2019 Kevät ja kesäkauden luennot

2019 Kevät ja kesäkauden luennot

Seuraavat linnoitusaiheiset luennot on varmistettu. 17.4. Klo 17 Salpalinja Luumäellä, Luumäki, Valtuustosali. Vapaa pääsy. 16.6. klo 13 YH-ajan linnoitustyöt Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Lahti. Sotilaslääketieteenmuseo. Museon pääsymaksu. 14.7. klo 13 Luumäen...
Salpalinja 2020

Salpalinja 2020

Salpalinjan rakentamisen aloittamisesta tulee vuonna 2020 kuluneeksi 80-vuotta. Selatessani Helsingin Sanomien arkistoa tein havainnoin että Salpalinjan 50-vuotisjuhlia oli vietetty vuonna 1994 ja 60-vuotisjuhlia vuonna 2000. Tämä tietysti johtuu siitä että...
Mannerheim Svinhufvudin hautajaisissa

Mannerheim Svinhufvudin hautajaisissa

Jatkosodan aikana Ylipäällikön, sotamarsalkka Mannerheimin tekemät retket ja tarkastusmatkat kirjattiin ylös. Allaolevan on kirjannut ylös Mannerheimin nuorempi adjutantti, kapteeni Osvald Rafael Bäckman. Joidenkin henkilöiden taustoihin on sinisellä tekstillä lisätty...
Luumäki Salpalinjan huippukohteet

Luumäki Salpalinjan huippukohteet

Blogiin on hahmoteltu karkeasti museoviraston valitsemat Salpalinjan huippukohteet Luumäen alueella. Kursivoidut tekstit ovat museoviraston perustelut valinnoille. Kuvien rajaukset ovat suppeammat kuin itse huippukohteiden rajaukset. Luumäelle on siunaantunut...
Salpalinja muistelua Virolahdelta

Salpalinja muistelua Virolahdelta

Pääkaupungin sotaveteraani-lehti julkaisi 1/1981 välirauhan linnoittamiseen liittyvää muistelua Kaakonkulmalta. Alkuperäisen jutun otsikko oli ”Kaakon kulmalta välirauhan aikaan”. Siitä tässä pari otetta kirjoittajat mainiten. Tauno Tulkki, kunnallisneuvos...
Salpalinjan laitteiden numerointi

Salpalinjan laitteiden numerointi

Artikkelin otsikkokuva on Muolaan korsukaupungista syksyltä 1941, joten ei suoranaista kytköstä Salpalinjaan vaikka tämäkin kuvan kenttäkorsu on numeroitu. Salpalinjan laitteiden numerointi aina silloin tällöin ihmetyttää ihmisiä. Suoranaista kattavaa yleisohjetta...
Valo Nihtilä ja Salpalinja

Valo Nihtilä ja Salpalinja

Valo Nihtilä Mannerheim ”Sotamarsalkka Mannerheim jäi ylipäällikön paikalle. Hänen johdollaan aloitettiin puolustusvoimain uudelleen organisointi, laajat asehankinnat ja suurimittaiset linnoitustyöt uudella rajalla, joka sekä maarintaman pituuden että...
Luumäki Salpalinjan 1-vaiheen rakentamattomat laitteet

Luumäki Salpalinjan 1-vaiheen rakentamattomat laitteet

Vaikka Salpalinjan 1-vaiheen rakenteet Luumäelle pääosin valmistuivatkin niin tässä listaus niistä 51 laitteesta jotka eivät milloinkaan tulleet 1-vaiheessa rakennetuiksi. Laitteiden rakentamattomuuden syihin palaamme myöhemmin. Määrä on varsin suuri ja lähes 1/3...
Luumäki Salpalinjan korsujen urakoitsijat korsulistaus

Luumäki Salpalinjan korsujen urakoitsijat korsulistaus

Korsulistaus Luumäen alueella olevista Salpalinjan korsuista. Suppea listaus korsut rakentaneista urakoitsijoista ja työryhmistä. Osaan en vielä tiedä vastausta, lisätään kun selviää. Tämä on teille joista on tullut korsujen onnellisia omistajia tai Salpalinjan...
Luumäki Salpalinjan työmaiden huolto

