Linnoittajakenraali Hanell osa 1

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Salpalinja, Suomen itsenäisyyden ajan suurin työmaa, on hiljalleen kadonnut metsiin putkahtaakseen aina silloin tällöin suuren yleisön tietoisuuteen. Salpalinjaa pidetään Suomen ja pohjoismaiden suurimpana rakennustyömaana ja erään miehen elämäntyönä. Tämä mies oli jääkärikenraali, kenraaliluutnantti E.F. Hanell.

Tässä blogissa käsittelemme seikkaperäisesti Hanellin uraa ennen talvisotaa.

Keskellä Edvardin äiti Wendla Hanell joka oli kotoisin Torniosta. Vasemmalla Arne ja oikealla Edvard Hanell. Vuosi on 1925. Kuva Gurli Nyholmin jäämistöstä.

Edvard Hanell syntyi Torniossa 1. toukokuuta 1894 tullinhoitaja Edvard Hanell ja Wendla (Venla) Anderssonin perheeseen. Hänellä oli ainakin yksi sisko, Aili Hanell.

Koulunsa Hanell kävi Helsingissä, Suomalaisessa yhteiskoulussa.  Helsingissä Hanell valmistui myös ylioppilaaksi v.1912. Kesäpäivät nuori Edvard vietti Espoon Suvisaaristossa, Pentalan saaressa. Jonka itärannalle hänen isänsä oli rakentanut kesähuvilaa ja joka valmistui 1900-luvun alussa. Huvilan rannassa saattaa vielä olla 12-vuotiaan, tulevan kenraalin, rakentama pieni majakka. Edvard souti majakkansa tiilet Stensvikin tiilitehtaalta, tiilet hän sai ilmaiseksi. Pentalan huvila oli kenraali Hanellille rakas paikka hänen elämänsä loppuun asti

Hanellin koulupoikana rakentama majakkka. Kuva Espoon kaupunginmuseo.

Ylioppilastodistuksen jälkeen Hanell kirjautui Teknillisen korkeakoulun koneenrakennusosastolle, suorittaen insinööritutkinnon ensimmäisen osan v. 1914. Hanell ei kuitenkaan koskaan suorittanut tutkinnon loppuosaa, joten koneinsinöörin diplomi jäi häneltä hankkimatta. Sen sijaan Hanell värväytyi jääkäriksi. Ilmoittautuen Pfadfinder-kurssille 8. maaliskuuta 1915. Saksan Itärintaman taisteluihin Hanell osallistui vihreän pioneerikomppanian riveissä, palaten Suomeen kapteenina.

Zugführer, joukkueenjohtaja, Hanell istuu ja puhuu puhelimeen. Koulutustilanne. Kuva Erkki Räikkönen, Museovirasto.

Suomessa Hanell osallistui luonnollisesti vapaussodan taisteluihin valkoisella puolella. Ensin komppanian päällikkönä mutta siirtyi pian komentamaan pataljoonaa. Hanell toimi pataljoonan johtajana Kalevankankaan, Tampereen, Rajamäen, Tarpilan ja Raivolan taisteluissa. Sodassa Hanell haavoittui Kalevankankaan taistelussa, tosin hyvin lievästi.

Kapteeni Edvard Hanell ja Eva Hanell (os Renvald) menivät naimisiin 1918. . Kuva v.1918 tai 1919. Kuva Espoon kaupunginmuseo.

Juuri ennen vapaussodan päättymistä Hanell siirrettiin päämajan yleiskoulutusosastolle, jonka lakkauttamisen jälkeen hän siirtyi yleisesikunnan koulutusosaston toimistopäälliköksi. Tästä virasta siirtyi hän vielä majurina ollessaan sotaväenpäällikön esikunnan koulutusosaston päälliköksi. Vuonna 1918 Edvard meni naimisiin Eva Renvallin kanssa. Heille syntyi kaksi lasta, tytöt Kitty (s.1919) sekä Brita (s.1920)

Eversti Hanell toinen vasemmalta. Vapaussodan 10.vuotisjuhla Suomenlinnassa. Kuva Museovirasto.

