Bonsdorff ja Mannerheim

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

“Marski löi nyrkin pöytään, ja sano, minä olen hullu mies ja ajoi minut ulos.”

Näin kertoo Otto Bonsdorff 1942 talvesta, tuolloin Päämajan linnoitusosaston päällikkö. Kun Salpalinjan linnoittaminen alkoi, Linnoitustoimiston johtaja kenraaliluutnantti Edward Hanell kävi kerran kuussa Mannerheimin luona raportoimassa linnoitustöiden etenemisestä. Tätä perua oli Bonsdorffin tämän kertainen matka päämajakaupunkiin Mikkeliin. Tällöin Hanell tosin hoiti Yleisesikunnan päällikön tointa ja Bonsdorff raportoi hänelle.

Bonsdorffin matkaa Mikkeliin edelsi käynti Helsingissä, puolustusministeri Rudolf Waldenin luona. Koska jatkosodan hyökkäysvaihe oli pysähtymässä, alkoivat siviilielämän työvoiman tarpeetkin nousta puheenaiheeksi. Walden kovistelikin Bonsdorffia vapauttamaan työjoukoista väkeä siviilielämän tarpeeseen.

Bonsdorff jäikin siihen käsitykseen asian olevan lähestulkoon sovittu Päämajan kanssa ja hänelle jäi vain asian suunnittelu ja täytäntöönpano. Bonsdorff kertoo että tarkoituksena oli näyttää kuinka ahkera hän oli ja suunnitteli asian perinpohjin sillä Mikkelin matkaan oli aikaa vain pari-kolme päivää Waldenin luona käynnistä.

Walden ja Mannerheilm.
Walden ja Mannerheilm.

Saavuttuaan Mikkeliin selvittämään asiaa Hanellin luokse, pyydettiin Bonsdorff myös Mannerheimin puheille. Mannerheim kysyi että mitä suunnitelmia linnoitusosastolla jolloin Bonsdorff sanoi ”juu, täällä täytyy nyt suunnitella millä tavoin voidaan vähän niin kuin vähentää näitä joukkoja, että niitä tarvitaan kotimaassa. Jolloin Marski löi nyrkin pöytään, ja sano, minä olen hullu mies ja ajoi minut ulos ja käski Hanellin sisään. Että tarvitaan enemmän eikä mitään vähentää, tämä sota ei lopu nyt, niin kuin toi eversti luulee, vaan jatkuu vielä kauan.

Seuraavana päivänä Hanell sanoi että kaikki on selvää. Siinä oli tämä intressiero puolustusministerin ja Mannerheimin välillä. Lopputulemana oli ettei linnoitusrakennusjoukkoja vähennetty vaan lisättiin. Tosin tässä vaiheessa joukkojen käyttö oli lähes yksinomaan tietöihin.

52370 Tietyö

 

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Lappeenranta 1945 linnoitettu kaupunki

Lappeenrannan sotienaikaiset linnoitustyöt sijoittuivat myös varsinaiselle kaupunkialueelle. Talvisodan aikaan 1940 oli kaupungin laitamille rakennettu hyökkäysvaunuesteeksi kiviestettä. Linnoitustyöt jatkuivat Salpalinjan rakennustöiden yhteydessä talvisodan päätyttyä, URR (Uudenmaan

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Neuvostoliiton suurhyökkäys 1944

Jatkosodassa suomalaisten hyökkäysvaiheen jälkeen sotatoimet hiljenivät asemasodaksi. Tästä syystä suomalaisten upseerien tietämys venäläisten hyökkäystaktiikan valtaisasta muutoksesta olikin valitettavan vähäistä. Vaikkakin venäläiset käyttivät samaa (läpimurto)taktiikkaa loppuvuodesta 1943

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

VT-asema, kiviestetyöt

VT-aseman kulkua ratkaistaessa 1941 marraskuussa, päätyi Päämaja Oeschin ehdotuksen kannalle. Vammalsuu-Taipale aseman, VT-linjaksi kutsutun linja tiedustelu maastossa alkoi 19.11.1941 jälkeen. Yksityiskohtainen suunnitelma oli esitettävä 15.12.1941

Lue lisää »