Mannerheim Svinhufvudin hautajaisissa

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Jatkosodan aikana Ylipäällikön, sotamarsalkka Mannerheimin tekemät retket ja tarkastusmatkat kirjattiin ylös. Allaolevan on kirjannut ylös Mannerheimin nuorempi adjutantti, kapteeni Osvald Rafael Bäckman. Joidenkin henkilöiden taustoihin on sinisellä tekstillä lisätty linkit Wikipediaan.

Päivänä, joka jo paljon ennen nykyajan ”johtajia” on noudattanut ”nelivuotissuunnitelmaa” (29.2.44) oli manan majoille siirtynyt kansansa suuri kaitsija, varatuomari, asessori, ns. Itsenäisyyssenaatin Puheenjohtaja, Valtion Päämies v:lta 1918, Eduskunnan moninkertainen puhemies ja Presidentti-Ylipäällikkö Pehr Evind Svinhufvud. Työntäytteisestä ajasta ja matkan rasittavuudesta huolimatta halusi Suomen Marsalkka itse olla läsnä hautaustilaisuudessa ja suorittaa nykyisten Puolustusvoimiemme ja Vapaussodan Armeijan sekä niiden Ylipäällikön puolesta kiitollinen kunnianosoitus kaatuneen suurmiehemme paarien ääressä hetkenä, jolloin taasen vaaditaan maan johtajilta rohkeutta ja selkeätä näkemystä, kuten edesmenneellä oli ollut. Suomen valtion oli päättänyt hoitaa surujuhlan. Juhlapaikaksi oli määrätty vainajan kotiseurakunnan Luumäen kirkko ja kirkkomaa sekä ajaksi 9.3.1944 klo 12:30.

Pehr Evind Svinhufvud 15.12.1861-29.2.1944. Kuva Heinäkuulta 1942. SA173161
Pehr Evind Svinhufvud 15.12.1861-29.2.1944. Kuva Heinäkuulta 1942. SA173161

Matkavalmistelujensa yhteydessä oli Marsalkka määrännyt itselleen kaksi seuruetta:
-Nykyisten Puolustusvoimiemme ja niiden Ylipäällikön seppeleen laskiessaan kenraalit Walden, Tuompo, Laatikainen ja Palojärvi, sekä Nuorempi adjutantti, kapteeni Bäckman.
-Vuoden 1918 Armeijan ja sen Ylipäällikön, eli ns. Veteraanien seppeleen laskiessaan kenraalit Wetzer, Walden, Sihvo, Malmberg ja Kekoni sekä Vanhempi adjutantti, everstiluutnantti Grönvall. Edellinen seppele oli valmistettu katajanhavuista, tulppaaneja ja kieloja kimppuna nauhojen kiinnityskohdassa, valkeissa nauhoissaan mustin kirjaimin lause näin kuuluen:

”Tasavallan entisen Presidentti-Ylipäällikön, itsenäisyysaatteemme pelottoman sotilaan muistoa kunnioittaen
Suomen Puolustusvoimat ja Ylipäällikkö.”

Pehr Evind Svinhufvud

 

Oli määrätty, että kaikki seurueisiin kuuluvat sotilashenkilöt esiintyvät kenttäpuvussa kaularistit ja rintatähdet päällä. Kenraaleilla tuli olla harmaa kenraalin turkislakki.

8.3.44 iltaan mennessä oli matkavalmistelut suoritettu. Huomioon ottaen surujuhlapaikan läheisyyden vihollisen lentotukikohdista:
-Lavansaarelle n. 100 km,
-Karjalan kannaksen eteläosaan n. 160 à 170 km,
oli hävittäjäsuojan lisäksi Luumäen kirkonkylän ja läheisen rautatien alueelle sijoitettu jonkun verran it-tykistöä. Maavartioinnista vastasivat Lappeenrannan Ratsuväen KoulutusKeskuksen miehet.

SA145855
SA145855
SA73169
SA73169
SA80003
SA80003


                 Matkan suoritus:
-Erikoisjunalla taipaleet Mikkeli-Vuohijärvi-Utti-Uro ja Taavetti-Harju-Mikkeli.
-Autoilla taipaleet Uron pysäkki-Luumäen kirkko ja Luumäen kirkko-Taavetin asema.

