Kuivanto, sankarivainajat

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Kuivanto, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 43 sankarivainajaa.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkaa ei ole mainittu.

Listan lähteenä on Lahden sotaveteraanipiiri r.y painattama kirja,  Päijät-Hämäläiset isänmaan asialla (1981). Nimiä en ole tarkistanut. Jos jollakulla on lisätietoa niin otetaan mieluusti vastaan. Email ja puhelin löytyvät sivuston yhteystiedoista. Pyritään täydentämään listaa.

Kuivannolle haudatut sankarivainajat palvelivat pääosin samoissa osastoissa Orimattilalaisten kanssa.

Orimattilan miehet palvelivat Lahdessa perustetuissa joukko-osastoissa talvisodassa, huom 1.1.1940 muutettiin ”numerointia” vihollisen hämäämiseksi, suluissa sen jälkeen käytössä olleet joukko-osastot.

11. Divisioona (2.Divisioona) – toimintasuunta Keski-Kannas

  • Jalkaväkirykmentti JR 33 (JR 6) – toimintasuunta Pasuri, Salmenkaita, Vuosalmi.

Jatkosota

Jatkosotaan valmistautuessa perustettiin Pohjois-Uudenmaan suojeluskuntapiirin toimesta Orimattilassa kokonainen pataljoona jossa oli myös Pukkilan miehiä, aseet ja varusteet jaettiin Orimattilassa.

4. Divisioona

  • Jalkaväkirykmentti 46, aivan jatkosodan alussa oli pataljoonan numero III/JR 47 mutta 1.7.1941 jälkeen II/JR 46
  • IV lk.n is.keskus
  • Eläinlääkintäkomppania
  • Kenttähevossairaala

 

Aalto Veikko 17.10.1911 29.9.1941
Eloranta Sulo 1.12.1917 6.2.1942
Halme Leevi 12.8.1912 23.6.1944
Halme Veikko 10.11.1911 23.7.1941
Heino Pentti 6.11.1918 31.8.1941
Hytönen Kauko 30.9.1918 22.6.1944
Jaakkola Yrjö 10.2.1909 29.2.1940
Koivisto Alpi 15.10.1900 7.2.1943
Koski Leo 27.6.1911 16.11.1945
Koski Tauno 24.2.1920 24.8.1941
Koski Usko 2.11.1923 8.6.1943
Laaksonen Erkki 2.12.1919 20.8.1944
Laaksonen Martti 1.2.1919 18.10.1941
Lehtinen Arvo 15.10.1912 3.11.1941
Lehtinen Siro 28.2.1922 7.2.1942
Lehto Reino 16.8.1923 18.6.1944
Mattila Viljo 22.1.1923 8.1.1942
Maunula Esa 24.1.1918 14.6.1944
Mäkelä Urpo 5.6.1909 1.3.1940
Närjä Tauno 9.3.1916 23.10.1941
Parviainen Väinö 15.5.1922 25.12.1944
Peltola Lauri 4.4.1921 10.10.1941
Punovuorí Esko 27.9.1915 4.11.1941
Rokka Toivo 1.6.1913 25.10.1941
Rönttinen Reino 12.1.1920 29.4.1943
Saarinen Eero 21.5.1910 24.9.1941
Sipilä Eino 14.12.1914 23.1.1942
Sipilä Lauri 7.8.1918 23.3.1943
Suhonen Johan 11.9.1908 28.7.1944
Suuronen Martti 19.8.1909 19.7.1941
Tuomala Esko 14.8.1913 26.6.1944
Tuomala Pentti 18.6.1924 20.10.1945
Tuomala Teuvo 7.1.1921 16.10.1941
Tuominen Arvi 29.9.1923 8.12.1943
Vuotinen Armas 2.11.1907 27.8.1941
Vaaherma Erkki 15.12.1924 23.6.1944
Vaaherma Tauno 2.3.1922 22.9.1941
Valo Oiva 11.6.1911 1.1.1945
Valve Seppo 11.9.1922 13.7.1941
Vanhala Erkki 17.6.1916 6.3.1940
Vanhala Jouko 25.2.1920 6.12.1944
Vanhala Sulo 25.2.1915 4.8.1941
Vohlonen Saul 6.1.1918 20.7.1941
Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Punavangit pakkotyöhön Saksaan 1918

1918 maaliskuussa Suomen ja Saksan välillä solmittiin sopimus jossa oli myös taloudellisia pykäliä. Suomessa ollutta Saksan Itämeren divisioonaa koskettivat osa sopimuksen pykälistä, lähinnä pykälät, -sotasaaliin

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Salpalinja Luumäellä 1944 – Luento

Salpalinja Luumäellä 1944 – Jatkosodasta rauhanaikaan Jatkosodan alkaminen merkitsi Luumäellä korsutyömaiden hiljentymistä, sodan alettua töitä jatkettiin vain parilla työmaalla. Tuleva Salpalinja siirtyi Linnoitustoimiston Kunnostus- ja

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

YH-ajan linnoitteet Väliväylä

YH, yleiset harjoitukset, käytännössä liikekannallepano alkoi 9. lokakuuta 1939 jolloin perustettiin suojajoukot ja joitakin Venäjän lähialueiden divisioonia. Loput kenttäarmeijasta perustettiin sekä keskitettiin 14. lokakuuta 1939 alkaen.

Lue lisää »