Opastusta Salpalinjalla

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Tarinat kertovat Salpalinjasta, sarjassa oldies but goldies.
Salpalinjalle on koulutettu oppaita aina silloin tällöin. Nykyisin koulutuksessa on eräänä puutteena se, ettei aikalaisia rakentajia ole enää kertomassa. Oppaat ovat pitkälti kirjallisen tiedon varassa, tosin paljon kirjoistakin puuttuu. Vaikka lukisikin alan raamatun, pioneerikenraali Reino Arimon Suomen linnoittamisen historia 1918-1944, kannesta kanteen. Tässä käsitellyllä Iltasanomien videolla esiintyvä opas kuitenkin ainakin joskus mainosti, ettei näitä (hänen tietojaan) löydy kirjoista vaan ovat aikalaisten, linnoittajaveteraanien, Salpalinjan rakentajien kertomia.

Katoaako tieto matkalla?
Korsujen teknisistä yksityiskohdista ja teknisten välineiden käytöstä on ollut tietoa olemassa jo suunnittelustaan lähtien, eli 79-80 vuotta. Ja joidenkin yksityiskohtien osalta jopa pitempään. Toki Salpalinjan oppaan ei tarvitse tietääkään kaikkea, mutta ei tieto tässä kohdin tuskaa aiheuta kuulijalle kuin oppaallekaan. Kaikesta kaikkea ei toki tiedä kukaan.  Salpalinjan opaskoulutus antanee kuitenkin erittäin vankan pohjan ja tässä videoilla nähdyt lapsukset todennäköisesti välttääkin. Nämä videoiden oppaat eivät käsittääkseni kumpikaan ole varsinaista koulutusta käyneet.

Iltasanomat vuonna 2016
Aikoinaan vuonna 2016 iltasanomien julkaisemalla videohaastattelulla Petri Parkko avaa Salpalinjan teräsbetonikorsun laitteita pääosin tarinankerronnan keinoin. Tarinat vievät viihdyttävästi korsuvierailua eteenpäin mutta… luulenpa että osaa kuulijoista kuitenkin jää kyllä ihmetyttämään todenperäisyys. Innostuuko opas keltaisen lehdistön mediassa jo hieman liikaakin? Useimmiten linnoittamista koskevilla tarinoilla on toki ainakin jotain todenperää. Tähän asiaan tarttui silloin jo tuoreeltaan Salpalinjan ja Salpalinjalla opastamisen Grand Old Man, Terho Ahonen blogissaan.
http://salpalinjansalat.blogspot.com/2016/04/pienta-epatarkkuutta-elamyksen-varjolla.html

Muistitiedosta
Aikalaisten muistitieto on valtava voimavara opastuksessa. Salpalinjan kohdalla, varsinkin opastaessa teknisiä yksityiskohtia, voivat muistitietoon pohjautuvat tarinat kuitenkin olla peräisin myös talvisodasta tai jatkosodasta. Tämä tuo oman kierteensä tarinoihin ja pahimmassa tapauksessa saattaa viedä teknisen yksityiskohdan varsin kauaksi Salpalinjalta. En tiedä mistä osa Iltasanomien videon oppaan tarinoista on peräisin, joihinkin asioihin en ole vielä edelleenkään törmännyt, vaikka videon julkaisuistakin on jo neljä vuotta.

Opastuksessa matkailijan tarpeet edellä
Matkailijan kohdalla ykkösjuttu on aina viihdytetyksi tuleminen, kukaan jaksa kuivaa asiamonologia kuunnella? Viihtyvyyden ja tiedonjaon keskellä oppaan on sitten kamppailtava, tosin yleisesti ottaen oppaan odotetaan pysyvän suht koht faktoissa. Liitän mukaan vielä perään videolinkin ja kuvan Hankoniemen Harparskoglinjen Irman opastuksesta MTVuutisten videolta. Molemmissa opastuksissa on paljon hyvää asiatietoa ja asioista tietämätönhän ei muusta tiedä!

Matkailijan hymy palkitsee oppaan

 

Salpalinja ja Iltasanomien video vuodelta 2016.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001158740.html

0:24 ”…siellä piti kuukauden päivät pystyä olemaan ilman ulkopuolista huoltoa…”

  • Tätä vastaan sotii jo ihan käytännön asiat. Riittävä määrä patruunoita? Mihin ruoka? Mihin lämmityksessä tarvittavat puut? Mitään varastotiloja ei korsuun ole varattu elintarvikkeille eikä korsun laverien alle mahdu kovin paljoa. Korsu ei myöskään pysty taistelemaan yksinään, mielestäni tässä johdetaan kuulijaa suorastaan harhaan. 

01:35 ”…tätä puhuttiin vasikkaluukuksi…”

  • Varauloskäynti. Vasikkakorsu on toki ollut olemassa tai tarkemmin vasikka oli pieni asekammiolle tehty lisävalu varsinaiseen korsuun.
    Aivan viimeisiin Salpalinjan korsuihin tehtyjen varauloskäytävien piirros

02:10 ”…viis per laveri…”

  • Toinen laveripari on videon kk-korsussa (yleinen malli) huomattavasti ahtaampi,   käytännössä kapeampi laveripari on suunniteltu 4 miestä per laveri. Huolimatta siitä, on kyseinen korsu 20 miehen majoitukseen mitoitettu.
    Huomaa makuulavereiden paikkojen poikittaismitat, leveä 2,7m ja kapea 2,2m. Kuva peilikuva opastettuun korsuun nähden.

