Lotat Salpalinjaa muonittamassa

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin
Lotat kuorivat perunoita Heinjoen suojeluskuntatalon nurkalla ylimääräisten harjoitusten aikana. SA-kuva 234

Lotat alkoivat muonittaa linnoittajia kesällä 1939, tavallaan kuin lottien reserviharjoituksena. Vapaaehtoisten linnoitustöiden jatkeena muonitus kuitenkin jatkui YH-ajan linnoitustöiden muonituksena. Siitä siirryttiinkin sitten suoraan talvisodan kasvavien linnoitusmuodostelmien muonittamiseen.

Talvisodan päätyttyä ja ns. välirauhan tultua tapahtui lotissa ”saapumiserän” vaihto. Sodan nähneet muonituslotat siirtyivät pääosin ”siviiliin” ja uusia nuoria lottia tuli tilalle muonittamaan yhä laajenevia Salpalinjan työmaita. Alun vaikeuksia aiheutti, myös ettei pääosin korvessa olleilla Salpalinjan työryhmillä välttämättä ollut töiden alkaessa valmista lottalaa(ruokalaa), vaan se oli rakennettava. Siihen asti ruokaa valmistettiin yleensä katoksessa. Ja lotat majoittuivat teltoissa. Lottaloissa/ruokaloissa olikin sitten huone tai useampi lotille. Alku oli pelkästään työskentelyolosuhteidenkin puolesta uusille lotille varsin haastava.

Ainoana mahdollisuutena suururakan onnistumiselle nähtiin muonituslottien koulutuksen aloittaminen. Linnoitustoimisto järjestikin Lottien Rajatoimistolle Ylämaan Kasariin koulutustalon. 23.2.1941 alkoivat lottien muonitusjaoston kurssit linnoitustyömaiden lottaloiden emäntinä toimiville lotille. Luentoja ja harjoittelua lähistön työryhmien ruokaloissa oli runsaasti.

Luentoja oli yleensä aamuisin ja iltaisin yhteensä 26-34 tuntia. Opiskeltiin järjestön sääntöjä sekä lottajärjestön muonitusjaoston ohjeita. Vaativaa työtä varten opiskeltiin myös ammattitietoutta. Kosketuspintaa tulevaan työhön antoivat myös linnoitustoimiston pastorin sekä huoltopäällikköjen oppitunnit.

Lotat opiskelemassa nk. emännän tehtäviä. SA-kuva 11448

Päivisin työskentelivät lotat lähistön työryhmien ruokaloissa/lottaloissa ryhmäpäällikön, emäntien ja koulun ammattiopettajien valvonnassa. Oppilaat olivat myös vuorollaan leipomossa ja varastolla, josta jaettiin elintarvikkeet työryhmien eri lottaloihin. Samoin oppilaiden hoitoon kuuluivat juureskellarit, sikalat ja pienet kasvimaat. Jokaisen kurssin kruunasi kurssilaisten järjestämä iltama lottalassa, jonka ohjelman he myös esittivät.

Lotta Nissinen. Mamma. Johti Rajatoimistoa ja huolehti muonituslottien koulutuksesta. SA-kuva 114216

Kursseja ehdittiin pitää 7 kpl. Kesäkuun 15 pvä 1941 alkoi talousopettajille kurssi, tarkoituksena oli kouluttaa kotitalousammattikunnasta sopivia lottia muonitusjaoston johtajatehtäviin. Kurssi jouduttiin päivää myöhemmin lopettamaan, kun jatkosodan melske alkoi. Välirauhan aikana lottia oli linnoittajia muonittamassa n. 2000 lottaa. Enemmän kuin linnoittajien muonituksessa jatkosodan aikaan. Tosin jatkosodan aikana lottien toiminta mukautui armeijan toimintaa ja oli muutoin paljon laajempaa. Muonituskurssit alkoivat uudelleen kesäkuun 9 pvä v.1942  vallatussa Karhumäessä, laajempina kuin välirauhan aikana. Lotat muonittivatkin linnoittajia jatkosodan päättymiseen asti. Kaikkiaan kurssin kävi noin 500 lottaa.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Salpalinja lopputyönä

Salpalinja on saanut huomiota myös opinnäytteiden lopputöiden tekijöiltä. Alla aikajärjestyksessä listattuna julkiset Salpalinjasta tehdyt tai sitä sivuavat, vapaasti ladattavissa olevat lopputyöt. Kiinnostavista lopputöistä valitettavasti puuttuvat

Lue lisää »
Salpalinja
Juha Kilpeläinen

Salpalinjan vesiesteet, osa 1. Ravijoki.

Salpalinjan tulvitukset Etelä-Kymenlaakson alueella osa I Kivijärven patolaitetta on käsitelty niin kirjallisuudessa kuin erilaisissa blogeissakin paljon. Mutta tällä kertaa keskitymme Virolahden kunnassa Ravijoella olleisiin tulvituksiin.

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Mannerheim Luumäellä 1940

Mannerheim Luumäellä 1.9.1940 Mannerheimin suunniteltu aiempi elokuinen vierailu Salpalinjan työmailla oli jouduttu siirtämään mutta 1.9.1940, syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina, saapui Mannerheim tarkastusmatkalle joka suuntautui Virolahden, Miehikkälän

Lue lisää »