Punavangit pakkotyöhön Saksaan 1918

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

1918 maaliskuussa Suomen ja Saksan välillä solmittiin sopimus jossa oli myös taloudellisia pykäliä. Suomessa ollutta Saksan Itämeren divisioonaa koskettivat osa sopimuksen pykälistä, lähinnä pykälät,
-sotasaaliin omistussuhteet sekä
-SUOMALAISEN TYÖVOIMAN TOIMITTAMINEN SAKSAAN.

Periaatteessa saksalaisten saama sotasaalis oli Saksan valtion omaisuutta. Kuitenkin esimerkiksi hevosten kohdalla tehtiin poikkeus Itämeren Divisioonan toimesta, sillä hevoset katsottiin yksityisomaisuudeksi ja niiden lähettämien Saksaan ilman Suomen hallituksen lupaa olisi ollut poliittisesti kyseenalaista. Tästä syystä Lahden taisteluiden sotasaaliina saadut 4000 hevosta eivät päätyneet Saksaan. Sotavangit saksalaiset luonnollisesti velvoitettiin luovutettavaksi oikeuslaitokselle.

Kesällä 1918 Saksassa vallitsi kova työvoimapula johon etsittiin helpotusta Suomestakin.

9.6.1918 Itämeren divisioona tiedustelikin O.H.L. (Saksan maavoimien yleisesikunta I maailmansodan aikana) mielipidettä suomalaisten punavankien lähettämisestä Saksaan pakkotyöhön.

26.6. Saksan Suomen lähetystölle annettiin Saksan ulkoministeriöstä tieto jonka mukaan Saksan sotaministeriö ei pitänyt mahdollisena suomalaisten tuomista Saksaan pakkotyöhön vaan värväyksen tuli perustua vapaaehtoisuuteen.

18.7. O.H.L. lähetti Itämeren Divisioonalle sähkeen jossa tiedusteltiin suostuuko Suomen hallitus kapinavankien lähettämiseen joko julkisesti tai äänettömästi.  Saksalaisille oli suomalaisten suunnalta annettu tieto valmiudesta luovuttaa 50 000 punakaartilaista Saksaan. Heidät oli tarkoitus sijoittaa töihin länsirintamalle.

23.7. Itämeren Divisioona sai Suomen sotaministeriöltä tiedon jonka mukaan 20 000-30 000 vankia voitiin asettaa Saksan käytettäviksi, valmiina lähetettäväksi oli 3000 vankia ja viikoittain pystyttäisiin toimittamaan sama määrä. Suomalaiset toivoivat kuljetusten alkavan pian mutta sisäpoliittisista syistä ei suostumusta Saksan pyyntöön voitu antaa julkisesti eikä salaisesti, Itämeren Divisioonan mielestä suomalaisilta ei olisi tullut pyytää suostumusta julkisesti.

Kuva Työväen arkisto/Lönnqvist, Foto Nyblin.

28.7 Divisioona kiirehti vankien lähettämistä perustellen asiaa vankien ylläpitovaikeuksilla sekä sillä että Suomen hallitus oli valmis
antamaan laivan vankien kuljetukseen. Valtionhoitaja P.E.Svinhufvud hyväksyi vankien sijoittamisen länsirintamalle, kuitenkin tykkitulen ulottumattomiin.

14.8. Asia ratkesi sillä että O.H.L. ilmoitti ettei punakaartilaisia tulla siirtämään Saksaan. Kuitenkin vielä marraskuussa 1918 saksalaiset käyttivät punavankeja linnoitustöihin Karjalan Kannaksella mutta joutuivat pian luopumaan punavankien käytöstä sillä vankien fyysinen kunto oli linnoitustyöhön liian heikko sekä varustus puutteellinen.

Artikkeli perustuu Reino Arimon kirjaan, Saksalaisten sotilaallinen toiminta Suomessa 1918. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 1991.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Luumäki Salpalinjan huippukohteet

Blogiin on hahmoteltu karkeasti museoviraston valitsemat Salpalinjan huippukohteet Luumäen alueella. Kursivoidut tekstit ovat museoviraston perustelut valinnoille. Kuvien rajaukset ovat suppeammat kuin itse huippukohteiden rajaukset. Luumäelle

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Salpalinja 2020

Salpalinjan rakentamisen aloittamisesta tulee vuonna 2020 kuluneeksi 80-vuotta. Selatessani Helsingin Sanomien arkistoa tein havainnoin että Salpalinjan 50-vuotisjuhlia oli vietetty vuonna 1994 ja 60-vuotisjuhlia vuonna 2000.

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Punavangit pakkotyöhön Saksaan 1918

1918 maaliskuussa Suomen ja Saksan välillä solmittiin sopimus jossa oli myös taloudellisia pykäliä. Suomessa ollutta Saksan Itämeren divisioonaa koskettivat osa sopimuksen pykälistä, lähinnä pykälät, -sotasaaliin

Lue lisää »