Salpalinja Luumäellä 1944 – Jatkosodasta rauhanaikaan Jatkosodan alkaminen merkitsi Luumäellä korsutyömaiden hiljentymistä, sodan alettua töitä jatkettiin vain parilla työmaalla. Tuleva Salpalinja siirtyi Linnoitustoimiston Kunnostus- ja tarkastustoimiston huolehdittavaksi. Linjan aseistus ja
Seuraavat linnoitusaiheiset luennot on varmistettu. 17.4. Klo 17 Salpalinja Luumäellä, Luumäki, Valtuustosali. Vapaa pääsy. 16.6. klo 13 YH-ajan linnoitustyöt Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Lahti. Sotilaslääketieteenmuseo. Museon pääsymaksu. 14.7. klo 13 Luumäen
Salpalinjan rakentamisen aloittamisesta tulee vuonna 2020 kuluneeksi 80-vuotta. Selatessani Helsingin Sanomien arkistoa tein havainnoin että Salpalinjan 50-vuotisjuhlia oli vietetty vuonna 1994 ja 60-vuotisjuhlia vuonna 2000. Tämä tietysti johtuu siitä että
Jatkosodan aikana Ylipäällikön, sotamarsalkka Mannerheimin tekemät retket ja tarkastusmatkat kirjattiin ylös. Allaolevan on kirjannut ylös Mannerheimin nuorempi adjutantti, kapteeni Osvald Rafael Bäckman. Joidenkin henkilöiden taustoihin on sinisellä tekstillä lisätty linkit Wikipediaan.
Blogiin on hahmoteltu karkeasti museoviraston valitsemat Salpalinjan huippukohteet Luumäen alueella. Kursivoidut tekstit ovat museoviraston perustelut valinnoille. Kuvien rajaukset ovat suppeammat kuin itse huippukohteiden rajaukset. Luumäelle on siunaantunut kohtalainen määrä huippukohteita.
Pääkaupungin sotaveteraani-lehti julkaisi 1/1981 välirauhan linnoittamiseen liittyvää muistelua Kaakonkulmalta. Alkuperäisen jutun otsikko oli “Kaakon kulmalta välirauhan aikaan”. Siitä tässä pari otetta kirjoittajat mainiten. Tauno Tulkki, kunnallisneuvos muistelee Kun kuolemanväsyneet, likaiset,