Lotat kuorivat perunoita Heinjoen suojeluskuntatalon nurkalla ylimääräisten harjoitusten aikana. SA-kuva 234 Lotat alkoivat muonittaa linnoittajia kesällä 1939, tavallaan kuin lottien reserviharjoituksena. Vapaaehtoisten linnoitustöiden jatkeena muonitus kuitenkin jatkui YH-ajan linnoitustöiden muonituksena.
Rima on asetettu ja se on korkeammalla kuin koskaan! Aivan ensiksi on todettava, että minulla on ollut kunnia tuntea kirjan, Salpalinja – Suomen suoja, kirjoittaja Terho Ahonen n. 10 vuotta.
Talvisodan viimeisinä päivinä siirtyi Unio Sarlinin johtama päämajan pioneeriosasto Myllykoskelle Lappeenrannan Rutolasta. Mannerheim teki päätöksen uuden rajan linnoittamisesta 22.3.1940 ja samana päivänä sai kenraalimajuri Hanell tehtäväkseen laatia itärajan linnoitussuunnitelman. 30.3.1940
Salpalinjalla palkkatyötä ja asevelvollisia Joistakin nettijulkaisuista voi saada kuvan joka sekoittaa vuoden 1939 kesällä tehdyt vapaaehtoiset linnoitustyöt Salpalinjan rakennustöihin. Salpalinjalla linnoitustöitä ei kuitenkaan suoritettu kesän 1939 vapaaehtoisten linnoitustöiden tapaan aatteellisista
Salpalinja, Suomen itsenäisyyden ajan suurin työmaa, on hiljalleen kadonnut metsiin putkahtaakseen aina silloin tällöin suuren yleisön tietoisuuteen. Salpalinjaa pidetään Suomen ja pohjoismaiden suurimpana rakennustyömaana ja erään miehen elämäntyönä. Tämä mies
Talvisodan päättymispäivä 13.3.1940. Sotatoimiyhtymät saivat ylipäälliköltä vasta summittaiset ohjeet alueista, joille niiden tuli vetäytyä. Linnoittajajoukot Kannaksen ja Luumäenlinjan linnoitustöistä, yhteensä n. 15 000 miestä, yhdessä 23. divisioonan kanssa käsketään siirtymään