                           Matkan kulku:

8.3.44 klo 21.55 ajoi Ylipäällikkö, Päämajassa iltailmoitukset saatuaan, adjutanttiensa seurassa Mikkelin asemalle, jossa n. klo 22.00 nousi lähtövalmiiseen junaansa.
Kenraalit Wetzer, Tuompo ja Palojärvi, jotka jo Päämajassa liittyivät matkaseurueeseen, olivat paikalla.
Vanha kenraali Wetzer (75 v.), ollen hieman pahoinvointinen, oli jo vuoteessa Marsalkan saapuessa.

Kenraali Wetzer. Kenraali Palojärvi. Kenraali Tuompo

8.3.44 klo 22.05 lähti juna liikkeelle pysähtyäkseen Vuohijärven aseman eteläpuolella ”ajan tappamista” varten.
Hetken Marsalkka lehtiä lukien ja keskustellen seurusteli kenraaliensa kera toivottaen n. klo 23.00 hyvää yötä.
9.3.44 klo 8.30 tarjottiin aamukahvi. Marsalkka ja toipunut kenraali Wetzer istuivat samassa pöydässä, kenraalit Tuompo ja Palojärvi yhdessä ja ravintolavaunun nurkkapöydässä adjutantit.

Nuorempi adjutantti Kapteeni Bäckman. Vanhempi adjutantti everstiluutnantti Grönvall.

Lotat tarjoilevat Mannerheimin junassa, SA139863
Lotat tarjoilevat Mannerheimin junassa, SA139863

9.3.44 klo 9.46 Lähtö Vuohijärveltä Kouvolaan.
9.3.44 klo 10.26 saapui juna Kouvolan pysähtyen asemarakennuksen toiselle raiteella. Tasavallan presidentin juna, jossa kutsuvieraat Helsingistä myös matkustivat, oli samalla kohdalla kolmannella raiteella.

Presidentin salonkivaunu. Presidentti Ryti. Edwin Linkomies, puhemies Hakkila. SA143752
Presidentin salonkivaunu. Presidentti Ryti. Edwin Linkomies, puhemies Hakkila. SA143752

Kenraali Walden ja Kekoni ilmoittautuivat Marsalkalle liittyen hänen seurueeseensa. Kenraali Kekoni toi seppeleet ja marsalkansauvan Helsingistä.

Kenraali Kekoni. Kenraali Walden. Marsalkansauva.

Vainaja kuljetettiin hautajaissaatossa kirkolle Kotkanniemestä n. 12kilometrin matkan. Saattueeseen kuului 26 rekeä. Vainajan arkkua kuljettanutta rekeä ohjasti Kotkaniemen pehtoori Reetu Virtanen joka kuvassa pitelee ohjaksia. SA147113.
Vainaja kuljetettiin hautajaissaatossa kirkolle Kotkanniemestä n. 12kilometrin matkan. Saattueeseen kuului 26 rekeä. Vainajan arkkua kuljettanutta rekeä ohjasti Kotkaniemen pehtoori Reetu Virtanen joka kuvassa pitelee ohjaksia. SA147113

9.3.44 klo 10.28 siirtyi Ylipäällikkö Presidentin vaunuun ilmoittautumista ja tervehdyskäyntiä varten. N. 10 min. kesti yhdessäolo.
9.3.44 klo 10.50 tapahtui lähtö edelleen kohti Luumäkeä.
9.3.44 klo 11.20 nautti seurue hiukkasen ruokaa:
-Marsalkka sekä kenraalit Wetzer ja Walden saman pöydän ääressä,
-Kenraalit Tuompo, Kekoni ja Palojärvi yhdessä,
-adjutantit omassa nurkkapöydässään.

Taavetin asemalla tapahtui autojen purkaus.

Sotamarsalkan auto puretaan junasta. SA45783
Sotamarsalkan auto puretaan junasta. SA45783

9.3.44 pysähtyi Ylipäällikön juna Uron pysäkille, josta oli n. 1 km:n autoajo Luumäen kirkolle. Kenraalit Sihvo, Malmberg ja Laatikainen ilmoittautuivat. Autot olivat ajaneet maitse Taavetista Uroon ja olivat jo odottamassa kyydittäviään.

Kenraali Sihvo. Kenraali Malmberg. Kenraali Laatikainen.

Aamun pilvinen taivas oli muuttunut puolipilviseksi; aurinko pilkisteli silloin tällöin kirkastaakseen äsken sataneen, puhtauttaan hohtavan lumen silmiä häikäiseväksi ja verkkaisesti pilviä repivä tuuli lupaili yhä selkeämpää säätä.

