Lotat kuorivat perunoita Heinjoen suojeluskuntatalon nurkalla ylimääräisten harjoitusten aikana. SA-kuva 234 Lotat alkoivat muonittaa linnoittajia kesällä 1939, tavallaan kuin lottien reserviharjoituksena. Vapaaehtoisten linnoitustöiden jatkeena muonitus
Salpalinja on saanut huomiota myös opinnäytteiden lopputöiden tekijöiltä. Alla aikajärjestyksessä listattuna julkiset Salpalinjasta tehdyt tai sitä sivuavat, vapaasti ladattavissa olevat lopputyöt. Kiinnostavista lopputöistä valitettavasti puuttuvat
Linnoitustöitä ja niiden etenemistä esiteltiin välirauhan(1940-41) aikana usein presidentille ja hallitukselle. Samaa linnoittamisen yleistilanteen esittelyä jatkettiin myös jatkosodan aikana. Nyt esillä helmikuun 1944 tilanne, ensimmäinen
Havainnot Virolahden pitäjässä sijaitsevista laitteista matkallani 27.4-6.5.42 Yleistä: Kuten alla ilmenee, on korsuissa ja niiden käytävissä runsaasti vettä ja on näiden vesikorsujen kuivana pitäminen suuremmitta
Havaintoja Luumäen linjalta Valkjärvestä Suoanttilaan 1 – 5.6.42 Vettä ei korsuissa yleensä ollut, sen sijaan olivat hyvin kosteita ja varsinkin metalliosat hikoilevat kovasti. Ilmanvaihtoa olisi
Jatkosodan aikana Salpalinjan hoitamista varten perustettiin kunnossapito- ja tarkastustoimisto, KT-toimisto, jonka tehtävä pääosin oli hoitaa linnoitteita ja mahdollista linnoittamista, sinne jääneitä varastoja ja työvälineitä sekä
Ylipäällikkö on pvm:llä 5.7.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi majuri Aarne Reino Ilmari Lukkarin. Majuri Lukkari on nykyaikaisen pioneeritaktiikan erikoisasiantuntijana soveltanut taistelupioneeritekniikkaa meikäläisiin olosuhteisiin
Pallokorsun hankinta Pallo- tai virallisemmin imubetonikorsu herättää kiinnostusta jo muotonsa ansiosta. Pieni puolipallon muotoinen betonista valettu korsu on myös Salpalinjan tai Salpa-aseman yleisin betonikorsutyyppi. Käsitellään
Salpalinjan tulvitukset – Kivijärven pato Luumäellä Salpalinjan tulvituksista Luumäen alueella tehty tulvitus ja järjestelmä sen mahdollistamiseksi kiinnostaa usein ihmisiä. Suuri ja mystinen, avataanpa sitä hieman.
Salpalinja Luumäellä 1944 – Jatkosodasta rauhanaikaan Jatkosodan alkaminen merkitsi Luumäellä korsutyömaiden hiljentymistä, sodan alettua töitä jatkettiin vain parilla työmaalla. Tuleva Salpalinja siirtyi Linnoitustoimiston Kunnostus- ja
Seuraavat linnoitusaiheiset luennot on varmistettu. 17.4. Klo 17 Salpalinja Luumäellä, Luumäki, Valtuustosali. Vapaa pääsy. 16.6. klo 13 YH-ajan linnoitustyöt Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Lahti. Sotilaslääketieteenmuseo. Museon
Jatkosodan aikana Ylipäällikön, sotamarsalkka Mannerheimin tekemät retket ja tarkastusmatkat kirjattiin ylös. Allaolevan on kirjannut ylös Mannerheimin nuorempi adjutantti, kapteeni Osvald Rafael Bäckman. Joidenkin henkilöiden taustoihin on
Pääkaupungin sotaveteraani-lehti julkaisi 1/1981 välirauhan linnoittamiseen liittyvää muistelua Kaakonkulmalta. Alkuperäisen jutun otsikko oli “Kaakon kulmalta välirauhan aikaan”. Siitä tässä pari otetta kirjoittajat mainiten. Tauno Tulkki,
Artikkelin otsikkokuva on Muolaan korsukaupungista syksyltä 1941, joten ei suoranaista kytköstä Salpalinjaan vaikka tämäkin kuvan kenttäkorsu on numeroitu. Salpalinjan laitteiden numerointi aina silloin tällöin ihmetyttää
Vaikka Salpalinjan 1-vaiheen rakenteet Luumäelle pääosin valmistuivatkin niin tässä listaus niistä 51 laitteesta jotka eivät milloinkaan tulleet 1-vaiheessa rakennetuiksi. Laitteiden rakentamattomuuden syihin palaamme myöhemmin. Määrä on
