Salpalinjan avolouhoskorsun konekiväärille, kansankielessä kookoo bunkkeri, B118 rakentamisesta lyhyt kooste. KK-korsu+täh m/40 ja 20 miehen majoitus.Ja koska sen numeroinnissakin on hetkittäin tapahtunut jotain niin vilkaistaan sitäkin.

Talvisodan päätyttyä vetäytyi kenttäarmeija ja kohdealuetta tarkemmin tarkastellen II (toinen) Armeijakunnan 5.divisioona Luumäen ja Hostikan välille. 5.Divisioona oli yksi tulevista suojajoukkoprikaateista(5.prikaati), jotka sijoitettiin Luumäen ja Virolahden välille. Tarkoituksena näillä suojajoukkoprikaateilla oli suojata ja mahdollistaa hyökkäyksen sattuessa kenttäarmeijan ryhmitys puolustukseen. Suojajoukkoprikaateille tehtiin myös varuskunnat parakeista koska joukkojen sijoitus oli sen hetkistä näkymää peilaten pysyvä.

Jätämme välistä useimpien lukijoiden tuntemat Salpalinjan rakennustöiden valmistelut ja suunnittelut joita on läpikäyty parhaiten Mr. Salpalinjan, Terho Ahosen, blogissa Salpalinjan salat.

kuoppa

Käymme suoraan kiinni korsun rakennukseen. Ensimmäisenä oli kk-korsun sijoitus puolustusasemaan, puolustusaseman tuliverkon suunnitelman mukaisesti. Tämä työ oli prikaatin komentajan päätöksen alla.

Pataljoonan komentaja ehdotti (tarvittaessa yhteistyössä joukkueenjohtajan) kanssa korsun sijaintia, divisioonan/prikaatin komentaja taasen ehdotti Armeijakunnan komentajalle korsun rakentamista joko juoksevan numeron tai karttapisteen muodossa. Juoksevat numerot oli annettu armeijakunnan toimesta, prikaatin/maastonsuunnittelijan lohkon mukaan.

Laitteita sijoittaessa työhön ryhtyi maastonsuunnittelija joka useimmiten oli osallistunut divisioonan(prikaatin) ja pataljoonan tulisuunnitelman tekoon jo puolustusaseman tulisuunnitelmaa tehdessä. Laitteiden, korsujen, bunkkereiden (nykykieli) numeroille annettiin etuliite tarvittaessa jotteivat sekoittuisi viereisen divisioonan/prikaatin/ maastonsuunnittelijan tekemään korsujen numerointiin.

Armeijakunnan komentaja myös päätti laitteiden rakentamisjärjestyksestä josta johtuu laitteiden tunnuksen, numeroinnin kirjavuus. Kaikkia ei tehty, armeijakunnan komentaja saattoi olla eri mieltä laitteen tarpeellisuudesta tai ehditty tehdä ehdotetusti jolloin numerointi ns. heittää, tähän vaikuttaa myöskin se missä järjestyksessä laitteita on maaston sijoitettu.

B118

Salpalinjalla ei pääosin käytetty 1.vaiheen laitteissa etuliitettä joka olisi tullut maaston mukaan kuten Kannakselle jääneiden laitteiden kohdalla oli. Korsun B.118 numerointi on jostain syystä joissain kartoissa ja laitelistoissa ollut myöskin B.418, todennäköisesti kirjoitusvirheen takia. Kuitenkin Salpalinjan inventoinnissa on päädytty alkuperäiseen numeroon 118, B-kirjaimen ollessa etuliitteenä mutta ilman pistettä joka on poistunut koko lohkon laitteista alkuperäiseen numerointiin verrattuna.

Maastonsuunnittelijan merkittyä ampumasektorin sekä aseen kääntöpisteen, tehtiin vaaitus sekä sektorikartta. Kun nämä oli suoritettu määritteli Linnoitustoimisto armeijakunnan komentajan ilmoittaman kiireellisyysjärjestyksen sekä työryhmien sijaintien perusteella laitteiden rakennusjärjestyksen kullakin työpiirillä. Rakennustöiden piirustukset ja töiden teknillinen valvonta oli linnoitustoimiston tehtävä. Käytännössä kaikki juoksevat asiat, majoitus, ruoka, rakennustöissä tarvittava työvoima ja tarve-aineet tulivat linnoitustoimiston kautta.