Luumäki Salpalinjan työmaiden huolto

Salpalinjan linnoitustyömaiden huoltoa käsittelemme suppeasti seuraavassa päiväkirjaotteen muodossa. Yrjö Kunttu toimi huoltopäällikönä työpiiri 230 4.3.1941 – työpiirin lakkauttamiseen asti. Hän piti päiväkirjaa tuolta ajalta. Tässä päiväkirjan antia. Työpiiri 230...
Mannerheim Luumäellä 1940

Mannerheim Luumäellä 1940

Mannerheim Luumäellä 1.9.1940 Mannerheimin suunniteltu aiempi elokuinen vierailu Salpalinjan työmailla oli jouduttu siirtämään mutta 1.9.1940, syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina, saapui Mannerheim tarkastusmatkalle joka suuntautui Virolahden, Miehikkälän ja Luumäen...
Lappeenranta 1945 linnoitettu kaupunki

Lappeenranta 1945 linnoitettu kaupunki

Lappeenrannan sotienaikaiset linnoitustyöt sijoittuivat myös varsinaiselle kaupunkialueelle. Talvisodan aikaan 1940 oli kaupungin laitamille rakennettu hyökkäysvaunuesteeksi kiviestettä. Linnoitustyöt jatkuivat Salpalinjan rakennustöiden yhteydessä talvisodan...
Joensuu 1944 linnoitettu kaupunki

Joensuu 1944 linnoitettu kaupunki

Joensuu ja Lappeenranta olivat välirauhan aikana sekä jatkosodan lopulla eniten linnoitetut kaupunkimme kun Viipuria ei oteta lukuun. Joensuu kärsi linnoitteista vielä enemmän kuin Lappeenranta mutta kaupunki ei siitä huolimatta tehnyt anomuksia linnoitteiden...
Salpalinja korsun rakennus

Salpalinja korsun rakennus

Salpalinjan avolouhoskorsun konekiväärille, kansankielessä kookoo bunkkeri, B118 rakentamisesta lyhyt kooste. KK-korsu+täh m/40 ja 20 miehen majoitus.Ja koska sen numeroinnissakin on hetkittäin tapahtunut jotain niin vilkaistaan sitäkin. Talvisodan päätyttyä vetäytyi...
Kuinka Hanell ruotsalaiset kesytti 1940

Kuinka Hanell ruotsalaiset kesytti 1940

”Köyhän on oltava nöyrä” Vapaaehtoisista ruotsalaisista linnoittajista on julkaistu kirjoja ja artikkeleja, Kohti Salpalinjaa(Eric Bjökman 2007) ja Salpalinja – Itsenäisyyden monumentti (Håkan Nylund artikkeli, 2017) nämä kuitenkin perustuvat turhankin paljon...
Talvisota ja korsujen mitoitus

Talvisota ja korsujen mitoitus

Pioneerikenraali Unio Sarlin kertoo kuinka 1930-luvulla Kannakselle rakennetut korsujen mitoitus/järeys ratkaistiin. ”Minä pyysin, ihan alussa jo,  Sotaväen päälliköltä että hän ilmoittaisi minkälaista tykistöä vihollinen todennäköisesti käyttää. Se oli aika...
Salpalinja ja urakoitsijat osa 1

Salpalinja ja urakoitsijat osa 1

Salpalinja rakennettiin monilla alueilla yksityisten urakoitsijoiden toimesta. Jo 1920- ja 1930-luvulla oli heitä käytetty Kannaksella. Talvisodassakin oli työryhmiä perustettu myös rakennusliikkeiden runkomiehistön ympärille. Talvisodan päätyttyä tuli ajankohtaiseksi...
Bonsdorff ja Mannerheim

Bonsdorff ja Mannerheim

“Marski löi nyrkin pöytään, ja sano, minä olen hullu mies ja ajoi minut ulos.” Näin kertoo Otto Bonsdorff 1942 talvesta, tuolloin Päämajan linnoitusosaston päällikkö. Kun Salpalinjan linnoittaminen alkoi, Linnoitustoimiston johtaja kenraaliluutnantti Edward Hanell...
Neuvostoliiton suurhyökkäys 1944

Neuvostoliiton suurhyökkäys 1944

Jatkosodassa suomalaisten hyökkäysvaiheen jälkeen sotatoimet hiljenivät asemasodaksi. Tästä syystä suomalaisten upseerien tietämys venäläisten hyökkäystaktiikan valtaisasta muutoksesta olikin valitettavan vähäistä. Vaikkakin venäläiset käyttivät samaa...
Nastola, sankarivainajat