Autokolonna lähti välittömästi liikkeelle matkamiesten arvojärjestyksen mukaisesti.
HautajaiskarttaPieni

9.3.44 klo 12.20 oli Marsalkka noussut autostaan Luumäen kirkonmäellä ja lähti nyt seurueensa saattamana kulkemaan kohti puisen kirkon pääovea vastaten marsalkansauvallaan kunniakomppanian kunnianosoitukseen.

Mannerheim saapuu kirkkoon. SA147072
Mannerheim saapuu kirkkoon. SA147072

Pääoven ulkopuolella Ylipäällikkö pysähtyi odottamaan Tasavallan Presidentin saapumista. Odotuksen kestäessä todettiin laskettavien seppelten ”olemassaolo” ja tarkistettiin vielä kerran nauhojen tekstit. Täsmällisesti saapui Presidentti Eduskunnan ja Hallituksen edustajien saattamana.

Presidentti Ryti saapuu kirkkoon. Mannerheim odottaa Rytiä vasemmalla oven takana. SA147073
Presidentti Ryti saapuu kirkkoon. Mannerheim odottaa Rytiä vasemmalla oven takana. Kunniakuja taustalla. SA147073

9.3.44 12.30 mennessä korkeat vieraat olivat asettuneet paikoilleen kirkossa – arvojärjestyksessä pääkäytävästä vasemmalle ja niin voi surujuhla alkaa. Kirkko oli ääriään myöten täyttynyt sekä omaisista, kutsuvieraista, virallisista edustajista sekä pitäjän rahvaasta.

Istumajärjestys kirkossa. Omaiset etualalla käytävän vasemmalla puolen ja arvovieraat oikealla puolen. SA147075
Istumajärjestys kirkossa. Omaiset etualalla käytävän vasemmalla puolen ja arvovieraat oikealla puolen. SA147075

Alttarilla paloivat elävät kynttilät kukkakoristeiden keskellä, alttariaita ja saarnastuoli oli verhottu mustaan, sk-piirin 19 lippua olivat ryhmittyneet kuorin kummallekkin puolelle ja neljän kunniavartioupseerin välissä lepäsi leijonalippuun verhottu arkku katafalkillaan.

Yleiskuva kirkosta. SA147078
Yleiskuva kirkosta. SA147078

Presidentti Pehr Evind Svinhufvudin Ruumiinsiunaus Luumäen kirkossa

9.III.1944

Fantasia c-molli (Johan Sebastian Bach)
(urut)

S.V.K. N:0 454

Hautajaissaarna
Pastori Martti Nortia

Pastori Martti Nortia. SA147076
Pastori Martti Nortia. SA147076

Ilo Taivaassa (Heikki Klemetti)
(Kuoro)

Ruumiin siunaaminen
Piispa Ilmari Salomies

Piispa Ilmari Salomies. SA147077
Piispa Ilmari Salomies. SA147077

S.V.K. n:o 615

Psalmivuorolaulu (Leevi Madetoja)
(Liturgi ja kuoro)

Rukous

Amen

Herran siunaus

S.V.K. N:o 434

Puhe
Pääministeri Edwin Linkomies

Edwin Linkomiehen puhe. SA147101
Edwin Linkomiehen puhe. SA147101

Seppelten lasku kirkossa

 

Seppeleiden laskemisjärjestys.

Kirkossa:

Omaiset

Seppeleen lasku, rouva Ellen Svinhufvud ja pojat. SA147081
Seppeleen lasku, rouva Ellen Svinhufvud ja pojat. SA147081

Tasavallan Presidentti

Seppeleen lasku. Tasavallan presidentti Risto Ryti. SA147084
Tasavallan presidentti Risto Ryti. SA147084

Ulkovaltain päämiehet
Suomen Marsalkka (Suomen Marsalkka laski kuitenkin Presidentin perään)

Mannerheim. Suomen puolustusvoimat ja sen ylipäällikkö. SA147086
Mannerheim. Suomen puolustusvoimat ja sen ylipäällikkö. SA147086

Eduskunta

Eduskunta. SA147099
Eduskunta. SA147099

Valtioneuvosto

Valtioneuvosto. SA147102
Valtioneuvosto. SA147102

Vapaussodan armeija ja sen ylipäällikkö

Mannerheim. Vapaussodan armeija.
Mannerheim. Vapaussodan armeija.

