Talvisodan viimeisinä päivinä siirtyi Unio Sarlinin johtama päämajan pioneeriosasto Myllykoskelle Lappeenrannan Rutolasta. Mannerheim teki päätöksen uuden rajan linnoittamisesta 22.3.1940 ja samana päivänä sai kenraalimajuri Hanell
Talvisodan päättymispäivä 13.3.1940. Sotatoimiyhtymät saivat ylipäälliköltä vasta summittaiset ohjeet alueista, joille niiden tuli vetäytyä. Linnoittajajoukot Kannaksen ja Luumäenlinjan linnoitustöistä, yhteensä n. 15 000 miestä, yhdessä
Salpalinja on saanut huomiota myös opinnäytteiden lopputöiden tekijöiltä. Alla aikajärjestyksessä listattuna julkiset Salpalinjasta tehdyt tai sitä sivuavat, vapaasti ladattavissa olevat lopputyöt. Kiinnostavista lopputöistä valitettavasti puuttuvat
Salpalinjassa ei ole luolia vaan tunnelilaitteita. Tosin Salpalinjan korsutkin kirjoitetaan monesti bunkkereiksi, joten tunnelilaitekin on nykyilmaisussa luola. Ja kuullostaahan luola toki jännittävämmältäkin kuin tylsä tunneli!
Pallokorsun hankinta Pallo- tai virallisemmin imubetonikorsu herättää kiinnostusta jo muotonsa ansiosta. Pieni puolipallon muotoinen betonista valettu korsu on myös Salpalinjan tai Salpa-aseman yleisin betonikorsutyyppi. Käsitellään
Talvisodan taistelut osoittivat suomalaisille virheet, mitkä betonikorsujen suunnittelussa oli tehty ennen talvisotaa. Pahimmat näistä olivat betonikorsujen rakenteelliset ongelmat, jotka suomalaiset joutuivat pikaisesti ratkaisemaan ennen Salpalinjan
Salpalinjalle ei tullut hyökkäystä mutta Liittoutuneiden Valvontakomissio tuli. Jatkosodan lopussa Suomen ratkaisutaisteluun valmisteltu linnoitusketju välttyi Neuvostoliiton hyökkäykseltä mutta kiinnosti välirauhansopimuksen noudattamista Suomeen valvomaan tullutta Liittoutuneiden
Seuraavat linnoitusaiheiset luennot on varmistettu. 17.4. Klo 17 Salpalinja Luumäellä, Luumäki, Valtuustosali. Vapaa pääsy. 16.6. klo 13 YH-ajan linnoitustyöt Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Lahti. Sotilaslääketieteenmuseo. Museon
Pääkaupungin sotaveteraani-lehti julkaisi 1/1981 välirauhan linnoittamiseen liittyvää muistelua Kaakonkulmalta. Alkuperäisen jutun otsikko oli “Kaakon kulmalta välirauhan aikaan”. Siitä tässä pari otetta kirjoittajat mainiten. Tauno Tulkki,
Valo Nihtilä Mannerheim “Sotamarsalkka Mannerheim jäi ylipäällikön paikalle. Hänen johdollaan aloitettiin puolustusvoimain uudelleen organisointi, laajat asehankinnat ja suurimittaiset linnoitustyöt uudella rajalla, joka sekä maarintaman pituuden
Vaikka Salpalinjan 1-vaiheen rakenteet Luumäelle pääosin valmistuivatkin niin tässä listaus niistä 51 laitteesta jotka eivät milloinkaan tulleet 1-vaiheessa rakennetuiksi. Laitteiden rakentamattomuuden syihin palaamme myöhemmin. Määrä on
Korsulistaus Luumäen alueella olevista Salpalinjan korsuista. Suppea listaus korsut rakentaneista urakoitsijoista ja työryhmistä. Osaan en vielä tiedä vastausta, lisätään kun selviää. Tämä on teille joista
Salpalinjalla Lemin Kärmeniemessä on kaksi linnoitustykistölle välirauhan 1940-1941 aikana tehtyä kantalinnoitettua tykkiasemaa. Tykkiasemat on tehty 152/45-C tykeille. Näistä tykeistä löydätte tietoa wikipediasta. Lyhyesti todettuna kyseinen tykki oli
The Winter War ended in the Moscow Peace Treaty in 13.3.1940. At that point the foreign voluntary working groups were only just on their way
Aina silloin tällöin törmää siihen että Salpalinjaan haluttaisiin tutustua muttei tiedetä mistä aloittaa. Koska olet valmiiksi internetissä niin käydään läpi nopein ja ilmainen tie hankkia
OSA 2. B. Muita linnoitustöiden järjestelyissä huomioitavia periaatteita Tänä vuonna(5.3.1941) on jo syytä pyrkiä antamaan asemille mahdollisimman paljon täydellisen aseman kokonaispiirteet. Tällöin kiinnitän eri laitteiden,
Osa I. Linnoitustöiden johtaja Kenraaliluutnantti E.Hanell ilmoitti pääesikunnalle helmikuussa 1941 linnoituslaitteiden lujuusluokituksen valmistuneen, teräskupujen lujuusluokittelu ei vielä tuolloin ollut valmis. Samalla Hanell ehdotti että
Jäänmurtaja Tarmo ja Salpalinja Kuvan alkuperä Suomen merimuseo. II AK oikean sivustan suojaväylät Talvi 1940-1941 Salpalinjalle Kivijärven ja Suomenlahden väliin ryhmittäytynyt II Armeijakunta menetti talveksi
Syys-lokakuussa, 14.9.-16.10.1940, oli panssarivaunukomennuskunta komennettu Lappeenrantaan kokeilemaan erilaisia panssariesteitä, panssarivaunukomennuskunnan päällikkö oli reservin luutnantti S.Virmiö jonka laatimasta sotapäiväkirjasta on otteita lähetetty Päämajan operatiiviselle osastolle sekä
Salpalinjan tulvitukset Etelä-Kymenlaakson alueella osa I Kivijärven patolaitetta on käsitelty niin kirjallisuudessa kuin erilaisissa blogeissakin paljon. Mutta tällä kertaa keskitymme Virolahden kunnassa Ravijoella olleisiin tulvituksiin.