Lotat kuorivat perunoita Heinjoen suojeluskuntatalon nurkalla ylimääräisten harjoitusten aikana. SA-kuva 234 Lotat alkoivat muonittaa linnoittajia kesällä 1939, tavallaan kuin lottien reserviharjoituksena. Vapaaehtoisten linnoitustöiden jatkeena muonitus
Rima on asetettu ja se on korkeammalla kuin koskaan! Aivan ensiksi on todettava, että minulla on ollut kunnia tuntea kirjan, Salpalinja – Suomen suoja, kirjoittaja
Talvisodan viimeisinä päivinä siirtyi Unio Sarlinin johtama päämajan pioneeriosasto Myllykoskelle Lappeenrannan Rutolasta. Mannerheim teki päätöksen uuden rajan linnoittamisesta 22.3.1940 ja samana päivänä sai kenraalimajuri Hanell
Salpalinjalla palkkatyötä ja asevelvollisia Joistakin nettijulkaisuista voi saada kuvan joka sekoittaa vuoden 1939 kesällä tehdyt vapaaehtoiset linnoitustyöt Salpalinjan rakennustöihin. Salpalinjalla linnoitustöitä ei kuitenkaan suoritettu kesän
Salpalinja, Suomen itsenäisyyden ajan suurin työmaa, on hiljalleen kadonnut metsiin putkahtaakseen aina silloin tällöin suuren yleisön tietoisuuteen. Salpalinjaa pidetään Suomen ja pohjoismaiden suurimpana rakennustyömaana ja
Talvisodan päättymispäivä 13.3.1940. Sotatoimiyhtymät saivat ylipäälliköltä vasta summittaiset ohjeet alueista, joille niiden tuli vetäytyä. Linnoittajajoukot Kannaksen ja Luumäenlinjan linnoitustöistä, yhteensä n. 15 000 miestä, yhdessä
Salpalinja on saanut huomiota myös opinnäytteiden lopputöiden tekijöiltä. Alla aikajärjestyksessä listattuna julkiset Salpalinjasta tehdyt tai sitä sivuavat, vapaasti ladattavissa olevat lopputyöt. Kiinnostavista lopputöistä valitettavasti puuttuvat
Jo aiemmassa blogissa käsiteltiin Salpalinjan suosion laskua. Tarkastellaanpa asiaa sosiaalisen median kautta. Tosin rajataan käsittely vain Facebookkiin. Jo nopea vilkaisu useimpien Salpalinja-toimijoiden ja keskusteluryhmien tilanteeseen
Panssarieste, hyökkäysvaunueste. Salpalinjalle rakennettiin hyökkäysvaunuestettä kivistä. Suurin osa kiviesteestä on tehty kallioista louhituista estekivistä mutta suurten pinnallisten maakivien hyödyntäminenkin oli mahdollista, joskin harvinaista työn urakkaluonteesta
Salpalinjassa ei ole luolia vaan tunnelilaitteita. Tosin Salpalinjan korsutkin kirjoitetaan monesti bunkkereiksi, joten tunnelilaitekin on nykyilmaisussa luola. Ja kuullostaahan luola toki jännittävämmältäkin kuin tylsä tunneli!
Havainnot Virolahden pitäjässä sijaitsevista laitteista matkallani 27.4-6.5.42 Yleistä: Kuten alla ilmenee, on korsuissa ja niiden käytävissä runsaasti vettä ja on näiden vesikorsujen kuivana pitäminen suuremmitta
Havaintoja Luumäen linjalta Valkjärvestä Suoanttilaan 1 – 5.6.42 Vettä ei korsuissa yleensä ollut, sen sijaan olivat hyvin kosteita ja varsinkin metalliosat hikoilevat kovasti. Ilmanvaihtoa olisi
Jatkosodan aikana Salpalinjan hoitamista varten perustettiin kunnossapito- ja tarkastustoimisto, KT-toimisto, jonka tehtävä pääosin oli hoitaa linnoitteita ja mahdollista linnoittamista, sinne jääneitä varastoja ja työvälineitä sekä
Ennen Talvisotaa oli koetettu ulkomailta saatujen tietojen, omien upseerien sotakokemusten sekä omien vähäisten kokeilujen tulosten perusteella luoda pohjaa linnoitusrakenteiden suunnittelulle. Talvisota osoitti, että tässä olimme
Ylipäällikkö on pvm:llä 5.7.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi majuri Aarne Reino Ilmari Lukkarin. Majuri Lukkari on nykyaikaisen pioneeritaktiikan erikoisasiantuntijana soveltanut taistelupioneeritekniikkaa meikäläisiin olosuhteisiin
Minulta kysyttiin jokunen aika sitten luentotilaisuudessa, Salpalinjan tulevaisuutta matkakohteena. Ja miten arvelen Salpalinjan laitteiden luovutuksen omistajille vaikuttavan “saavutettavuuteen” tulevaisuudessa. Itse olen harrastajana ajatellut sitä pessimistisesti
Pallokorsun hankinta Pallo- tai virallisemmin imubetonikorsu herättää kiinnostusta jo muotonsa ansiosta. Pieni puolipallon muotoinen betonista valettu korsu on myös Salpalinjan tai Salpa-aseman yleisin betonikorsutyyppi. Käsitellään
Salpalinjan tulvitukset – Kivijärven pato Luumäellä Salpalinjan tulvituksista Luumäen alueella tehty tulvitus ja järjestelmä sen mahdollistamiseksi kiinnostaa usein ihmisiä. Suuri ja mystinen, avataanpa sitä hieman.
