Lotat kuorivat perunoita Heinjoen suojeluskuntatalon nurkalla ylimääräisten harjoitusten aikana. SA-kuva 234 Lotat alkoivat muonittaa linnoittajia kesällä 1939, tavallaan kuin lottien reserviharjoituksena. Vapaaehtoisten linnoitustöiden jatkeena muonitus
Rima on asetettu ja se on korkeammalla kuin koskaan! Aivan ensiksi on todettava, että minulla on ollut kunnia tuntea kirjan, Salpalinja – Suomen suoja, kirjoittaja
Talvisodan viimeisinä päivinä siirtyi Unio Sarlinin johtama päämajan pioneeriosasto Myllykoskelle Lappeenrannan Rutolasta. Mannerheim teki päätöksen uuden rajan linnoittamisesta 22.3.1940 ja samana päivänä sai kenraalimajuri Hanell
Salpalinjalla palkkatyötä ja asevelvollisia Joistakin nettijulkaisuista voi saada kuvan joka sekoittaa vuoden 1939 kesällä tehdyt vapaaehtoiset linnoitustyöt Salpalinjan rakennustöihin. Salpalinjalla linnoitustöitä ei kuitenkaan suoritettu kesän
Salpalinja, Suomen itsenäisyyden ajan suurin työmaa, on hiljalleen kadonnut metsiin putkahtaakseen aina silloin tällöin suuren yleisön tietoisuuteen. Salpalinjaa pidetään Suomen ja pohjoismaiden suurimpana rakennustyömaana ja
Talvisodan päättymispäivä 13.3.1940. Sotatoimiyhtymät saivat ylipäälliköltä vasta summittaiset ohjeet alueista, joille niiden tuli vetäytyä. Linnoittajajoukot Kannaksen ja Luumäenlinjan linnoitustöistä, yhteensä n. 15 000 miestä, yhdessä
Salpalinja on saanut huomiota myös opinnäytteiden lopputöiden tekijöiltä. Alla aikajärjestyksessä listattuna julkiset Salpalinjasta tehdyt tai sitä sivuavat, vapaasti ladattavissa olevat lopputyöt. Kiinnostavista lopputöistä valitettavasti puuttuvat
4. Divisioonan kenttäsairaala oli Salpalinjan rakennustöiden alussa suunniteltu perustettavan seuraavasti. Kenttäsairaalan A-osasto (kiireellinen kirurginen hoito) Vehkalahden kunnalliskotiin , Myllykylään. B-osasto ja muut osat kenttäsairaalasta olisi
Linnoitustöitä ja niiden etenemistä esiteltiin välirauhan(1940-41) aikana usein presidentille ja hallitukselle. Samaa linnoittamisen yleistilanteen esittelyä jatkettiin myös jatkosodan aikana. Nyt esillä helmikuun 1944 tilanne, ensimmäinen
Jo aiemmassa blogissa käsiteltiin Salpalinjan suosion laskua. Tarkastellaanpa asiaa sosiaalisen median kautta. Tosin rajataan käsittely vain Facebookkiin. Jo nopea vilkaisu useimpien Salpalinja-toimijoiden ja keskusteluryhmien tilanteeseen
Panssarieste, hyökkäysvaunueste. Salpalinjalle rakennettiin hyökkäysvaunuestettä kivistä. Suurin osa kiviesteestä on tehty kallioista louhituista estekivistä mutta suurten pinnallisten maakivien hyödyntäminenkin oli mahdollista, joskin harvinaista työn urakkaluonteesta
Salpalinjassa ei ole luolia vaan tunnelilaitteita. Tosin Salpalinjan korsutkin kirjoitetaan monesti bunkkereiksi, joten tunnelilaitekin on nykyilmaisussa luola. Ja kuullostaahan luola toki jännittävämmältäkin kuin tylsä tunneli!