Ulkovaltain edustajat

Tanskan lähettiläs ministeri Lerche. SA147085
Tanskan lähettiläs ministeri Lerche. SA147085
Kenraali Erfurth. OKH yhteysupseeri Päämajassa. Päätehtävä toimia Hitlerin ja Mannerheimin yhteysupseerina. SA147088
Kenraali Erfurth. OKH yhteysupseeri Päämajassa. Päätehtävä toimia Hitlerin ja Mannerheimin yhteysupseerina. SA147088
Saksan ministeri laskee Adolf Hitlerin seppeleen. SA147093
Saksan ministeri laskee Adolf Hitlerin seppeleen. SA147093
Ruotsin ministeri. SA147098
Ruotsin ministeri. SA147098

Kotijoukkojen komentaja
Itsenäisyyssenaatin jäsenet

Itsenäisyyssenaatti. SA147096
Itsenäisyyssenaatti. SA147096

Svinhufvudin toisen hallituksen jäsenet
Kivimäen hallituksen jäsenet
Viipurin läänin kuntien, kaupunkien ja kauppalain edustajat
Helsingin yliopisto
Jääkäriliitto

Jääkäriliitto. SA147100
Jääkäriliitto. SA147100

Jakamaton Viipurin suojeluskuntapiiri

Suojeluskunta. SA147091
Suojeluskunta. SA147091

Ylioppilaskunta

Ylioppilaskunta. SA147104
Ylioppilaskunta. SA147104

Akateeminen Karjalaseura

Mutta varmaan ilman moista maallista komeutta olisi hetki muodostunut yhtä ylentäväksi juhlaksi, sillä samalla hetkellä, kun oli verkkaisessa kulkueessa astunut kirkkoon, ympäröi tulijan harras tunnelma ja pyhä ilmapiiri. Oli kuin vainajan maallinen suuruus olisi välittömästi vaikuttanut vielä saattajiinsa viimeisellä matkallaan. Ja yhä väkevämpänä tuntui juhlan henki toimituksen kestäessä. Siihen vaikuttivat epäilemättä vainajan muiston ja vakavan ajankohdan innoittamat saarnaat ja puheet sekä täysipainoiset musiikkiesitykset. Ilmeisesti myös Valtion Päämiehen ja vanhan Marsalkkamme läsnäolo ja rauhallisen vakaa esiintymisensä rohkean taistelijan arkun äärellä lisäsivät surujuhlan arvoa.

  9.3.44 klo 14.30 oli toimitus kirkossa päättynyt.

Liput etunenässä lähti ruumissaatto kohti kirkkomaan hautaa. Kenraalit Sihvo, Malmberg, Tuompo, Laatikainen, Kekoni, Martola, Mäkinen ja Gustafsson kantoivat kirstun ulos kirkosta.

Kenraalit kantavat vainajan kirkosta. SA147055
Kenraalit kantavat vainajan kirkosta. SA147055

Omaisten jälkeen kulkivat rinnakkain Tasavallan Presidentti ja Suomen Marsalkka.

Kirkon portilla vaihtuivat kantajat ja siinä erosivat saattoväestä myös maan korkeimmat. Torvisoittokunnan puhaltaman surumarssin soidessa siirtyi valtava ihmismeri kirkolta viereiselle hautausmaalle. Kunnialaukausten ampujat olivat haudan takan valmiina.

Kantajat ovat vaihtuneet. SA147059
Kantajat ovat vaihtuneet. SA147059
Lippuvartiot. SA147061
Lippuvartiot. SA147061
Arkku lasketaan hautaan. SA147063
Arkku lasketaan hautaan. SA147063

 

 

Haudalla seppeleen laskivat:

Luumäen kunta
Luumäen seurakunta
Luumäen suojeluskunta
Lotta-Svärd yhdistys, Luumäen paikallisosasto

Luumäen lotat. SA147064
Luumäen lotat. SA147064

Kokoomuspuolueen eduskuntaryhmä
Lotta-Svärd keskusjohtokunta
Suomen Ampujainliitto

Ampujainliitto. SA147065
Ampujainliitto. SA147065

Suomen ilmapuolustusliitto
Suomen Partiopoikajärjestö
Suomalaisten Lakimiesten yhdistys
Lainopillinen yhdistys
Suomen Reservialiupseeriliitto
Vapaussodan Invaliidien Liitto
Savolainen osakunta
Viipurin suojeluskuntapiirin esikunta
Turun suojeluskuntapiiri
Pohjois-Kymenlaakson suojeluskuntapiiri
Kannaksen joukot
Murtaja yhtymä
Lotta-Svärd yhdistys, Pohjois-Kymenlaakson piiri
Karjalan Ampumapiiri
Viipurin Ampumaseura
Lappeenrannan kaupunki
Karjalan Kulttuurirahasto
Suomen Ulkomaankauppaliitto
Helsingin Eesti Selts
Kokoomuspuolueen Uudenmaan piiritoimikunta
Sääksmäen kunta
Suomen Kukkaisrahasto
Siniristi
Kansallis-Osake-Pankki

SA147066
SA147066

9.30.44 klo 14.35 alkoivat Presidentin ja Ylipäällikön seurueineen autot lipua kohti vanhaa Salpausselän maantietä, jota myöten päädyttiin Taavetinkaupunkiin l. Taavettiin.

