Asko Oy ja talvisota

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Paikallishistoria Lahdessakin pullistelee tietoa talvisodan ajan sotaponnisteluista. Käsittämätöntä kyllä, eräs paikallisen sotateollisuuden ponnistus on jäänyt pitkälti pimentoon.

Talvisodan syttyminen tarkoitti Lahdessakin teollisuuslaitosten valjastamista sotateollisuuden käyttöön, hyvin tunnetaan Lahden Rautateollisuuden, nykyisen Raute:n, sorvanneen 76mm tykin kranaatteja. Raute:n sorvaamot hajasijoitettiin jo YH-ajan suunnittelun osana ja sorvaamoiden sijainneiksi tulikin Vesijärvenkadun pääpaikan sijaan Möysä ja Heinola.

Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen seikkaan, että Aukusti Asko-Aveniuksen Lahden Puusepäntehtaat valjastettiin sotateollisuuden rattaaksi. Koska Lahden Puusepäntehtaiden nimi lyhennettiin pelkäksi Asko OY:ksi yhtiön tammikuun 1939 organisaatiomuutoksessa, käytämme sitä nimeä.

Askon tehtaat 1948. Kuva kirjasta Askon tehtaat Oy 1915-1948, E. Saalaste.

Asko OY eri aikoina kirjoitetuissa historiikeissa on lyhyt maininta talvisodan ajan töistä. Jo YH-aikana syksyllä oli huonekalujen kysyntä hiipunut ja talvisodan puhkeaminen luonnollisesti tukahdutti täydellisesti huonekalujen kysynnän. Osa Askon tehdasrakennuksesta otettiin majoituskäyttöön ja muussa osassa valmistettiin puolustusvoimien tilauksia. Melko suurpiirteisesti ilmaistu, kun otetaan huomioon mitä tehtaalla tehtiin ja tämän työn vaikutus talvisodan taisteluihin varsinkin Kannaksella.

Talvisodan alun panssarintorjunnan tilanne ei ollut häävi, käytössä oli talvisodan alkaessa vain 112 kpl 37mm pst. tykkejä. 18kpl Tampella, 32 kpl VKT,14 sekalaista ja 48 Boforsia. Pst-miinoja, hv.miinoja, ei myöskään ollut suuria määriä. YH-aikana oli maassamme mallin m/36 hv. miinoja oli vain n. 4000 kpl. Pioneerikomentaja Unio Sarlin tilasikin juuri ennen sodan syttymistä 85 000 M/39 pst-miinaa. Ongelmana tilauksessa oli se ettei tarvittavien raaka-aineiden saamiseksi ryhdytty toimenpiteisiin, niinpä sodan syttyessä oli maassamme raaka-ainetta vain n. 1500 miinaa varten.

M/S 39, kuvassa jonkinnäköinen tuplalataus. Kaksi “miinaa” päällekkäin. Kuva wikipedia.

Syy hv.miinojen vähyyteen oli niiden kalleus. Ruotsista oli ostettu miinoja, jotka maksoivat tuhat silloista markkaa kappaleelta. Kotimaassa valmistettu suunniteltu malli vuonna 1936, M/36 maksoi 450mk kappaleelta.  Uudemmassa M/39 oli hinta saatu puristettua jo 296 markkaan kappaleelta. Nämä mallit oli ns. rautamiinoja. A.E. Salorannan kehittämä puulaatikkoon tehty malli M/S 39 sen sijaan maksoi vain 110 markkaa kappaleelta.  Luonnollisesti puukuorista miinaa ei pystytty havaitsemaan sen aikaisilla ns. miinaharavilla, magnetismin puuttuessa, asia mikä myöskin oli etu.

Ongelmana oli talvisodan alkaessa ja aikana myöskin metallinpuute ja se tosiasia, että rautamiinoissa oli käytettävä parempilaatuisia räjähdysaineita. Myös pioneeriosaston kehittämä halvempi iskurimalli helpotti saamaan kustannuksia alaspäin.

Miinojen hankinta oli myös jossain määrin sekavaa ennen Hyökkäysvaunumiinatoimiston perustamista,
Pioneeriosasto oli tilannut 30 000kpl m/39
Sotatalousosasto oli tilannut 10 000kpl m/36
Taisteluvälineosasto valmisti miinoja vanhoista tykin ammuksista.
Asesuunnittelu toimikunnan toimistopäällikkö Saloranta oli saanut luvan tilata kehittämäänsä puulaatikkomiinaa m/ S 39

Koska miinojen ja varsinkin rautamiinojen tuotanto käynnistyi hitaasti ja tehtaiden jäädessä selvästi lupaamista valmistusmääristä oli everstiluutnantti A.E. Salorannan ryhdyttävä toimenpiteisiin tuotannon saamiseksi tyydyttävälle kannalle.

