Kultainen Leijona

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Lahtelaisten nuorten salaliitto, Kultainen Leijona – salainen nuorisojärjestö vuodelta 1945.

Jatkosodan taistelujen päättyminen Neuvostoliiton ja Iso-Britannian kanssa solmittuun aselepoon, välirauhansopimukseen 19.9.1944 sai osan suomalaisista, sekä puolustusvoimista varautumaan mahdolliseen Neuvostoliiton miehitykseen. Syynä tähän olivat ankarat sopimusvelvoitteet sekä yleisen poliittisen ilmapiirin nopea muuttuminen Suomessa.

Tammikuussa 14.1.1945 laati Viipurissa syntynyt lahtelainen, 18-vuotias konttoristi, säännöt perustettavalle nuorisojärjestölle. Konttoristi oli tuolloin vasta 17-vuotias. Tuohon aikaan oli täysi-ikäisyyden raja 21 vuotta.

Kultainen Leijona tuli uuden salaisen järjestön nimeksi, kotipaikkana Lahti. Vaikkakaan yhdistys ei ollut rekisteröity yhdistys. Yhdistyksen kuului 17-25 vuotiaita nuorukaisia. Säännöissä ilmoitettiin sen joutuvan toimimaan salaisesti poliittisten virtauksien takia. Jäseniksi hyväksyttiin vain sellaisia 17-25 vuotiaita, jotka kannattivat I.K.L. eivätkä hyväksyneet Neuvostoliittoa.

Säännöissä mainittiin salaisen järjestön tarkoituksena olevan kasvattaa 10-15 nuoresta johtajia, joista tulee ryhmänjohtajia. Jokaiseen ryhmään suunniteltiin n.10-15 miestä. Muutoin tarkoituksena oli jäsenten kasvatus isänmaallisessa hengessä retkeilyn, ratsastuksen sekä sisäkerhotoiminnan avulla kasvattaa suuriksi isänmaan palvelijoiksi, kunnon kansalaisiksi.

Järjestön kavaltajille oli varattu oma sääntöpykälänsä, jossa mainittiin lievimmän rangaistuksen järjestön kavaltamisesta olevan ”kavaltajan saattaminen – hiljaiseksi.” Tuomion oli tuleva panemaan toimeen ylijohtaja tai arvalla langetettu tehtävän suorittaja.

Varsinaisesti Kultainen Leijona perustettiin vasta lokakuussa 1945. Tällöin järjestöön liittyi Konttoristin lisäksi 16 nuorta. Näistä suurin osa oli koululaisia. Yhtenä kantavana voimana voisi mainita nuorista 6 ilmoittaneen kuuluvansa Kokoomuksen Nuorten Liittoon. Ilmeisesti kuitenkin jopa 14 jäsentä kuului mainittuun Kokoomuksen nuorisojärjestöön. Lisäksi 12 jäsentä kuului Sotilaspoikajärjestöön sekä 7 partiopoikajärjestöön.

Virallisten sääntöjen, jotka luonnollisesti olivat salaiset, lisäksi Konttoristi tähtäsi toiminnan laajenemiseen, jonka myötä järjestö jaettiin sabotaasi-, viesti-, huolto- ja taisteluryhmiin, joille oli valittu jäsenten keskuudesta johtajat. Salaliiton perimmäinen tarkoitus oli aktivoitua tekemään sabotaasitekoja Neuvostoliittoa vastaan, mikäli Länsivaltojen ja Neuvostoliiton välillä syttyisi sota.

Konttoristi ryhtyi suunnittelemaan aseistuksen hankkimista järjestölle, alkuun järjestöllä oli Konttoristin isän pistooli, johon hän oli salakaupasta ostanut muutamia kymmeniä pistoolinpanoksia. Saadakseen asekoulutuksen vauhtiin toivoi Konttoristi saavansa poliisiaseita järjestölle koulutuskäyttöön. Tässä asiassa lähestyi hän maaliskuussa 1946 komisario Laaksoa, joka oli Liikkuvan poliisin Lahden komennuskunnan päällikkö. Laakso ei kuitenkaan ollut tässä isänmaallisessa hengessä mukana, vaan ilmoitti Konttoristista Valtiolliselle poliisille.

Valtiollinen poliisi alkoi huhtikuussa 1946 tutkimaan asiaa ja lokakuun 16.pvnä 1946 Lahden raastuvanoikeus käsitteli jutun suljetuin ovin ja tuomitsi Konttoristin viiden kuukauden vankeusrangaistukseen. Tuomio oli ehdollinen kolmen vuoden koetusajalla. Järjestön jäsenistä 12 tuomittiin 1200 markan sakkorangaistuksiin ja 4 jäsentä 600 markan sakkoihin. Kultainen Leijona oli nujerrettu Valtiollisen poliisin ja oikeuslaitoksen toimesta.

Etelä-Suomen Sanomissa on käsitelty myös toista lahtelaista salaliittoa, salaista järjestöä nimeltä Spinne 5. Valitettavasti juttu on vain tilaajille. Spinne 5 ja Salpauselän kisat.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Kuinka Hanell ruotsalaiset kesytti 1940

”Köyhän on oltava nöyrä” Vapaaehtoisista ruotsalaisista linnoittajista on julkaistu kirjoja ja artikkeleja, Kohti Salpalinjaa(Eric Bjökman 2007) ja Salpalinja – Itsenäisyyden monumentti (Håkan Nylund artikkeli, 2017)

Lue lisää »