Mannerheim Luumäellä 1940

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Mannerheim Luumäellä 1.9.1940

Mannerheimin suunniteltu aiempi elokuinen vierailu Salpalinjan työmailla oli jouduttu siirtämään mutta 1.9.1940, syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina, saapui Mannerheim tarkastusmatkalle joka suuntautui Virolahden, Miehikkälän ja Luumäen linnoitustyömaille.

Mannerheim yöpyi Kotkassa, jonne Mannerheim oli lähtenyt seurueineen Helsingistä n. klo 18. Matkaseurueeseen kuului tässä vaiheessa Mannerheimin lisäksi 4 henkeä mm. kenraali Walden, kenraali Heinrichs, majuri Grönvall, Helsingistä klo 20:30. Illallinen oli pyydetty 6 hengelle johtuen siitä että kenraali Hanell, Linnoitustoimiston johtaja liittyi seurueeseen n. klo 20 Kotkassa.

[box] Mannerheimin seurueen iltapala. Ravun pyrstöjä, voita ja leipä, Rajamäki (alkoholi). Keitettyä lohta, savuhollandaise, olutta.[/box]

Kuvituskuva talvisodan ajalta.
Kuvituskuva talvisodan ajalta.

Myllykoskella sijainnut Linnoitustoimisto  jätettiin kokonaan väliin. Jo aiemmin 25.8.1940 oli Mannerheim vieraillut Hangon linjan rakennustyömailla Joten uudentyyppiset linnoituslaitteet olivat hänelle jo suurimmalta osin tuttuja edelliseltä vierailulta. Matkaan lähdettiin Kotkasta, oletettavasti Seurahuoneelta.

Insinööri Rosendahl oli matkan varrella Haminassa rautatiesillan, maantien laidassa, luona esittelemässä Hamina-Taavettilinjan töitä joita paraikaa suoritettiin Haminan syväsatamassa ja siitä pohjoiseen. Varsinainen tarkastus alkoi Virolahden Harjussa n. klo 8:00. Harjussa ruotsalaisten vapaaehtoisten rippeet, vielä paikalla ollut päällystö, oli valmistellut huolella reitin jossa varmasti tehtiin töitä tarkastuksen aikaan. Lisäksi työjoukkojen kunniamerkit jaettiin Harjussa, saajina pääosin pois lähtevä ruotsalainen päällystö. Virolahden ja Miehikkälän rakennustöiden tarkastamisen jälkeen saapui Mannerheim Luumäen linnoitustyömaille n. klo 13:55.

Luumäellä tarkastuksen reitti jonka oli suunnitellut työpiiri 230 yli-insinööri(työpiirin päällikkö) Eerikäinen. Tarkastus oli suunniteltu tapahtuvan hyvin nopeassa tahdissa eikä yksittäisiin kohteisiin juurikaan uhrattu aikaa. Tarkastus Luumäen osalta alkoi Ala-Hirvaksen itärannalta ja Mannerheim tarkasteli varsin rivakasti urakoitsija Äärin työmaat.

B.3 Joukkueen(40miestä) korsu ja pst.tykin suoja.

B.5 ¾ joukkueen korsu + kk + pst-tykki + kk-kupu M/41 raskas.

B.8 ½ Joukkueen korsu + kk + pst-tykki + kk-kupu M/41 raskas

Museoviraston inventoinnin tulokset kohteesta löydät TÄÄLTÄ.

Kuvituskuva. Karhumäki.
Kuvituskuva. Karhumäki.

 

Nopea yleissilmäys kesti vaan 5 minuuttiia ja matka jatkui Ylä-Hirvaksen luona sijainneelle urakoitsija Tektorin betoninvalmistuskeskukselle. Nyt suotiin betonin valmistukselle 2 minuutin silmäys ja siirryttiin Kinnariin tarkastelemaan Tektorin työmaata A.216 ja A.214.

A.214 Ryhmän korsu + täh.M/39 + pst- tykin suoja

A.216 ½ Joukkueen korsu + kk + täh.M/40

Museoviraston inventoinnin tulokset kohteesta löydät TÄÄLTÄ.

Seuraavana vuorossa oli urakoitsija Rakennustoimen KK-korsutyömaan tarkastus Suo-Anttilassa. Tässä viivyttiinkin jo 22minuuttia joten hiukan perinpohjaisemmasta tutustumisesta oli kyse.

A.501 ½-Joukkueen korsu + 2 kk + täh.M/40

Museoviraston inventoinnin tulokset kohteesta löydät TÄÄLTÄ.

Seuravana vuorossa oli Orkolan soramäki

Kuvituskuva Vammelsuu. Hiekan, sepelin ja soran erottelu.
Kuvituskuva Vammelsuu. Hiekan, sepelin ja soran erottelu.