Joulukuun 6. päivänä 1939, matkusti vastaperustetun, suullisesti, hyökkäysvaunumiinatoimiston johtaja, everstiluutnantti Saloranta Lahteen, Askon tehtaille. Askohan oli maan suurin huonekalutehdas tuolloin ja sijainti rautatien varressa oli erinomainen.  Askon kanssa tehtiin sopimus tehtaan alkamisesta Puolustusministeriön leipomoksi. Lahden leipomo Plm. Leipomo oli luonnollisesti peitenimi miinalataamolle. Asko alkoi valmistaa A.E. Salorannan kehittämiä M/S 39 Hv-miinoja, puulaatikkoisia hyökkäysvaunumiinoja. Aiempia malleja, metallisia, ns. rautamiinoja M/36 ja M/39 ei kyetty valmistamaan kysyntää vastaavaa määrää, joten puulaatikkomiinoja alettiin valmistaa niiden rinnalla.

Askon tehdas kärsi talvisodan pommituksissa vaurioita mutta kyseiset vauriot rajoittuivat tehtaan yhteydessä olleen kolmen huonekaluvaraston tuhoutumiseen. Itse tuotantolaitos säilyi vauriotta ja miinojen valmistus jatkui keskeytyksettä koko talvisodan ajan.

Askon tehtailla työskenteli puulaatikkomiinojen valmistuksessa 400 työntekijää. Sen ollessa suurin miinojen valmistaja. Tehtaassa tehtiin miinoista paitsi puista hyökkäysvaunumiinaa, myös vetomiinaa. Vetomiinaa oli tarkoitus vetää hyökkäysvaunun eteen ja ne oli varustettu sähkösytytyksellä. Vaikka kyseinen malli olikin rintamapioneerien ideoima, niin malli oli kuitenkin hankala käyttää eikä sopinut yleiskäyttöön ja sen valmistus jäi ns. koe-erään. Malli oli metallinen ja Askon tehtaalla suoritettiin miinojen lataus. Miinaa valmistettiin 1872 kappaletta.

Askon Tehtaalla valmistettiin puulaatikot, ja ”leipomossa” tehty valmis trotyylikakku asennettiin räjähdysaineeksi. Trotyylikakku oli 5*20*20cm. Myöhemmin trotyyli vaihdettiin trinitroxyloliin sekä pikriinihappoon. Myös tykkiruutia käytettiin mutta tällöin tarvittiin amatolista tehty 1 kg kokoinen alkupanos. Kloraattia ei Lahdessa otettu käyttöön, poiketen näin lähempänä rintamaa sijainneista lataamoista. Syynä olivat rautatiekuljetukset ja kloraatin räjähdysherkkyys. Kaikkien puulaatikkomiinojen sytyttimet kasattiin myöskin Askon tehtailla.

SA-kuvatekstin mukaan miinaan ajanut vaunu.

Ensimmäinen M/S 39 miinaerä saatiin tehtyä sovitusti joulukuun 10.pvä. 95 kpl miinoja. Seuraavaan 2000kpl erän tehdas toimitti reilusta alle sovitun ajan sillä joulukuun 16pvä voitiin miinoja lähettää rintamalle 2000kpl. Sopimus velvoitti Askon tuottamaan 100 miinaa päivässä. Tuotanto ylti kuitenkin jo ensimmäisen erän kohdalla yli 300 miinaan päivässä. Kaikkiaan puulaatikkomiinoja valmistui 133 160 kpl, suurin osa Askon tehtaalta. Sodan päätyttyä oli Askon tehtaan ”leipomon” teho n. 1000 miinaa/päivä.

Puulaatikkomiinoja valmistui moninkertaisesti enemmän kuin rautamiinoja ja niiden määrää voidaan pitää ratkaisevana Kannaksen panssaritorjunnassa. Talvisodan aikana, rintamalohkosta riippuen, pysäytettiin tuhotuista panssarivaunuista n. 40-60% miinoilla. Rintamaupseerien ilmoituksen mukaan. Lahtelaisen Askon tehtaan työntekijän työpanoksen voidaankin sanoa vaikuttaneen talvisodan kulkuun.

Laatikkomiina oli kyllin tehokas pysäyttämään myös T-28 vaunut.
Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Talvisota ja korsujen mitoitus

Pioneerikenraali Unio Sarlin kertoo kuinka 1930-luvulla Kannakselle rakennetut korsujen mitoitus/järeys ratkaistiin. “Minä pyysin, ihan alussa jo,  Sotaväen päälliköltä että hän ilmoittaisi minkälaista tykistöä vihollinen todennäköisesti

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Salpalinja ja korsuvasikka

Salpalinja-esitelmiä tai -luentoja pitäessä on aina silloin tällöin tullut vastaan korsun vasikka. Koska Salpalinjalla on muutaman korsun yhteydessä korsuvasikka, eikä se suinkaan tarkoita tässä yhteydessä

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Luumäki Salpalinjan huippukohteet

Blogiin on hahmoteltu karkeasti museoviraston valitsemat Salpalinjan huippukohteet Luumäen alueella. Kursivoidut tekstit ovat museoviraston perustelut valinnoille. Kuvien rajaukset ovat suppeammat kuin itse huippukohteiden rajaukset. Luumäelle

Lue lisää »