Havainnot Virolahden pitäjässä sijaitsevista laitteista matkallani 27.4-6.5.42 Yleistä: Kuten alla ilmenee, on korsuissa ja niiden käytävissä runsaasti vettä ja on näiden vesikorsujen kuivana pitäminen suuremmitta
Havaintoja Luumäen linjalta Valkjärvestä Suoanttilaan 1 – 5.6.42 Vettä ei korsuissa yleensä ollut, sen sijaan olivat hyvin kosteita ja varsinkin metalliosat hikoilevat kovasti. Ilmanvaihtoa olisi
Jatkosodan aikana Salpalinjan hoitamista varten perustettiin kunnossapito- ja tarkastustoimisto, KT-toimisto, jonka tehtävä pääosin oli hoitaa linnoitteita ja mahdollista linnoittamista, sinne jääneitä varastoja ja työvälineitä sekä
Ennen Talvisotaa oli koetettu ulkomailta saatujen tietojen, omien upseerien sotakokemusten sekä omien vähäisten kokeilujen tulosten perusteella luoda pohjaa linnoitusrakenteiden suunnittelulle. Talvisota osoitti, että tässä olimme
Ylipäällikkö on pvm:llä 5.7.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi majuri Aarne Reino Ilmari Lukkarin. Majuri Lukkari on nykyaikaisen pioneeritaktiikan erikoisasiantuntijana soveltanut taistelupioneeritekniikkaa meikäläisiin olosuhteisiin
Minulta kysyttiin jokunen aika sitten luentotilaisuudessa, Salpalinjan tulevaisuutta matkakohteena. Ja miten arvelen Salpalinjan laitteiden luovutuksen omistajille vaikuttavan “saavutettavuuteen” tulevaisuudessa. Itse olen harrastajana ajatellut sitä pessimistisesti
Pallokorsun hankinta Pallo- tai virallisemmin imubetonikorsu herättää kiinnostusta jo muotonsa ansiosta. Pieni puolipallon muotoinen betonista valettu korsu on myös Salpalinjan tai Salpa-aseman yleisin betonikorsutyyppi. Käsitellään
Salpalinjan tulvitukset – Kivijärven pato Luumäellä Salpalinjan tulvituksista Luumäen alueella tehty tulvitus ja järjestelmä sen mahdollistamiseksi kiinnostaa usein ihmisiä. Suuri ja mystinen, avataanpa sitä hieman.
Tarinat kertovat Salpalinjasta, sarjassa oldies but goldies.Salpalinjalle on koulutettu oppaita aina silloin tällöin. Nykyisin koulutuksessa on eräänä puutteena se, ettei aikalaisia rakentajia ole enää kertomassa.
Maavoimien ohje Salpalinjan töiden aloittamiseen. Edellisessä blogikirjoituksessa käsiteltiin Hanellin esittelyä Mannerheimille 26.4.1940. Samana päivänä kuitenkin Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti E. Henrichs antoi oman ohjeistuksensa maavoimille valtakunnan
Marsalkka Mannerheim päätti uuden rajan linnoittamisesta 22.3.1940. Päämajan pioneerikomentaja, Unio Sarlin, sai 25.3.1940 määräyksen toimia maavoimien komentajan alaisena linnoitus- ja materiaalikysymyksissä. Sarlinin oli tarkoitus toimia
Paikallishistoria Lahdessakin pullistelee tietoa talvisodan ajan sotaponnisteluista. Käsittämätöntä kyllä, eräs paikallisen sotateollisuuden ponnistus on jäänyt pitkälti pimentoon. Talvisodan syttyminen tarkoitti Lahdessakin teollisuuslaitosten valjastamista sotateollisuuden käyttöön,
Ruotsalaisten työn osuus Salpalinjalla on yksi mihin en ole tarkkaa vastausta löytänyt, betonikorsuja koskien. Ruotsalaiset saapuivat Talvisodan päättyessä Luumäelle, josta lähtivät Kotkaan linnoittamaan Kymijoenlinjaa. Nopeasti
Salpalinja-esitelmiä tai -luentoja pitäessä on aina silloin tällöin tullut vastaan korsun vasikka. Koska Salpalinjalla on muutaman korsun yhteydessä korsuvasikka, eikä se suinkaan tarkoita tässä yhteydessä
Talvisodan taistelut osoittivat suomalaisille virheet, mitkä betonikorsujen suunnittelussa oli tehty ennen talvisotaa. Pahimmat näistä olivat betonikorsujen rakenteelliset ongelmat, jotka suomalaiset joutuivat pikaisesti ratkaisemaan ennen Salpalinjan
Valvontakomission käynnit Miehikkälässä olivat aiemmin rajautuneet Salpalinjaa koskeviin tarkastuksiin. Yleisesti ottaen tarkastukset koskivat sotilaskohteita sekä sota- ja sotakorvauskorvausteollisuutta. Nyt maaliskuun alussa 1945 oli kuitenkin kyse
Salpalinjalle ei tullut hyökkäystä mutta Liittoutuneiden Valvontakomissio tuli. Jatkosodan lopussa Suomen ratkaisutaisteluun valmisteltu linnoitusketju välttyi Neuvostoliiton hyökkäykseltä mutta kiinnosti välirauhansopimuksen noudattamista Suomeen valvomaan tullutta Liittoutuneiden
Lahtelaisten nuorten salaliitto, Kultainen Leijona – salainen nuorisojärjestö vuodelta 1945. Jatkosodan taistelujen päättyminen Neuvostoliiton ja Iso-Britannian kanssa solmittuun aselepoon, välirauhansopimukseen 19.9.1944 sai osan suomalaisista, sekä