Joensuu ja Lappeenranta olivat välirauhan aikana sekä jatkosodan lopulla eniten linnoitetut kaupunkimme kun Viipuria ei oteta lukuun. Joensuu kärsi linnoitteista vielä enemmän kuin Lappeenranta mutta
“Marski löi nyrkin pöytään, ja sano, minä olen hullu mies ja ajoi minut ulos.” Näin kertoo Otto Bonsdorff 1942 talvesta, tuolloin Päämajan linnoitusosaston päällikkö. Kun
Jatkosodassa suomalaisten hyökkäysvaiheen jälkeen sotatoimet hiljenivät asemasodaksi. Tästä syystä suomalaisten upseerien tietämys venäläisten hyökkäystaktiikan valtaisasta muutoksesta olikin valitettavan vähäistä. Vaikkakin venäläiset käyttivät samaa (läpimurto)taktiikkaa loppuvuodesta 1943
Nastola, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 69 sankarivainajaa. Syntymäaika ja kaatumispäivä. myös kaatumispaikkaa on mainittu. Tästäkin listasta puuttuvat Nastolaan haudatut ulkopaikkakuntalaiset sankarivainajat. Listan lähteenä on
Kuivanto, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 43 sankarivainajaa. Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkaa ei ole mainittu. Listan lähteenä on Lahden sotaveteraanipiiri r.y painattama kirja, Päijät-Hämäläiset
Orimattila, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 294 sankarivainajaa jotka haudattu Orimattilaan. Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkoja ei valitettavasti listassa ole. Listan lähteenä on Lahden
Artjärvi, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 89 sankarivainajaa. Syntymäaika ja kaatumispäivä. Myös kaatumispaikka mainittu. Listan lähteenä on Lahden sotaveteraanipiiri r.y painattama kirja, Päijät-Hämäläiset isänmaan
Lahti, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 518 sankarivainajaa joista suurin osa on haudattu Lahteen. Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkoja ei ole. Yksi nimi puuttuu,
Salpalinjalla Lemin Kärmeniemessä on kaksi linnoitustykistölle välirauhan 1940-1941 aikana tehtyä kantalinnoitettua tykkiasemaa. Tykkiasemat on tehty 152/45-C tykeille. Näistä tykeistä löydätte tietoa wikipediasta. Lyhyesti todettuna kyseinen tykki oli
VT-aseman kulkua ratkaistaessa 1941 marraskuussa, päätyi Päämaja Oeschin ehdotuksen kannalle. Vammalsuu-Taipale aseman, VT-linjaksi kutsutun linja tiedustelu maastossa alkoi 19.11.1941 jälkeen. Yksityiskohtainen suunnitelma oli esitettävä 15.12.1941
OSA 2. B. Muita linnoitustöiden järjestelyissä huomioitavia periaatteita Tänä vuonna(5.3.1941) on jo syytä pyrkiä antamaan asemille mahdollisimman paljon täydellisen aseman kokonaispiirteet. Tällöin kiinnitän eri laitteiden,
Mannerheim autoineen joutui kokemaan omakohtaisesti tiestön huonon kunnon Itä-Karjalassa 7.8.1942 kun hänen autonsa huonokuntoisella tiellä juuttui liejuun. Tämän henkilökohtaisen kokemuksen myötä irroitettiin linnoitusrakennuspataljoona Karjalan kannakselta
Käymme seikkaperäisesti ja lyhyesti läpi kesän 1944 panssaritorjunnan ongelmia koskien aktiivista panssarintorjuntaa ja siellä nimenomaan pst.tykkipuolella. Keskitymme siihen millä tavalla Pak 40 olisi tehty korsutykki,
Syys-lokakuussa, 14.9.-16.10.1940, oli panssarivaunukomennuskunta komennettu Lappeenrantaan kokeilemaan erilaisia panssariesteitä, panssarivaunukomennuskunnan päällikkö oli reservin luutnantti S.Virmiö jonka laatimasta sotapäiväkirjasta on otteita lähetetty Päämajan operatiiviselle osastolle sekä
Salpalinjan tulvitukset Etelä-Kymenlaakson alueella osa I Kivijärven patolaitetta on käsitelty niin kirjallisuudessa kuin erilaisissa blogeissakin paljon. Mutta tällä kertaa keskitymme Virolahden kunnassa Ravijoella olleisiin tulvituksiin.