Tarinat kertovat Salpalinjasta, sarjassa oldies but goldies.Salpalinjalle on koulutettu oppaita aina silloin tällöin. Nykyisin koulutuksessa on eräänä puutteena se, ettei aikalaisia rakentajia ole enää kertomassa.
Maavoimien ohje Salpalinjan töiden aloittamiseen. Edellisessä blogikirjoituksessa käsiteltiin Hanellin esittelyä Mannerheimille 26.4.1940. Samana päivänä kuitenkin Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti E. Henrichs antoi oman ohjeistuksensa maavoimille valtakunnan
Marsalkka Mannerheim päätti uuden rajan linnoittamisesta 22.3.1940. Päämajan pioneerikomentaja, Unio Sarlin, sai 25.3.1940 määräyksen toimia maavoimien komentajan alaisena linnoitus- ja materiaalikysymyksissä. Sarlinin oli tarkoitus toimia
Ruotsalaisten työn osuus Salpalinjalla on yksi mihin en ole tarkkaa vastausta löytänyt, betonikorsuja koskien. Ruotsalaiset saapuivat Talvisodan päättyessä Luumäelle, josta lähtivät Kotkaan linnoittamaan Kymijoenlinjaa. Nopeasti
Salpalinja-esitelmiä tai -luentoja pitäessä on aina silloin tällöin tullut vastaan korsun vasikka. Koska Salpalinjalla on muutaman korsun yhteydessä korsuvasikka, eikä se suinkaan tarkoita tässä yhteydessä
Talvisodan taistelut osoittivat suomalaisille virheet, mitkä betonikorsujen suunnittelussa oli tehty ennen talvisotaa. Pahimmat näistä olivat betonikorsujen rakenteelliset ongelmat, jotka suomalaiset joutuivat pikaisesti ratkaisemaan ennen Salpalinjan
Salpalinjalle ei tullut hyökkäystä mutta Liittoutuneiden Valvontakomissio tuli. Jatkosodan lopussa Suomen ratkaisutaisteluun valmisteltu linnoitusketju välttyi Neuvostoliiton hyökkäykseltä mutta kiinnosti välirauhansopimuksen noudattamista Suomeen valvomaan tullutta Liittoutuneiden
Salpalinja Luumäellä 1944 – Jatkosodasta rauhanaikaan Jatkosodan alkaminen merkitsi Luumäellä korsutyömaiden hiljentymistä, sodan alettua töitä jatkettiin vain parilla työmaalla. Tuleva Salpalinja siirtyi Linnoitustoimiston Kunnostus- ja
Seuraavat linnoitusaiheiset luennot on varmistettu. 17.4. Klo 17 Salpalinja Luumäellä, Luumäki, Valtuustosali. Vapaa pääsy. 16.6. klo 13 YH-ajan linnoitustyöt Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Lahti. Sotilaslääketieteenmuseo. Museon
Salpalinjan rakentamisen aloittamisesta tulee vuonna 2020 kuluneeksi 80-vuotta. Selatessani Helsingin Sanomien arkistoa tein havainnoin että Salpalinjan 50-vuotisjuhlia oli vietetty vuonna 1994 ja 60-vuotisjuhlia vuonna 2000.
Jatkosodan aikana Ylipäällikön, sotamarsalkka Mannerheimin tekemät retket ja tarkastusmatkat kirjattiin ylös. Allaolevan on kirjannut ylös Mannerheimin nuorempi adjutantti, kapteeni Osvald Rafael Bäckman. Joidenkin henkilöiden taustoihin on
Blogiin on hahmoteltu karkeasti museoviraston valitsemat Salpalinjan huippukohteet Luumäen alueella. Kursivoidut tekstit ovat museoviraston perustelut valinnoille. Kuvien rajaukset ovat suppeammat kuin itse huippukohteiden rajaukset. Luumäelle