4. Divisioonan kenttäsairaala oli Salpalinjan rakennustöiden alussa suunniteltu perustettavan seuraavasti. Kenttäsairaalan A-osasto (kiireellinen kirurginen hoito) Vehkalahden kunnalliskotiin , Myllykylään. B-osasto ja muut osat kenttäsairaalasta olisi sijoitettu Tavastilan kartanoon ja siitä
Linnoitustöitä ja niiden etenemistä esiteltiin välirauhan(1940-41) aikana usein presidentille ja hallitukselle. Samaa linnoittamisen yleistilanteen esittelyä jatkettiin myös jatkosodan aikana. Nyt esillä helmikuun 1944 tilanne, ensimmäinen blogi on käytännössä johdatus linnoittamiseen,
Jo aiemmassa blogissa käsiteltiin Salpalinjan suosion laskua. Tarkastellaanpa asiaa sosiaalisen median kautta. Tosin rajataan käsittely vain Facebookkiin. Jo nopea vilkaisu useimpien Salpalinja-toimijoiden ja keskusteluryhmien tilanteeseen paljastaa karun totuuden, syvällä tunnelissa
Panssarieste, hyökkäysvaunueste. Salpalinjalle rakennettiin hyökkäysvaunuestettä kivistä. Suurin osa kiviesteestä on tehty kallioista louhituista estekivistä mutta suurten pinnallisten maakivien hyödyntäminenkin oli mahdollista, joskin harvinaista työn urakkaluonteesta johtuen. Tässä kirjoituksessa käsitellään vain
Salpalinjassa ei ole luolia vaan tunnelilaitteita. Tosin Salpalinjan korsutkin kirjoitetaan monesti bunkkereiksi, joten tunnelilaitekin on nykyilmaisussa luola. Ja kuullostaahan luola toki jännittävämmältäkin kuin tylsä tunneli! Tunneleita, luolia, niin aseelle kuin
Havainnot Virolahden pitäjässä sijaitsevista laitteista matkallani 27.4-6.5.42 Yleistä: Kuten alla ilmenee, on korsuissa ja niiden käytävissä runsaasti vettä ja on näiden vesikorsujen kuivana pitäminen suuremmitta kustannuksitta mahdoton. Mielestäni olisikin viisainta