Asemalla Presidentti hyvästeli Ylipäällikön, joka saattoi hänet Valtionpäämiehen salonkivaunun luokse.

Ennen Ylipäällikön lähtöä ilmoittautuivat kenraalit Sihvo, Malmberg, Laatikainen ja Palojärvi eroavaksi seurueesta.

9.3.44 klo 15.15 lähti Marsalkan juna ”kotimatkalle.
9.3.44 klo 16.05 juna saapui Kouvolaan, jossa kenraalit Walden ja Kekoni erosivat.

Sekä juhlapaikalle matkustaessaan että sieltä palatessa oli Marsalkka tilaisuuden sattuessa neuvotteluissa tapaamiensa eri johtohenkilöiden kanssa. Odottavat virkatehtävät pakoittivat sekä Presidentin että Marsalkan myös lähtemään tavallaan kesken surujuhlaa paluumatkalle.

9.3.44 klo 16.20 tapahtui lähtö Kouvolasta, jossa saatiin pääkaupungin aamulehdet.
9.3.44 klo 17.00 nautti matkaseurue päivällisen. Marsalkan pöydässä istuivat kenraalit Wetzer ja Tuompo.
9.3.44 klo 18.30 pysähtyi Ylipäällikön juna Mikkelin asemalle. Vastassa olivat kenraalit Heinrichs ja Airo sekä eversti Paasonen.

Viipymättä siirtyi Marsalkka autoonsa ja ajoi Yleisesikunnan Päällikön seurassa Päämajaan.

Erikoislaatuinen surujuhla oli päättynyt. Olikohan sitkeän Svinhufudin poismenon annettu tapahtua muistutukseksi nykypolvelle kansamme aikaisempien johtajien rohkeudesta vaikeina hetkinä ja olikohan suuren Svinhufvudin hyvästijättöjuhlan annettu elävästi palauttaa mieliin historian opettamat kokemukset kansamme elämästä ja samanlaisina yhä uudelleen toistuvat tapahtumat heimomme taipaleelta Suomennientä viljellessään. Sillä juhlan sävy oli sangen voimakas.

Vakuudeksi:
Ylipäällikön nuorempi adjutantti
Kapteeni O.R. Bäckman.

Svinhufvudin hautajaisista on katsottavissa elokuva/video Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämä Elonet-elokuvatietokannassa.
Osoitteessa Svinhufvudin hautajaiset. Kyseessä on Suomen puolustusvoimien katsaus numero 82 jatkosodan ajalta.

Pekka Siiropää on kirjoittanut artikkelin “Ukko-Pekan hautajaisten valmistelut” Etelä-Karjalan vuosikirja 2017. Artikkeli perustuu tuollon Luumäen suojeluskunnan paikallispäällikkönä toimineen Antti Hyyrysen muistelmiin. Kyseisessä kirjassa on myös kuvakavalkaadi hautajaisista. Kuvat ovat SA-kuvia.

SA-kuvissa on paljon kuvia Svinhufvudin hautajaisista. Hakusanalla Luumäki löytyvät helpoiten. SA-kuva.

Svinhufvudin koti Kotkaniemi, Luumäellä, on nykyään museo ja museovierailua onkin hyvä alkaa suunnittelemaan Kotkaniemen omilta sivuilta. Svinhufvudin hauta sijaitsee Luumäen kirkolla.

 

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Tarinoiden hakua

Moi, opastaessa ei voi turvautua pelkkiin faktoihin vaan on pystyttävä kertomaan mielenpainuvia tarinoita. Linnoittamiseen liittyviä tarinoita toki löytyy paikallisilta, tänä päivänä on usein ongelmana se

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Mannerheim juuttuu mutaan 1942

Mannerheim autoineen joutui kokemaan omakohtaisesti tiestön huonon kunnon Itä-Karjalassa 7.8.1942 kun hänen autonsa huonokuntoisella tiellä juuttui liejuun. Tämän henkilökohtaisen kokemuksen myötä irroitettiin linnoitusrakennuspataljoona Karjalan kannakselta

Lue lisää »