Lotat kuorivat perunoita Heinjoen suojeluskuntatalon nurkalla ylimääräisten harjoitusten aikana. SA-kuva 234 Lotat alkoivat muonittaa linnoittajia kesällä 1939, tavallaan kuin lottien reserviharjoituksena. Vapaaehtoisten linnoitustöiden jatkeena muonitus
Talvisodan päättymispäivä 13.3.1940. Sotatoimiyhtymät saivat ylipäälliköltä vasta summittaiset ohjeet alueista, joille niiden tuli vetäytyä. Linnoittajajoukot Kannaksen ja Luumäenlinjan linnoitustöistä, yhteensä n. 15 000 miestä, yhdessä
Ennen Talvisotaa oli koetettu ulkomailta saatujen tietojen, omien upseerien sotakokemusten sekä omien vähäisten kokeilujen tulosten perusteella luoda pohjaa linnoitusrakenteiden suunnittelulle. Talvisota osoitti, että tässä olimme
Ylipäällikkö on pvm:llä 5.7.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi majuri Aarne Reino Ilmari Lukkarin. Majuri Lukkari on nykyaikaisen pioneeritaktiikan erikoisasiantuntijana soveltanut taistelupioneeritekniikkaa meikäläisiin olosuhteisiin
Salpalinjan tulvitukset – Kivijärven pato Luumäellä Salpalinjan tulvituksista Luumäen alueella tehty tulvitus ja järjestelmä sen mahdollistamiseksi kiinnostaa usein ihmisiä. Suuri ja mystinen, avataanpa sitä hieman.
Paikallishistoria Lahdessakin pullistelee tietoa talvisodan ajan sotaponnisteluista. Käsittämätöntä kyllä, eräs paikallisen sotateollisuuden ponnistus on jäänyt pitkälti pimentoon. Talvisodan syttyminen tarkoitti Lahdessakin teollisuuslaitosten valjastamista sotateollisuuden käyttöön,
Talvisodan taistelut osoittivat suomalaisille virheet, mitkä betonikorsujen suunnittelussa oli tehty ennen talvisotaa. Pahimmat näistä olivat betonikorsujen rakenteelliset ongelmat, jotka suomalaiset joutuivat pikaisesti ratkaisemaan ennen Salpalinjan
Seuraavat linnoitusaiheiset luennot on varmistettu. 17.4. Klo 17 Salpalinja Luumäellä, Luumäki, Valtuustosali. Vapaa pääsy. 16.6. klo 13 YH-ajan linnoitustyöt Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Lahti. Sotilaslääketieteenmuseo. Museon
Pääkaupungin sotaveteraani-lehti julkaisi 1/1981 välirauhan linnoittamiseen liittyvää muistelua Kaakonkulmalta. Alkuperäisen jutun otsikko oli “Kaakon kulmalta välirauhan aikaan”. Siitä tässä pari otetta kirjoittajat mainiten. Tauno Tulkki,
Valo Nihtilä Mannerheim “Sotamarsalkka Mannerheim jäi ylipäällikön paikalle. Hänen johdollaan aloitettiin puolustusvoimain uudelleen organisointi, laajat asehankinnat ja suurimittaiset linnoitustyöt uudella rajalla, joka sekä maarintaman pituuden
Pioneerikenraali Unio Sarlin kertoo kuinka 1930-luvulla Kannakselle rakennetut korsujen mitoitus/järeys ratkaistiin. “Minä pyysin, ihan alussa jo, Sotaväen päälliköltä että hän ilmoittaisi minkälaista tykistöä vihollinen todennäköisesti
Nastola, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 69 sankarivainajaa. Syntymäaika ja kaatumispäivä. myös kaatumispaikkaa on mainittu. Tästäkin listasta puuttuvat Nastolaan haudatut ulkopaikkakuntalaiset sankarivainajat. Listan lähteenä on
Kuivanto, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 43 sankarivainajaa. Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkaa ei ole mainittu. Listan lähteenä on Lahden sotaveteraanipiiri r.y painattama kirja, Päijät-Hämäläiset
Orimattila, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 294 sankarivainajaa jotka haudattu Orimattilaan. Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkoja ei valitettavasti listassa ole. Listan lähteenä on Lahden
Artjärvi, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 89 sankarivainajaa. Syntymäaika ja kaatumispäivä. Myös kaatumispaikka mainittu. Listan lähteenä on Lahden sotaveteraanipiiri r.y painattama kirja, Päijät-Hämäläiset isänmaan
Lahti, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 518 sankarivainajaa joista suurin osa on haudattu Lahteen. Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkoja ei ole. Yksi nimi puuttuu,