A. Kiikka saikin puolustusvoimilta urakoita uusilla (Salpalinja) linnoitustyömailla Lappeenrannan Iitiästä ja Rutolasta., ensimmäinen urakka oli 5 teräsbetonikorsun rakentaminen. Samalla urakoitiin kiviesteen tekoa. Etelärajaksi mainittiin Kouvolan ja Lappeenrannan välinen maantie.

PyramidTraktoriValm

Insinööritoimisto A. Kiikka sai työt nopeasti käyntiin ja pian iso osa jo Viipurin aikaisen Pyramidin työväestä oli töissä Kiikalla. Urakat olivat kiinteitä urakoita jotka perustuivat käytännössä massojen määrään sekä kiviesteen kohdalla pystytettyjen kivien määrään jossa oli ”maastokerroin” maapohjan mukaan. Kivet A. Kiikka irroitti itse kalliosta. Ennen jatkosodan alkua rakennusliikkeen nimeksi palasi Pyramid.

 

 

 

 

 

About Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 47-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Sotahistoriaa, pääosin modernin linnoittamisen historiaa, olen hartaasti harrastanut jo –80 luvulta alkaen. K-Linnoiteretkien retkillä löydät minut aina mukana oppaana sekä matkanjohtajana matkan alusta loppuun asti. Kuulun Lahden seudun oppaat ry ja opastuksen laadun takeeksi olen suorittanut Matkaoppaan ammattitutkinnon sekä Suomen opasliiton auktorisoinnin josta ulkoiseksi merkiksi myönnetään henkilökohtainen kullattu Guide-merkki. Lisäksi Salpalinjan perinneyhdistys on myöntänyt minulle Salpalinjan rakentajat-mitalin, Salpalinjan hyväksi tehdystä työstä.

Saatat olla kiinnostunut myös:

Kommentoi:

Share This