Maavoimien ohje Salpalinjan töiden aloittamiseen. Edellisessä blogikirjoituksessa käsiteltiin Hanellin esittelyä Mannerheimille 26.4.1940. Samana päivänä kuitenkin Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti E. Henrichs antoi oman ohjeistuksensa maavoimille valtakunnan
Valvontakomission käynnit Miehikkälässä olivat aiemmin rajautuneet Salpalinjaa koskeviin tarkastuksiin. Yleisesti ottaen tarkastukset koskivat sotilaskohteita sekä sota- ja sotakorvauskorvausteollisuutta. Nyt maaliskuun alussa 1945 oli kuitenkin kyse
Lahtelaisten nuorten salaliitto, Kultainen Leijona – salainen nuorisojärjestö vuodelta 1945. Jatkosodan taistelujen päättyminen Neuvostoliiton ja Iso-Britannian kanssa solmittuun aselepoon, välirauhansopimukseen 19.9.1944 sai osan suomalaisista, sekä
Salpalinja Luumäellä 1944 – Jatkosodasta rauhanaikaan Jatkosodan alkaminen merkitsi Luumäellä korsutyömaiden hiljentymistä, sodan alettua töitä jatkettiin vain parilla työmaalla. Tuleva Salpalinja siirtyi Linnoitustoimiston Kunnostus- ja
Pääkaupungin sotaveteraani-lehti julkaisi 1/1981 välirauhan linnoittamiseen liittyvää muistelua Kaakonkulmalta. Alkuperäisen jutun otsikko oli “Kaakon kulmalta välirauhan aikaan”. Siitä tässä pari otetta kirjoittajat mainiten. Tauno Tulkki,
Artikkelin otsikkokuva on Muolaan korsukaupungista syksyltä 1941, joten ei suoranaista kytköstä Salpalinjaan vaikka tämäkin kuvan kenttäkorsu on numeroitu. Salpalinjan laitteiden numerointi aina silloin tällöin ihmetyttää
Salpalinjan linnoitustyömaiden huoltoa käsittelemme suppeasti seuraavassa päiväkirjaotteen muodossa. Yrjö Kunttu toimi huoltopäällikönä työpiiri 230 4.3.1941 – työpiirin lakkauttamiseen asti. Hän piti päiväkirjaa tuolta ajalta. Tässä
Mannerheim Luumäellä 1.9.1940 Mannerheimin suunniteltu aiempi elokuinen vierailu Salpalinjan työmailla oli jouduttu siirtämään mutta 1.9.1940, syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina, saapui Mannerheim tarkastusmatkalle joka suuntautui Virolahden, Miehikkälän
Lappeenrannan sotienaikaiset linnoitustyöt sijoittuivat myös varsinaiselle kaupunkialueelle. Talvisodan aikaan 1940 oli kaupungin laitamille rakennettu hyökkäysvaunuesteeksi kiviestettä. Linnoitustyöt jatkuivat Salpalinjan rakennustöiden yhteydessä talvisodan päätyttyä, URR (Uudenmaan
Salpalinjan avolouhoskorsun konekiväärille, kansankielessä kookoo bunkkeri, B118 rakentamisesta lyhyt kooste. KK-korsu+täh m/40 ja 20 miehen majoitus.Ja koska sen numeroinnissakin on hetkittäin tapahtunut jotain niin vilkaistaan sitäkin.
Pioneerikenraali Unio Sarlin kertoo kuinka 1930-luvulla Kannakselle rakennetut korsujen mitoitus/järeys ratkaistiin. “Minä pyysin, ihan alussa jo, Sotaväen päälliköltä että hän ilmoittaisi minkälaista tykistöä vihollinen todennäköisesti
Salpalinja rakennettiin monilla alueilla yksityisten urakoitsijoiden toimesta. Jo 1920- ja 1930-luvulla oli heitä käytetty Kannaksella. Talvisodassakin oli työryhmiä perustettu myös rakennusliikkeiden runkomiehistön ympärille. Talvisodan päätyttyä
Kuivanto, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 43 sankarivainajaa. Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkaa ei ole mainittu. Listan lähteenä on Lahden sotaveteraanipiiri r.y painattama kirja, Päijät-Hämäläiset
Orimattila, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 294 sankarivainajaa jotka haudattu Orimattilaan. Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkoja ei valitettavasti listassa ole. Listan lähteenä on Lahden
Artjärvi, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 89 sankarivainajaa. Syntymäaika ja kaatumispäivä. Myös kaatumispaikka mainittu. Listan lähteenä on Lahden sotaveteraanipiiri r.y painattama kirja, Päijät-Hämäläiset isänmaan
Lahti, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 518 sankarivainajaa joista suurin osa on haudattu Lahteen. Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkoja ei ole. Yksi nimi puuttuu,
YH, yleiset harjoitukset, käytännössä liikekannallepano alkoi 9. lokakuuta 1939 jolloin perustettiin suojajoukot ja joitakin Venäjän lähialueiden divisioonia. Loput kenttäarmeijasta perustettiin sekä keskitettiin 14. lokakuuta 1939 alkaen.
Laitoin tähän parit mielenkiintoiset sotahistorialliset luennot huhtikuulle 2015. Minulle voi ilmoitella lisää luentoja, niin lisätään listaan! Sähköposti löytyy oikeasta yläreunasta, ota yhteyttä-osiosta. 7.4.2015 Klo 18:00
OSA 2. B. Muita linnoitustöiden järjestelyissä huomioitavia periaatteita Tänä vuonna(5.3.1941) on jo syytä pyrkiä antamaan asemille mahdollisimman paljon täydellisen aseman kokonaispiirteet. Tällöin kiinnitän eri laitteiden,
Osa I. Linnoitustöiden johtaja Kenraaliluutnantti E.Hanell ilmoitti pääesikunnalle helmikuussa 1941 linnoituslaitteiden lujuusluokituksen valmistuneen, teräskupujen lujuusluokittelu ei vielä tuolloin ollut valmis. Samalla Hanell ehdotti että
Salpalinjan tulvitukset Etelä-Kymenlaakson alueella osa I Kivijärven patolaitetta on käsitelty niin kirjallisuudessa kuin erilaisissa blogeissakin paljon. Mutta tällä kertaa keskitymme Virolahden kunnassa Ravijoella olleisiin tulvituksiin.