Ruotsalaisten työn osuus Salpalinjalla on yksi mihin en ole tarkkaa vastausta löytänyt, betonikorsuja koskien. Ruotsalaiset saapuivat Talvisodan päättyessä Luumäelle, josta lähtivät Kotkaan linnoittamaan Kymijoenlinjaa. Nopeasti osa ruotsalaisista siirrettiin ensin Klamilaan
Salpalinja-esitelmiä tai -luentoja pitäessä on aina silloin tällöin tullut vastaan korsun vasikka. Koska Salpalinjalla on muutaman korsun yhteydessä korsuvasikka, eikä se suinkaan tarkoita tässä yhteydessä korsussa pidettyä vasikkaa, ansaitsee asia
Talvisodan taistelut osoittivat suomalaisille virheet, mitkä betonikorsujen suunnittelussa oli tehty ennen talvisotaa. Pahimmat näistä olivat betonikorsujen rakenteelliset ongelmat, jotka suomalaiset joutuivat pikaisesti ratkaisemaan ennen Salpalinjan betonikorsujen rakentamista. Vaikka uusien korsujen
Valvontakomission käynnit Miehikkälässä olivat aiemmin rajautuneet Salpalinjaa koskeviin tarkastuksiin. Yleisesti ottaen tarkastukset koskivat sotilaskohteita sekä sota- ja sotakorvauskorvausteollisuutta. Nyt maaliskuun alussa 1945 oli kuitenkin kyse toisenlaisesta käynnistä eikä Salpalinjaakaan tarkistettu
Salpalinjalle ei tullut hyökkäystä mutta Liittoutuneiden Valvontakomissio tuli. Jatkosodan lopussa Suomen ratkaisutaisteluun valmisteltu linnoitusketju välttyi Neuvostoliiton hyökkäykseltä mutta kiinnosti välirauhansopimuksen noudattamista Suomeen valvomaan tullutta Liittoutuneiden Valvontakomissiotakin monin tavoin. Salpalinja Salpalinjaa,
Lahtelaisten nuorten salaliitto, Kultainen Leijona – salainen nuorisojärjestö vuodelta 1945. Jatkosodan taistelujen päättyminen Neuvostoliiton ja Iso-Britannian kanssa solmittuun aselepoon, välirauhansopimukseen 19.9.1944 sai osan suomalaisista, sekä puolustusvoimista varautumaan mahdolliseen Neuvostoliiton miehitykseen.