03:00 ”…separaattorista tehty tuuletin…”

  • Ilmanvaihtokoneen koneisto oli sama kuin separaattorista. Samalla kun mainittiin ruisvoima separaattorin käyttövoimana, olisi ehkä voinut myös mainita montako ruisvoimaista kierrosta minuutissa tarvittiin, ja ehkä joitain muita pieniä yksityiskohtia taistelutilannetta ajatellen. 
    Suomen väestönsuojelujärjestö. Väestönsuojantuuletin SS-75

03:25 ”…tarina kertoo…”

  • Melkoinen tarina, jossa kaivonrakentajakin antaa luvan tarvittaessa hänen hautaamiseensa kaivomonttuun. Kaivomontun syvyydelle oli määrätty enimmäissyvyyskin ja mikäli siihen mennessä ei vettä tullut, asennettiin korsuun vesisäiliö.
    Toukokuussa 1941 käyttöön otettu kaivomalli, ehti vielä viimeisiin Salpalinjan korsuihin.

04:00 ”…kattolankkujen tarkoitus…”

  • Kuten oppaamme kertoo, kattolankkujen tarkoitus oli ehkäistä negatiivisen kraaterin haittavaikutukset. Kranaatin/pommin osuessa korsun kattoon, aiheutti se sisäkatossa negatiivisen kraaterin syntymisen. Käytännössä katosta irtosi muodostuneen kraaterin kokoinen betonin pala tai palasia. Vedentihkumiset ja vahinkolaukausteoria taasen ovat villiä tarinaa.

04:53 ”…tähystys kautta lähitorjuntakupu…”

  • Salpalinjan korsuissa ei ollut lähitorjuntakupuja, ennen talvisotaa Kannakselle rakennetuissa teräsbetonikorsuissa oli sekä lähitorjuntakupuja että tähystyskupuja. Nämä eivät ole sama asia, vaikka lähipuolustustakin tähystyskuvuista voitiin suorittaa.
    Tähystyskuvun naamiointi
    Näkymä tähystyskuvusta. Harparskoglinja.

05:44 ”…ampumapesäke…”

  • Pikkujuttuja mutta virallinen nimi on asekammio. Ja kyllä luonnollisesti myöskin kk-ampuja tähysti kohteita parhaansa mukaan. Maastolevy on maastokaari. Tuulen vaikutus on melkoinen lisä, kulmaminuutteja ei, kk-kammiossa tai tähystyskuvussa, taisteluissa ehditty laskea eikä tuulimittauksia tehdä. Yleisesti ottaen, pesäke tarkoittaa ettei laitteessa ole majoitustiloja.
    Asekammio, peilikuva opastukseen nähden.
    Konekivääri jalustoineen ja maastokaarineen.

06:17 ”…kaksi kaveria töissä…”

  • Kuten aiemmin nähdään, on kyseisen korsun asekammiossa myös tähystysrako. Jolloin kammiossa suurella todennäköisyydellä olisi Salpalinjalla, konekiväärinjohtaja (tähystysrako), ampuja, lataaja (patruunavöiden laatikoiden vaihtoa, veden pumppaus kk-vaippaan), hylsyjen kerääjä/uusien patruunavyölaatikkojen tuoja. Tähystyskuvussa oli yksi mies, tuulettajaa/ilmanvaihtolaitetta käyttämään varattiin yleensä kaksi kaksi. Täytyy kuitenkin muistaa että puolinaamareita joiden kautta raitista ilmaa hengitettiin oli asekammiossa vain kahdelle, kk-ampujalle ja lataajalle. Kaasunaamareista ei ollut apua sillä ne eivät pystyneet suodattamaan häkää.

06:30 ”… 50 tuumaa…”

  • Paksuus viimeisillä Kannakselle tehdyillä teräsbetonikorsuilla vihollisen puolen seinällä oli 1.5 metriä. Samalla oppaamme pyöristää Salpalinjan korsujen kaikki seinät 2.5m mutta tämähän ei pidä paikkaansa, paksuin eli vihollisen puolen seinä on Salpalinjalla vain 2.3 metriä ja muut ohuempia. Ja mikään suurin piirtein ei tässä kohti käy sillä korsun valumuotti(laudoitus) tarkastettiin ja valua olivat tarkastajat seuraamassa. Kaikki tehtiin määräysten mukaan.
    Tämän mallin mukaan tehtyjä korsuja (Luumäenlinja) löyty Luumäeltä, Kivijärven patolaitteen lähistöltä.

06:51 ”…silloin käytettiin mustaruutiaseita…”

  • Näinhän ei suinkaan ollut. Kyllä niistä oli Suomessakin luovuttu jo ennen vuoden 1918 onnettomia tapahtumiakin.


Irman opastus MTVuutisten sivuilta.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pienessa-kylassa-hangossa-sijaitsee-vaikuttava-bunkkeri-pala-sotahistoriaa-entisoitiin-kylalaisten-voimin-katso-mita-nerokkaita-keksintoja-sisalta-loytyy/7839784

Kuvassa huomiot, Irman kohdalla voidaan opastuksen osalta puhua pienistä lapsuksista. 

Pieniä huomioita Irman opastuksesta.
Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Mannerheim Luumäellä 1940

Mannerheim Luumäellä 1.9.1940 Mannerheimin suunniteltu aiempi elokuinen vierailu Salpalinjan työmailla oli jouduttu siirtämään mutta 1.9.1940, syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina, saapui Mannerheim tarkastusmatkalle joka suuntautui Virolahden, Miehikkälän

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Salpalinja ja urakoitsijat osa 1

Salpalinja rakennettiin monilla alueilla yksityisten urakoitsijoiden toimesta. Jo 1920- ja 1930-luvulla oli heitä käytetty Kannaksella. Talvisodassakin oli työryhmiä perustettu myös rakennusliikkeiden runkomiehistön ympärille. Talvisodan päätyttyä

Lue lisää »