Lotat alkoivat muonittaa linnoittajia kesällä 1939, tavallaan kuin lottien reserviharjoituksena. Vapaaehtoisten linnoitustöiden jatkeena muonitus kuitenkin jatkui YH-ajan linnoitustöiden muonituksena. Siitä siirryttiinkin sitten suoraan talvisodan kasvavien linnoitusmuodostelmien muonittamiseen.
Talvisodan päätyttyä ja ns. välirauhan tultua tapahtui lotissa ”saapumiserän” vaihto. Sodan nähneet muonituslotat siirtyivät pääosin ”siviiliin” ja uusia nuoria lottia tuli tilalle muonittamaan yhä laajenevia Salpalinjan työmaita. Alun vaikeuksia aiheutti, myös ettei pääosin korvessa olleilla Salpalinjan työryhmillä välttämättä ollut töiden alkaessa valmista lottalaa(ruokalaa), vaan se oli rakennettava. Siihen asti ruokaa valmistettiin yleensä katoksessa. Ja lotat majoittuivat teltoissa. Lottaloissa/ruokaloissa olikin sitten huone tai useampi lotille. Alku oli pelkästään työskentelyolosuhteidenkin puolesta uusille lotille varsin haastava.
Ainoana mahdollisuutena suururakan onnistumiselle nähtiin muonituslottien koulutuksen aloittaminen. Linnoitustoimisto järjestikin Lottien Rajatoimistolle Ylämaan Kasariin koulutustalon. 23.2.1941 alkoivat lottien muonitusjaoston kurssit linnoitustyömaiden lottaloiden emäntinä toimiville lotille. Luentoja ja harjoittelua lähistön työryhmien ruokaloissa oli runsaasti.
Luentoja oli yleensä aamuisin ja iltaisin yhteensä 26-34 tuntia. Opiskeltiin järjestön sääntöjä sekä lottajärjestön muonitusjaoston ohjeita. Vaativaa työtä varten opiskeltiin myös ammattitietoutta. Kosketuspintaa tulevaan työhön antoivat myös linnoitustoimiston pastorin sekä huoltopäällikköjen oppitunnit.
Päivisin työskentelivät lotat lähistön työryhmien ruokaloissa/lottaloissa ryhmäpäällikön, emäntien ja koulun ammattiopettajien valvonnassa. Oppilaat olivat myös vuorollaan leipomossa ja varastolla, josta jaettiin elintarvikkeet työryhmien eri lottaloihin. Samoin oppilaiden hoitoon kuuluivat juureskellarit, sikalat ja pienet kasvimaat. Jokaisen kurssin kruunasi kurssilaisten järjestämä iltama lottalassa, jonka ohjelman he myös esittivät.
Kursseja ehdittiin pitää 7 kpl. Kesäkuun 15 pvä 1941 alkoi talousopettajille kurssi, tarkoituksena oli kouluttaa kotitalousammattikunnasta sopivia lottia muonitusjaoston johtajatehtäviin. Kurssi jouduttiin päivää myöhemmin lopettamaan, kun jatkosodan melske alkoi. Välirauhan aikana lottia oli linnoittajia muonittamassa n. 2000 lottaa. Enemmän kuin linnoittajien muonituksessa jatkosodan aikaan. Tosin jatkosodan aikana lottien toiminta mukautui armeijan toimintaa ja oli muutoin paljon laajempaa. Muonituskurssit alkoivat uudelleen kesäkuun 9 pvä v.1942 vallatussa Karhumäessä, laajempina kuin välirauhan aikana. Lotat muonittivatkin linnoittajia jatkosodan päättymiseen asti. Kaikkiaan kurssin kävi noin 500 lottaa.
