Seuraavat linnoitusaiheiset luennot on varmistettu. 17.4. Klo 17 Salpalinja Luumäellä, Luumäki, Valtuustosali. Vapaa pääsy. 16.6. klo 13 YH-ajan linnoitustyöt Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Lahti. Sotilaslääketieteenmuseo. Museon
Pääkaupungin sotaveteraani-lehti julkaisi 1/1981 välirauhan linnoittamiseen liittyvää muistelua Kaakonkulmalta. Alkuperäisen jutun otsikko oli “Kaakon kulmalta välirauhan aikaan”. Siitä tässä pari otetta kirjoittajat mainiten. Tauno Tulkki,
Valo Nihtilä Mannerheim “Sotamarsalkka Mannerheim jäi ylipäällikön paikalle. Hänen johdollaan aloitettiin puolustusvoimain uudelleen organisointi, laajat asehankinnat ja suurimittaiset linnoitustyöt uudella rajalla, joka sekä maarintaman pituuden
Vaikka Salpalinjan 1-vaiheen rakenteet Luumäelle pääosin valmistuivatkin niin tässä listaus niistä 51 laitteesta jotka eivät milloinkaan tulleet 1-vaiheessa rakennetuiksi. Laitteiden rakentamattomuuden syihin palaamme myöhemmin. Määrä on
Korsulistaus Luumäen alueella olevista Salpalinjan korsuista. Suppea listaus korsut rakentaneista urakoitsijoista ja työryhmistä. Osaan en vielä tiedä vastausta, lisätään kun selviää. Tämä on teille joista
Salpalinjalla Lemin Kärmeniemessä on kaksi linnoitustykistölle välirauhan 1940-1941 aikana tehtyä kantalinnoitettua tykkiasemaa. Tykkiasemat on tehty 152/45-C tykeille. Näistä tykeistä löydätte tietoa wikipediasta. Lyhyesti todettuna kyseinen tykki oli
The Winter War ended in the Moscow Peace Treaty in 13.3.1940. At that point the foreign voluntary working groups were only just on their way
Aina silloin tällöin törmää siihen että Salpalinjaan haluttaisiin tutustua muttei tiedetä mistä aloittaa. Koska olet valmiiksi internetissä niin käydään läpi nopein ja ilmainen tie hankkia
OSA 2. B. Muita linnoitustöiden järjestelyissä huomioitavia periaatteita Tänä vuonna(5.3.1941) on jo syytä pyrkiä antamaan asemille mahdollisimman paljon täydellisen aseman kokonaispiirteet. Tällöin kiinnitän eri laitteiden,
Osa I. Linnoitustöiden johtaja Kenraaliluutnantti E.Hanell ilmoitti pääesikunnalle helmikuussa 1941 linnoituslaitteiden lujuusluokituksen valmistuneen, teräskupujen lujuusluokittelu ei vielä tuolloin ollut valmis. Samalla Hanell ehdotti että
Jäänmurtaja Tarmo ja Salpalinja Kuvan alkuperä Suomen merimuseo. II AK oikean sivustan suojaväylät Talvi 1940-1941 Salpalinjalle Kivijärven ja Suomenlahden väliin ryhmittäytynyt II Armeijakunta menetti talveksi
Syys-lokakuussa, 14.9.-16.10.1940, oli panssarivaunukomennuskunta komennettu Lappeenrantaan kokeilemaan erilaisia panssariesteitä, panssarivaunukomennuskunnan päällikkö oli reservin luutnantti S.Virmiö jonka laatimasta sotapäiväkirjasta on otteita lähetetty Päämajan operatiiviselle osastolle sekä
Salpalinjan tulvitukset Etelä-Kymenlaakson alueella osa I Kivijärven patolaitetta on käsitelty niin kirjallisuudessa kuin erilaisissa blogeissakin paljon. Mutta tällä kertaa keskitymme Virolahden kunnassa Ravijoella olleisiin tulvituksiin.