Louhinta

Mutta nyt korsun rakennustyön eri vaiheisiin pelkistettynä.

 

 

II Armeijakunta.

5.Divisioona/prikaati

Työpiiri 210. Linnoitustoimiston rakennusosaston alainen. Yli-insinööri Arvonen toimi esimiehenä.

Työpiirin päällikkönä ins. Vornanen, Miehikkälä.

Työryhmä 215, Työryhmä Raunio, insinööri K.Raunio

KORSU B.118

Avolouhoskorsu joka vanhemmissa papereissa löytyy muodossa B.118 mutta nykyinventoinnissa muodossa B118. Jossain vaiheessa korsu on esiintynyt kartoissa ja listoissa myös tunnuksella B.418

Korsun paikka ja korkeus merkitty maastoon

23.7.1940 Reino Lukkari

Raivaus ja pohjatyöt

3.8.1940 aloitus

5.8.1940 lopetus

Louhintatyöt

8.8.1940 aloitus (Kallion louhinta)

28.9.1940 lopetus (Kallion louhinta)

Vastaava rakennusmestari Antikainen

60 miestä

Piirustukset 1367, 1388

RAUDOITUSTYÖT

1.10.1940 aloitus

19.10.1940 lopetus

8.10.1940 – 13.10.1940 Seinät

13.10.1940-19.10.1940 Katto

Vastaava rakennusmestari Heikkilä

16 miestä

Piirustukset 1480,1473

Raudan määrä 41 325kg

Seinät 14437kg

Katto 27234kg

MUOTTITYÖT

28.9.1940 aloitus

4.10.1940 lopetus

28.9-2.10.1940 Seinät

2.10-4.10.1940 Katto

Työnjohtajana rakennusmestari Heikkilä

6 miestä

Piirustukset 1480, 1473

KUPUTYÖT

26.9.1940 m/40 saapunut työmaalle

3.10.1940 Asennus aloitettu

5.10.1940 Asennus lopetettu

Vastaava rakennusmestari Heikkilä

10 miestä

Piirustukset 1480, 1473

BETONOINTI

8.10.1940 klo 20:45 aloitus

9.10.1940 klo 17:00 työsauma

14.10.1940 klo 6:30 aloitus

16.10.1940 klo 7:00 Lopetus

8.10-14.10 13:30 seinät loppuun 170kuutiota, 1280 säkkiä sementtiä

14.10 klo 13:30- 16.10.1940 klo 7 katto, 356,5kuutiota, 2674 säkkiä sementtiä

Vastaava rakennusmestari Ylätalo

160 miestä

MUOTTIEN JA TELINEIDEN PURKAMINEN

17.10.1940 aloitettu

20.10.1940 lopetettu

Vastaava rakennusmestari Ylätalo

SISUSTUSTYÖT

10.1.1941 aloitettu

8.2.1941 lopetettu

Vastaava rakennusmestari Nurmi?

2-4 miestä

KK-jalusta asennettu.

LATTIAN VALU

1.2-28.2.1940 Lattian raudoitus, rautamäärä 70kg

28.2.1940 Lattian valu, 7kuutiota

SEKTORILEIKKAUS

1.2-28.2

Vilkman&Jalava 3. 20kuutiota, 4. 35kuutiota, Kalliota 72kuutiota

Bäck Kalliota 200kuutiota

TÄYTEMAA JA KIVET

1-30.6.1941 lohkarekiviä 85kuutiota, ajomatka alle 2km

VIEMÄRIKANAALIN SYVENTÄMINEN

1-30.6.1940 Bäck 2. 5kuutioa, 3. 10kuutiota. 4. 20kuutiota, Kalliota 18kuutiota.

SEKTORILEIKKAUS

1-30.6.1940 Bäck 3. 25kuutiota, 4. 125kuutiota, Kalliota 25kuutiota

 

 

About Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 48-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Saatat olla kiinnostunut myös:

Kommentoi:

Share This