Vaikka Salpalinjan 1-vaiheen rakenteet Luumäelle pääosin valmistuivatkin niin tässä listaus niistä 51 laitteesta jotka eivät milloinkaan tulleet 1-vaiheessa rakennetuiksi. Laitteiden rakentamattomuuden syihin palaamme myöhemmin. Määrä on
Korsulistaus Luumäen alueella olevista Salpalinjan korsuista. Suppea listaus korsut rakentaneista urakoitsijoista ja työryhmistä. Osaan en vielä tiedä vastausta, lisätään kun selviää. Tämä on teille joista
Joensuu ja Lappeenranta olivat välirauhan aikana sekä jatkosodan lopulla eniten linnoitetut kaupunkimme kun Viipuria ei oteta lukuun. Joensuu kärsi linnoitteista vielä enemmän kuin Lappeenranta mutta
Salpalinjan avolouhoskorsun konekiväärille, kansankielessä kookoo bunkkeri, B118 rakentamisesta lyhyt kooste. KK-korsu+täh m/40 ja 20 miehen majoitus.Ja koska sen numeroinnissakin on hetkittäin tapahtunut jotain niin vilkaistaan sitäkin.
”Köyhän on oltava nöyrä” Vapaaehtoisista ruotsalaisista linnoittajista on julkaistu kirjoja ja artikkeleja, Kohti Salpalinjaa(Eric Bjökman 2007) ja Salpalinja – Itsenäisyyden monumentti (Håkan Nylund artikkeli, 2017)
Salpalinja rakennettiin monilla alueilla yksityisten urakoitsijoiden toimesta. Jo 1920- ja 1930-luvulla oli heitä käytetty Kannaksella. Talvisodassakin oli työryhmiä perustettu myös rakennusliikkeiden runkomiehistön ympärille. Talvisodan päätyttyä
“Marski löi nyrkin pöytään, ja sano, minä olen hullu mies ja ajoi minut ulos.” Näin kertoo Otto Bonsdorff 1942 talvesta, tuolloin Päämajan linnoitusosaston päällikkö. Kun
Nastola, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 69 sankarivainajaa. Syntymäaika ja kaatumispäivä. myös kaatumispaikkaa on mainittu. Tästäkin listasta puuttuvat Nastolaan haudatut ulkopaikkakuntalaiset sankarivainajat. Listan lähteenä on
Salpalinjalla Lemin Kärmeniemessä on kaksi linnoitustykistölle välirauhan 1940-1941 aikana tehtyä kantalinnoitettua tykkiasemaa. Tykkiasemat on tehty 152/45-C tykeille. Näistä tykeistä löydätte tietoa wikipediasta. Lyhyesti todettuna kyseinen tykki oli
Aina silloin tällöin törmää siihen että Salpalinjaan haluttaisiin tutustua muttei tiedetä mistä aloittaa. Koska olet valmiiksi internetissä niin käydään läpi nopein ja ilmainen tie hankkia
OSA 2. B. Muita linnoitustöiden järjestelyissä huomioitavia periaatteita Tänä vuonna(5.3.1941) on jo syytä pyrkiä antamaan asemille mahdollisimman paljon täydellisen aseman kokonaispiirteet. Tällöin kiinnitän eri laitteiden,
Osa I. Linnoitustöiden johtaja Kenraaliluutnantti E.Hanell ilmoitti pääesikunnalle helmikuussa 1941 linnoituslaitteiden lujuusluokituksen valmistuneen, teräskupujen lujuusluokittelu ei vielä tuolloin ollut valmis. Samalla Hanell ehdotti että
Jäänmurtaja Tarmo ja Salpalinja Kuvan alkuperä Suomen merimuseo. II AK oikean sivustan suojaväylät Talvi 1940-1941 Salpalinjalle Kivijärven ja Suomenlahden väliin ryhmittäytynyt II Armeijakunta menetti talveksi
Käymme seikkaperäisesti ja lyhyesti läpi kesän 1944 panssaritorjunnan ongelmia koskien aktiivista panssarintorjuntaa ja siellä nimenomaan pst.tykkipuolella. Keskitymme siihen millä tavalla Pak 40 olisi tehty korsutykki,
Syys-lokakuussa, 14.9.-16.10.1940, oli panssarivaunukomennuskunta komennettu Lappeenrantaan kokeilemaan erilaisia panssariesteitä, panssarivaunukomennuskunnan päällikkö oli reservin luutnantti S.Virmiö jonka laatimasta sotapäiväkirjasta on otteita lähetetty Päämajan operatiiviselle osastolle sekä
Salpalinjan tulvitukset Etelä-Kymenlaakson alueella osa I Kivijärven patolaitetta on käsitelty niin kirjallisuudessa kuin erilaisissa blogeissakin paljon. Mutta tällä kertaa keskitymme Virolahden kunnassa Ravijoella olleisiin tulvituksiin.
Salpalinjan häkäpönttöautot. Moni opastetuilla Salpalinjakierroksilla käynyt, niin museoilla kuin muillakin opastuksilla, on varmasti kuullut puhuttavan kuinka Salpalinjaa rakennettiin häkäpönttöautoilla. Asia ei aivan vastaa totuutta. Salpalinja