Joensuu ja Lappeenranta olivat välirauhan aikana sekä jatkosodan lopulla eniten linnoitetut kaupunkimme kun Viipuria ei oteta lukuun. Joensuu kärsi linnoitteista vielä enemmän kuin Lappeenranta mutta kaupunki ei siitä huolimatta tehnyt anomuksia linnoitteiden purkamiseksi. On todennäköistä että Salpalinjan suurin kaupunkitaistelu olisi käyty juuri Joensuussa mikäli tilanne olisi niin pitkälle kehittynyt.
Maalinnoitusten hoitotoimisto, Joensuun hoitopiiri, aloitti kyllä 1945 kenttälinnoitteiden purkamisen mutta henkilökunnan vähäisyyden vuoksi työt etenivät hitaasti. Joensuun kaupungininsinöörin ja Maalinnoitusten hoitotoimiston kesken neuvoteltiin sopimus jossa määriteltiin kaupungin tekevän purkutyöt ja laskuttavan siitä Maalinnoitustoimistoa. Maalinnoitustoimiston siihenastiseen työhön oltiin kuitenkin tyytyväisiä.
1945 marraskuussa laaditun raportin mukaan tilanne Joensuun kaupungin (silloisella) alueella oli seuraava: Pahimmin haittaavat taisteluhaudat koulujen pihoilla ja osaksi puistossa on täytetty, samoin linnoitustöiden kaduilla aikaansaamat epätasaisuudet. Jäljellä on kuitenkin osaksi kaivauksia puistoissa sekä katujen ja talojen alla suoritetut kaivaukset, joista varsinkin viimemainitut voivat aiheuttaa suuriakin korvausvaatimuksia, koska talojen perustukset roudan vaikutuksesta voivat liikkua.
Onttolan osalta kerrottiin seuraavaa. Höytiäisen kanavan itärannalla olevan vastarinneleikkauksen paalutus jo melkein kokonaan purettu. Hoitopiirin toimesta puretusta osasta saatu puutavara myyty polttopuuna VAPO:lle. Osa annettu ao. maanomistajien purettavaksi, jotka ovat maksaneet siten saamastaan polttopuusta 170markkaa kuutiolta. Hinta oli KHM:n määräämä paikallinen polttopuuhinta vähennettynä purkauskustannuksilla.
Onttolassa oli myös yksityisen maanomistajan vaatimus rakennusten palauttamisesta entisille paikoilleen, kiviesteen poistamista ja maan tasoittamista. Maanomistaja Härön mailla oli välirauhan aikana Päämajan linnoitustoimiston toimesta(Salpalinjan rakennustyöt) siirretty asuin- sekä ulkorakennuksia, rakennuttu kiviestettä ja siirretty maata kestolaitteiden(teräsbetonikorsut) rakentamisen takia. Linnoitustoimisto oli jo tehnyt sopimuksen rakennusten ja tontin ostamisesta mutta omistussuhteiden epäselvyyden takia oli päädytty siihen että Linnoitustoimisto maksoi vuotuista vuokraa 6% sopimuksen kauppasummasta.
Puntarkoskella katsottiin ettei taistelu- ja yhteyshautojen sekä kaivantojen täyttämisellä ollut kiire sillä maastoa ei kivikkoisuutensa takia käytetty laidunmaanakaan.
Pielisjoen länsiranta: Koulujen ja talojen pihoilla on liikennettä haittaavat sekä ihmisille ja eläimille vaaralliset taistelu- ja yhdyshaudat täytetty. Konekivääri- ja taistelupesäkkeet saatiin myydä paikkakuntalaisille purettaviksi.
Ristisaari: Maantien kohdalla kiviesteen yli johtava silta on purettava keväällä ja syvennys täytettävä. Piikkilankaestettä arvioitiin maastossa edelleen olevan 25 tonnia. Maastossa oli myöskin kk. kupuja joista 2 leveitä (raskaita) ja 6 kpl pyöreitä (kevyitä), jotka määrättiin Maalinnoitustoimiston saatua traktorin käyttöönsä, kuljetettavaksi rautatieasemalle ja lähetettäväksi eteenpäin.
Joensuun kaupungin alueella tehtiin myöskin toukokuussa 1946 kustannusarvio kenttälinnoitteiden purkamisesta, tällöin vielä jäljellä olevia rakenteita oli seuraavasti.
Luotsi- ja radioaseman ympäristö
Verhoamatonta taisteluhautaa n.1500 metriä
45 kpl pesäkkeitä
Taisteluhauta ja pesäkkeet sijaitsevat Joensuun kaupungin omistamalla tonttialueella, joten linnoitushaittojen poistaminen lisäisi tonttien arvoa huomattavasti.
Kreikkalaiskatolisen kirkon ympäristö
Verhoamatonta taisteluhautaa n.400 metriä
18 kpl pesäkkeitä
Taisteluhauta kiertää kirkon ympäristön, joten alue on siivottoman näköinen ja toisinpaikoin jopa hengenvaarallinenkin. Taisteluhauta vaikeahkoa täyttää, koska ympäristö savikkoa joka tallattu kovaksi.