Rakennustoimen jälkeen siirryttiin urakoitsija Palmbergin työmaalle tarkastelemaan pikaisesti korsut C.421 ja C.66. Silmäilyn pituus 7 minuuttia.

C.421 ¾-joukkueen korsu + täh.M/39

C.66 Ryhmän korsu + täh.M/39 + pst.tykin suoja

Museoviraston inventoinnin tulokset kohteesta löydät TÄÄLTÄ.

Siirtymä Constructorin työmaalle Junttola/Kolpola missä 7 avolouhoskorsua työn alla ja panssariestekivet. Pysähdystä 5 minuuttia.

Museoviraston inventoinnin tulokset kohteesta löydät TÄÄLTÄ.

Nyt ajettiin Kivijärven padolle joka tosin 1.9.1940 oli vielä kohtuullisen alkutekijöissään. Samalla tarkastettiin ensimmäisen Luumäen linjan töitä padon lähistöllä. N.5min.

Museoviraston inventoinnin tulokset kohteesta löydät TÄÄLTÄ.

1944 Lemettiin puolustuslinjalle tehty pato.
1944 Lemettiin puolustuslinjalle tehty pato.

Padolta jälleen ajoa urakoitsija Vuorion työmaalle Askolaan jossa tarkasteltiin tekeillä olevia korsuja sekä betonikeskusaseman tarkastaminen. 5 minuuttia.

Museoviraston inventoinnin tulokset kohteesta löydät TÄÄLTÄ.

Kuva ei ole Salpalinjalta. Betoniasema Vammelsuussa 1944.
Kuva ei ole Salpalinjalta. Betoniasema Vammelsuussa 1944.

Vuorion jälkeen urakoitsija Vilamo ja työn alla olevat korsut sekä kiviesteet myöskin Askolan alueella, 3 minuutin ajan.

Museoviraston inventoinnin tiedot kohteesta löydät TÄÄLTÄ.

Nyt jatkettiin Puntariin Helsingin kaupungin työmuodostelman työmaalle. Jossa olivat paikalla niin Helsingin, Tampereen kuin Tampereenkin työosastojen insinöörit. Ja sieltä n. 15:45 Korian ja Koskikylän kautta Helsinkiin jonne oli tarkoitus saapua n. klo 19:30

Museoviraston inventoinnin tiedot kohteesta  löydät TÄÄLTÄ.

Syyskuun toisena päivänä saivat linnoitustoimiston 7 toimistoa sekä työpiirien sekä työryhmien toimistot, joita oli 38kpl, seuraavan puhelinsanoman.

Kenraali Hanell toimistossaan Myllykoskella.
Kenraali Hanell toimistossaan Myllykoskella.

Linn.töiden Johtajan puhelinsanoma

Syyskuun 2 p:nä 1940

Antoi: Majuri Kohonen. Vastaanotti Ev. Heinrichs Kello 9.00

Myllykoski, Linnoitustoimisto.

Ylipäällikkö Sotamarsalkka Mannerheim tarkastuskäyntinsä johdosta linnoitustyömailla, tuodessaan julki tyydytyksensä suoritettujen töiden johdosta, antoi minulle tehtäväksi saattaa Linnoitustoimistossa toimiville, työmaiden jokaiselle insinöörille, rakennusmestarille, työmiehelle ja lotalle kiitoksensa siitä työstä, mitä nyt suoritetaan maan puolustuksen hyväksi.

Tämä puhelinsanoma on viipymättä saatettava kaikkien alaisina toimivien tietoon.

Linnoitustöiden johtaja:

Kenraaliluutnantti E. Hanell

[box] Joukkueen koko 40miestä. Ryhmän koko 10 miestä. täh on lyhennys tähystyskuvusta ja M/kuvun malli. Pst-panssarintorjuntatykki. pst-suoja, tykki saatuun vedettyä korsun sisäänkäyntiin suojaan. [/box]  

MML avoin materiaali
MML avoin materiaali
Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Neuvostoliiton suurhyökkäys 1944

Jatkosodassa suomalaisten hyökkäysvaiheen jälkeen sotatoimet hiljenivät asemasodaksi. Tästä syystä suomalaisten upseerien tietämys venäläisten hyökkäystaktiikan valtaisasta muutoksesta olikin valitettavan vähäistä. Vaikkakin venäläiset käyttivät samaa (läpimurto)taktiikkaa loppuvuodesta 1943

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Lahden sankarivainajat

Lahti, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 518 sankarivainajaa joista suurin osa on haudattu Lahteen.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkoja ei ole. Yksi nimi puuttuu,

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Lahden Sotavankilan vuosi 1918

Keväällä 1918 Suomen valkoinen armeija pakotti kapinoivan punaisen joukon perääntymään yhä pienemmällä alueelle. Saksalaisten maihinnousu ja eteneminen Lahteen katkaisi punaisten yhteyden Itä- ja Keski-Suomeen silloisen

Lue lisää »