Salpalinjan tulvitukset Etelä-Kymenlaakson alueella osa I

Kivijärven patolaitetta on käsitelty niin kirjallisuudessa kuin erilaisissa blogeissakin paljon. Mutta tällä kertaa keskitymme Virolahden kunnassa Ravijoella olleisiin tulvituksiin. Kivijärven pato, Askolan viemäri, tullaan toki vielä käsittelemään. Ensimmäisessä osiossamme perehdymme Ravijoen patolaitteisiin.

Alla olevaa kuvaa tarkasteltaessa kannattaa muistaa ettei Hamina-Virolahti-Vaalimaa tietä ollut vielä vuonna 1944, saatikka 1940.

ravjokinuoli

Kuva ©Maanmittauslaitos

 

Ravijoen padot

Ravijokeen suunniteltiin syyskuusta 1940 alkaen,  kolme patolaitetta, Pato I,II ja III. Pato I olisi ollut Ravijoen suulla, Ravijoenlahdella, seuraava ,Pato II on, joen vartta pohjoiseen ja museotien pohjoispuolella. Pato III on nykyisen Harjun OPK alueella. Ravijoen padot lisäsivät Salpalinjan Ravijoen pituisella osalla Salpalinjan estearvoa merkittävästi.

Eri patojen suunniteltu sijainti ja niiden merkitys veden korkeuteen on ollut seuraava:

Pato I,

tarkoitus oli tulvittaa Ravijoki aina pohjoiseen vanhalle myllylle asti. Vanha mylly sijaitsee Museotien eteläpuolella. Eli käytännössä tulvitus olisi ulottunut padolle II asti. Pato I olisi levittänyt pohjoispuolellaan Ravijoen n.30metrin levyiseksi ja vähintään 1.5metriä syväksi. Ainoa matalampi kohta olisi jäänyt vanhalta myllyltä, museotieltä , 200metriä etelään johon tulvitus olisi nostanut vedenpintaa alimmillaan 0.7metriä korkeuteen. Pato I olisi ollut kaksisettinen pato mutta sen rakentaminen peruutettiin.

Pato II,

Tarkoitus oli tulvittaa Ravijokea padolta pohjoiseen, museotieltä pohjoiseen asti. Nykyiseltä Ravijoen sahalta pohjoiseen Harjun OPK alueelle. Noin 2.6km matkalta. Pato levitti Ravijoen vähintään 20metrin levyiseksi ja 1.7km matkalle saatiin vähintään 2metrin syvyys. Pato II oli padoista suurin, nelisettinen pato.

-Pato III tehosti Pato II tulvitusta, nosti veden pintaa 0.5m korkeammalle pohjoispuolellaan, Harjun OPK alueella. Pato III oli kaksisettinen pato.

Padot alla kuvassa etelästä pohjoiseen Ravijoenlahdesta ylöspäin, Pato I joen suulla, Pato II Museotien sillan pohjoispuolella ja Pato III, Harjun OPK alueella.

ravijokimaasto1.1

Kuva © Maanmittauslaitos vapaa kartta-aineisto.

Patojen rakennusjärjestys meni numerojärjestyksessä, I,II ja III. Pato I, eteläisin joensuussa, rakentaminen kuitenkin peruutettiin. Patojen tukiseinät tehtiin betonista. Patosetit olivat puusta. Patojen täyttyminen matalimman veden, kuivimman kauden aikana olisi kestänyt n. kaksi viikkoa. Tästä johtuen ehdotettiin veden varastoimista jo aikanaan kuivatettuun Ravijärveen. Ravijärveäkin tutkittiin tulvituksen varalle, tähän palataan myöhemmin. Samaten Haminan Kirkkojärven tulvitukseen merivedellä.

 

Mutta kesällä 1944 annettiin määräys Salpalinjan saattamisesta taistelukuntoon, tässä yhteydessä padotukset aloitettiin, vesiesteet otettiin käyttöön. Ravijoella tai Säkäjärvellä(tähänkin palaamme myöhemmin) tapahtui insinööri Castrenin muistelmien mukaan niin että patosettien laskemisen jälkeen laitteet/padot jäivät valvomatta, jolloin ne tulvivat yli ja vesi söi uuden uoman padon viereen. Täten setit(puupalkit) jouduttiin nostamaan ylös, tulvitus purkamaan, täyttämään patojen sivut ja aloittamaan tulvitus uudelleen. Kuitenkin sateisen kesän myötä olivat patolaitteet onnistuneet tulvittamaan Ravijoen suunnitellussa laajuudessaan. Vesiesteet olivat täynnä, täytetty valmiiksi kun laitteet luovutettiin Linnoitustoimiston toimesta Armeijakunta II syyskuun alussa 1944. Syyskuun 1944 loppuun mennessä kaikki tulvitukset purettiin vaiheittain.

K-Linnoiteretket, Juha Kilpeläinen, 2014. Kuva SA-kuva, kartat (C)Maanmittauslaitos.

 

About Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 47-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Sotahistoriaa, pääosin modernin linnoittamisen historiaa, olen hartaasti harrastanut jo –80 luvulta alkaen. K-Linnoiteretkien retkillä löydät minut aina mukana oppaana sekä matkanjohtajana matkan alusta loppuun asti. Kuulun Lahden seudun oppaat ry ja opastuksen laadun takeeksi olen suorittanut Matkaoppaan ammattitutkinnon sekä Suomen opasliiton auktorisoinnin josta ulkoiseksi merkiksi myönnetään henkilökohtainen kullattu Guide-merkki. Lisäksi Salpalinjan perinneyhdistys on myöntänyt minulle Salpalinjan rakentajat-mitalin, Salpalinjan hyväksi tehdystä työstä.

Saatat olla kiinnostunut myös:

Kommentoi:

Share This