Evankelisluterilaisen kirkon ympäristö
Verhottua taisteluhautaa n.300 metriä
Verhoamatonta taisteluhautaa n.370 metriä
35kpl pesäkkeitä
1 kpl korsuja
Ajettava maata n. 20 kuutiota
Taisteluhauta kiertää koko kirkon ympäristön, joten alue on siivottoman näköinen. Kirkon sisäänkäytävän edessä olevat sillat olisi purettava ensitilassa ja täytettävä muualta ajetulla maalla, koska k.o. paikasta on maat ajettu pois. Taisteluhauta erittäin vaikeahkoa täyttää, koska taisteluhaudan etureunat ovat kovaksi tallatut.
Ilosaari
Verhoamatonta taisteluhautaa n.350 metriä
10 kpl pesäkkeitä
Taisteluhauta kiertää koko saaren. Saarella sijaitsevassa talossa pidetään tansseja, iltamia, yms. Yleisiä menoja. (talon peruskorjaus). Sitäpaitsi saari on kaupungin puistoaluetta, joten linnoitushaitat tekevät saaren siivottoman näköiseksi. Saarella olevan talon alitse on kaivettu yhteyshauta. Sokkeliin talon molemmissa päissä on puhkaistu sisäänkäytävät.
Kaupungintalon piha
Verhoamatonta taisteluhautaa n.50 metriä
6 kpl pesäkkeitä
Tyttökoulun piha
Verhoamatonta taisteluhautaa n.100 metriä
Verhottua taisteluhautaa n.250 metriä
20 kpl pesäkkeitä
Ajettavaa maata n.50 kuutiota
Taisteluhauta kiertää koulun pihamailla ja on juuri lasten leikkikentällä. Haudat ovat haittana koululasten liikkumiselle, ja onpa kuulemma sattunut tapaturmiakin, jolloin eräs tyttö on loukkaantunut pudottuaan taisteluhautaan. Kun maaperä on savea ja tallattu kovaksi, on täyttämistyö kovin hidasta ja maan irrottamiseksi on käytettävä hakkua ja rautakankea. Haitat olisi erittäin tärkeä saada poistetuksi.
Kansakoulun piha
Verhoamatonta taisteluhautaa n.150 metriä
13 kpl pesäkkeitä
Ajettava maita n.20 kuutiota.
Viitataan edelliseen. (Tyttökoulun pihaan).
Rantapuisto rantakadun varrella
Verhoamatonta taisteluhautaa n.400 metriä
Verhottua taisteluhautaa n.520 metriä
33 kpl pesäkkeitä
7 kpl korsuja
5 kpl siltoja (hautojen yli)
Ajettavia maita n. 100 kuutiota
Taisteluhaudat kiertävät puistoalueella joten, joten ne rumentavat kaupungin ulkonäköä, ja voivat aiheuttaa joissakin tapauksissa tapaturmia. Taisteluhautojen täyttäminen on suoritettava huolellisesti.
Muualla Rantakadun varrella
Verhoamatonta taisteluhautaa n.280 metriä
Verhottua taisteluhautaa n.270 metriä
15 kpl pesäkkeitä
3 kpl siltoja (hautojen yli)
Taisteluhaudat kulkevat kaupungin reunoilla ja vaikuttavat täten tonttien arvoon alentavasti.
Mineerattua käytävää Rantakadun rakennuksiin n. 170 metriä. Maita ajettava n.200 kuutiota. Nupukiveystä valmistettava n.200 neliötä. Kadut täytyy näiltä osin purkaa kokonaan auki, sen jälkeen mineeraus purettava ja hauta täytettävä ja katukiveys uusittava. Katujen reunakiveys myös uusittava.
Rakennukset:
Papinkatu 4
Rakennuksen perustassa 3 kk. pesäkettä, yhteyshautaa n.30 metriä.
Rantakatu 3
Perustuksiin kaivettu yksi 1 kk. pesäke. Yhteyshautaa n.25 metriä. Perusmuuri osittain vioittunut ja vesijohdot suojaamatta. Uunien perustukset korjattava. Täyttömaita ajettava muualta.
Tullikamari
Perustuksissa 4 kk. pesäkettä. Perusmuurin juurilta useasta kohdin kaivettu maa pois, joten ne olisi ensi tilassa täytettävä ja suojeltava routaantumista vastaan. Yhteyshautaa n.30 metriä joka täytettävä.
Rantakatu 7
Permantojen alusta pahasti kaiveltu. Perustuksiin rakennettu 3 kk. pesäkettä, yhteyshautaa n.40 metriä. Sokkeli kk. aukkojen kohdalta osittain sortunut.
Rantakatu 9
Perustuksissa 2 kk. pesäkettä. Permantojen alustat kaiveltu melkoisen pahasti.
Rantakatu 11
Permantojen alustat kaivettu auki. Lattian kannattajia lyöty poikki ja tuettu töteillä. KK. pesäkkeiden kohdalla sokkelia ohennettu.