Nastola, sankarivainajat

Nastola, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 69 sankarivainajaa.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. myös kaatumispaikkaa on mainittu. Tästäkin listasta puuttuvat Nastolaan haudatut ulkopaikkakuntalaiset sankarivainajat. Listan lähteenä on Lahden...
Kuivanto, sankarivainajat

Kuivanto, sankarivainajat

Kuivanto, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 43 sankarivainajaa.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkaa ei ole mainittu. Listan lähteenä on Lahden sotaveteraanipiiri r.y painattama kirja,  Päijät-Hämäläiset isänmaan asialla (1981)....
Orimattila, sankarivainajat

Orimattila, sankarivainajat

Orimattila, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme.  294 sankarivainajaa jotka haudattu Orimattilaan.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkoja ei valitettavasti listassa ole. Listan lähteenä on Lahden sotaveteraanipiiri r.y painattama...
Artjärvi, sankarivainajat

Artjärvi, sankarivainajat

Artjärvi, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 89 sankarivainajaa.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. Myös kaatumispaikka mainittu. Listan lähteenä on Lahden sotaveteraanipiiri r.y painattama kirja,  Päijät-Hämäläiset isänmaan asialla (1981). Nimiä...
Lahden sankarivainajat

Lahden sankarivainajat

Lahti, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 518 sankarivainajaa joista suurin osa on haudattu Lahteen.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkoja ei ole. Yksi nimi puuttuu, valitettavasti. Kaikki listassa olevat eivät ole Lahden...
Lemi ja Kärmeniemen legenda

Lemi ja Kärmeniemen legenda

Salpalinjalla Lemin Kärmeniemessä on kaksi linnoitustykistölle välirauhan 1940-1941 aikana tehtyä kantalinnoitettua tykkiasemaa. Tykkiasemat on tehty 152/45-C tykeille.  Näistä tykeistä löydätte tietoa wikipediasta.  Lyhyesti todettuna kyseinen tykki oli tarkoitettu...
1940 Nordic workers fortifying Kotka

1940 Nordic workers fortifying Kotka

The Winter War ended in the Moscow Peace Treaty in 13.3.1940. At that point the foreign voluntary working groups were only just on their way to Finland when the demobilization of foreign soldiers who had voluntarily served as a part of Finland’s troops had already...
YH-ajan linnoitteet Väliväylä

YH-ajan linnoitteet Väliväylä

YH, yleiset harjoitukset, käytännössä liikekannallepano alkoi 9. lokakuuta 1939 jolloin perustettiin suojajoukot ja joitakin Venäjän lähialueiden divisioonia. Loput kenttäarmeijasta perustettiin sekä keskitettiin 14. lokakuuta 1939 alkaen. Lokakuun alussa 1939 alkoi...
VT-asema, kiviestetyöt

VT-asema, kiviestetyöt

VT-aseman kulkua ratkaistaessa 1941 marraskuussa, päätyi Päämaja Oeschin ehdotuksen kannalle. Vammalsuu-Taipale aseman, VT-linjaksi kutsutun linja tiedustelu maastossa alkoi 19.11.1941 jälkeen. Yksityiskohtainen suunnitelma oli esitettävä 15.12.1941 mennessä. Työt...
Sotahistoriallisia luentoja huhtikuussa 2015

Sotahistoriallisia luentoja huhtikuussa 2015

Laitoin tähän parit mielenkiintoiset sotahistorialliset luennot huhtikuulle 2015. Minulle voi ilmoitella lisää luentoja, niin lisätään listaan! Sähköposti löytyy oikeasta yläreunasta, ota yhteyttä-osiosta. 7.4.2015 Klo 18:00 Hämeenlinna, Panssarimuseolla. Luento,...
Salpalinja, kuinka löytää?

Salpalinja, kuinka löytää?

Aina silloin tällöin törmää siihen että Salpalinjaan haluttaisiin tutustua muttei tiedetä mistä aloittaa. Koska olet valmiiksi internetissä niin käydään läpi nopein ja ilmainen tie hankkia tietoa Salpalinjasta. Internet on erinomainen paikka aloittaa hakeminen....