Seuraavan viisivuotiskauden, v. 1920-1925, Hanell toimi 1. Divisioonan esikuntapäällikkönä. Sinä aikana Hanellista tuli ”tunnettu helsinkiläinen”. Vapaahetkinään osallistui Hanell paitsi seurapiirien tapahtumiin, mutta toimi myös aktiivisesti maanpuolustustyössä. Hän opetti pioneerioppia kadettikoulussa, sotakorkeakoulussa, suojeluskuntien päällystökoulussa ja erinäisillä kursseilla. Hanell ylennettiin everstiluutnantiksi v.1922. Vuonna 1923 Hanell kirjoitti oppikirjan, Hävitystyöt: Räjähdysaineiden käyttö pioneeritarkoituksiin. (Puolustusministeriön taisteluvälineosaston julkaisu). Tätä kaikkea ”vapaa-ajan” työtä Hanell jatkoi myös v. 1925 jälkeen, jolloin hänestä tuli Uudenmaan rykmentin komentaja. Hanell ei säästellyt itseään sillä rykmentti sijaitsi Suomenlinnassa ja Santahaminassa, kun taas koululaitokset mantereella kaupungilla. Hanell toimi myös Sotilasaikakauslehden avustajana.

Uudenmaanrykmentin komentaja eversti Oesch tarkistaa rykmentin. Hanell hänen vasemmalla puolellaan. Kuva Museovirasto.

Toisten opettamisesta siirtyi Hanell vuosiksi 1926-1928 Ranskaan sotakorkeakouluun opiskelemaan. Palattuaan Ranskasta, ylennettiin hänet Everstiksi. Täällä Välimeren aalloissa uidessaan ja sikäläisiä laitureita katsellessaan syntyi hänelle ajatus uudenlaisesta betonista tehdystä laiturista. Hanell suunnitteli laiturin jonka tarkoitus oli kestää jäiden aihettama paine. Hanell haki ja sai laiturilleen patentin. Laitureita on kolmisenkymmentä kappaletta joista suurin osa Suvisaaristossa.

Hanell-laituri Moisössä. Kuva Erkki Härö. Espoon kaupunginmuseo.

Vuonna 1931 oli Hanell jälleen kirjan teossa. Maastouttaminen ja naamioituminen -kirjan teki Hanell yhdessä kapteeni Viljasen kanssa.

Samaan aikaan Eversti Hanell jatkoi Uudenmaan rykmentin komentajana.

Eversti Hanell. seuraa rykmenttinsä talviharjoituksia v.1931. Kuva Pietinen, Museovirasto.

Vuonna 1933 Hanell luopui Uudenmaan rykmentistä ja siirtyi Sotakorkeakoulun johtajaksi. Sotakorkeakoulun johtamisen myötä tutustui hän myös liike-elämän vaikuttajiin laajemmin. Samoihin aikoihin valittiin hänet upseeriliiton puheenjohtajaksi. Vuonna 1934 ylennettiin Hanell kenraalimajuriksi.  Sitä kautta tulivat valtion valtion komiteatehtävät, lisänä. 1935 luottamustehtäviä lisättiin Kenttäratsastusseuran puheenjohtajan tehtävillä aina vuoteen 1938 asti.

Kadettikoulun kutsuvieraat ja opettajakunta lounaalla v. 1936. Kuva Pietinen, Museovirasto.

Isänsä rakentamalla Pentalan huvilalla, Espoon Suvisaaristossa, Hanell viihtyi hyvin vuodesta toiseen. Huvila on tänä päivänäkin pystyssä Pentalan saarella.

Villa Hanell vuonna 1991. Kuva Erkki Härö. Espoon kaupunginmuseo.
Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Salpalinja korsun rakennus

Salpalinjan avolouhoskorsun konekiväärille, kansankielessä kookoo bunkkeri, B118 rakentamisesta lyhyt kooste. KK-korsu+täh m/40 ja 20 miehen majoitus.Ja koska sen numeroinnissakin on hetkittäin tapahtunut jotain niin vilkaistaan sitäkin.

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Lahden Sotavankilan vuosi 1918

Keväällä 1918 Suomen valkoinen armeija pakotti kapinoivan punaisen joukon perääntymään yhä pienemmällä alueelle. Saksalaisten maihinnousu ja eteneminen Lahteen katkaisi punaisten yhteyden Itä- ja Keski-Suomeen silloisen

Lue lisää »