Rantakatu 13
Permantojen alustat kaivettu. Kk. aukkojen kohdalta sokkeli ohennettu joka näiltä kohdiltaan hajoilee.
Rantakatu 15
Perusmuurin vierestä kaivettu maa pois. Yhteyshauta läpi talon, joten talvella kylmä ilma pääsee puhaltamaan ympäri kellarikerroksen. Permantokannattajien kohdilta tuet poistettava routimisen takia. KK. aukkojen kohdalta sokkeli ohennettu.
Yhteenveto talojen perustusten kaivamisesta aiheutuneista haitoista:
Kun yleensä lattiapermantojen alustat on kaivettu laajalta alueelta auki, aiheutuu tästä se, että huoneet, etenkin lattiat tulevat talvella hyvin kylmiksi ja vetoisiksi. Lattiapermantojen kannattajat on tuettu töteillä maahan, ja koska nämä talvella kylmän ilman päästessä vaikuttamaan maaperään aiheuttavat liikkumisia, tulevat lattiat ennenpitkää aaltoileviksi. Useissa paikoissa on pääkannattajakin katkaistu ja päät tuettu maahan. Uunien perustukset on monessa paikassa kaivettu auki, joten tästä johtuu, että uunit voivat roudan vaikutuksesta alkaa liikkumaan. Perusmuuriin on tehty kk. aukkoja ja näiltä kohdilta on perusmuuri ohennettu ja rikottu. Kun useassa talossa perusmuuri on tehty liuskakivestä, rupeavat kivet perustusten ohentamisen takia tippumaan alas. Perusmuureihin rakennusten sisällä on rikottu sisäänkäytäviä, jotka heikentävät rakennusta. Useimmissa taloissa on tehtävä myös perustuksien ja uuninpohjien vahvistamiseksi betonitöitä. Vesijohdot ovat useissa paikoissa jääneet avonaisiksi ja useita jäätymisiä on talven aikana sattunut. Kun Joensuun kaupungin maaperä on savea, on edellämainittujen seikkojen poistamisella suuri merkitys talojen arvoon ja kuntoon.
Joensuun ja Utranharjun välisen Salpalinjan osuuden, ns. Joensuun sillanpääaseman arvostelu lokakuussa 1944
- Asema seuraa Pielisjoen rantaa. 300-1000 m:n levyinen joki jäätyy normaalisti ja vain Utran kanavan pohjoisin, keskinen uoma pysyy sulana läpi vuoden.
Joensuun suunta, johon johtaa kaksi päätietä: Värtsilästä ja Ilomantsista sekä rautatie viimemainitusta, on vihollisen hyökkäyksen mitä todennäköisin suunta. Pyhänselän-Höytiäisen kannas, jonka poikki kulkevat vesiesteet, Pielisjoki ja Höytiäisen kanava talvella ovat melko merkityksettömiä, johtaa sisämaan tärkeille maantie- ja rautatieyhteyksille, minkä lisäksi se on luonnollinen kulkutie pyrittäessä saamaan haltuun Outokummun sotatärkeä kaivosalue. - Pielisjoki ei talvella ole panssarieste. Varsinki Joensuun-Pielisensuun välisellä alueella maasto molemmilla rannoilla on panssarikelpoista. Keinotekoista panssariestettä ei ole. Piikkilankaestettä (lieriöeste) on noin 3 kilometrin leveydellä Joensuun siltojen kohdalta itäänpäin, eli noin viidennellä osalla lohkon leveydestä.
- Taisteluhautaa on kaupungin alueella kohtalaisesti, vaikkakin kaakkoisosassa on huomattavia aukkoja. Niemet kaupungin luonais- ja länsipuolella on varustettu tukikohdiksi, samoin taisteluhautaa ja konekivääri- sekä taistelupesäkkeitä on kaupungin edustalla olevilla saarilla. Taistelupesäkkeitten lukumäärä on suhteellinen /tst. ja yhteys-)hautapätkien pituuteen. Noin 2/3 taisteluhaudoista on verhottu, samoin noin 1/4 yhteyshaudoista. Lohkolla, etenkin kahdella kolmanneksella sen pituudesta itäpäästä lukien on melko runsaasti erillisiä konekivääri- ja taistelupesäkkeitä. Taisteluhautaa tällä osalla on huomattavan vähän.
- Majoitustilaa on noin 400 miehelle ( 27 ryhmän korsua ja 53 puolen ryhmän komeroa), joista huomattava osa on keskittynyt lohkon läntiselle alueelle.
- Lähisyvyyttä on vain rautatien itäpuolella.
- Yleisarvostelu:
Esteitten puute, asemapätkien ja erillisten pesäkkeitten suuret etäisyydet yhdessä sen kanssa, että asemat ovat suurelta osalta vastarannalta tähystettävissä, aiheuttavat, että asema on ainakin talvioloissa huomattavan heikko. Kesällä sillä kuitenkin on melkoinen taisteluarvo Pielisjoen muodostaman rintamaesteen ansiosta.
