Reino Lukkari Mannerheim-ristin ritari

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Ylipäällikkö on pvm:llä 5.7.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi majuri Aarne Reino Ilmari Lukkarin.

Majuri Lukkari on nykyaikaisen pioneeritaktiikan erikoisasiantuntijana soveltanut taistelupioneeritekniikkaa meikäläisiin olosuhteisiin tässä sodassa niin menestyksellisesti, että taistelupioneerien apu on muodostunut erittäin suuriarvoiseksi varustetuissa asemissa puolustautuvan vihollisen puolustuslaitteiden ja niiden keskinäisen yhteistoiminnan selvittelyssä ja järjestelmällisessä tuhoamisessa.

Tämän tehtävän majuri Lukkari on suorittanut niin hyökkäyksen valmistelun kuin suorituksen aikana aina etummaisilta linjoiltamme osoittaen tehtävissään mitä suurinta henkilökohtaista rohkeutta ja intoa. Mm. Louhivaaran ja Mieronahon taisteluissa hän suoritti vihollisen linnoitetun tukikohdan yksityiskohtaisen tiedustelun osallistuen henkilökohtaisesti sen valtaamiseen.

Kaksi kertaa majuri Lukkari on haavoittunut, mutta siitä huolimatta jatkanut tehtäviensä suorittamista. Lukemattomat ovat ne bunkkerit, jotka majuri Lukkari on selvittänyt ja joiden valtaamiseen hän suorasuuntaustykkien rinnalla on osallistunut. Majuri Lukkari on taistelupioneerin esikuva rohkeudessa, harkinnassa ja taidossa.

Reino Lukkari, s. 26.6.1908 Iisalmi, k. 14.1.1951 Helsinki, haudattu Hietaniemen hautausmaalle

Varusmies Pioneeripataljoona 1927, RUK reserviupseerikurssi 14 1927-28, reservivänrikki 30.8.1928, Kadettikoulun kadettikurssi 11 1928-30 kadettikersantti, vänrikki 16.5.1930, luutnantti 22.4.1932, kapteeni 3.5.1939, majuri 27.8.1941. Kunniamerkit Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-risti, 2. luokan Vapaudenristi miekkojen kera, 3. luokan Vapaudenristi miekkojen kera, Talvisodan muistomitali, Jatkosodan muistomitali, Saksan rautaristin ritarikunta 2. luokka.

Nuorempi upseeri Pioneeripataljoona 1928
Erillinen pioneerikomppania 1930-1935

Toimistoupseeri yleisesikunnan linnoitustoimisto 1935-37
Lukkari kävi mm. Saksassa tutustumassa linnoittamiseen.
Koulutusupseeri pioneeripataljoona 1937-39
Toimistoupseeri Puolustusministeriön linnoitustoimisto 1939
Lukkari kävi Saksassa tutustumassa mm. murrettuun Maginot-linjaan.

Talvisota
Päämajan linnoitustoimisto 1939, komennettu linnoittamisen suunnittelutehtäviin Karjalan kannakselle 1939-40

Välirauha
Toimistoupseeri Puolustusvoimien pääesikunnan linnoitustoimisto 1940-41
Tässä kohdin toimistoupseeri antaa aivan mitään sanomattoman kuvan Lukkarin työstä yhtenä Salpalinjan luojista, Lukkari oli mukana laitteiden suunnittelussa sekä myös maastonsuunnittelussa, hänen roolinsa käytännön työssä oli valtava. Monet laitteista Suomenlahti – Kivijärvi välillä ovat Lukkarin lopullisesti paikoilleen sijoittamia. Korsujen ja esteiden suunnittelussa Lukkari oli avainasemassa.

Julkaisu: Talvisodan linnoittamisesta ja linnoitteista saadut kokemukset,v.1941, 58-sivuinen vihkonen talvisodan linnoittamisesta saaduista kokemuksista.
Lukkari kyseli ja laati saamiensa vastausten perusteella vihkosen joka jaettiin linnoittaville joukko-osastoille keväällä 1941.

Jatkosota
Pioneerikomentaja Ryhmä Oinonen 1941
Osallistuen erityisesti taistelupioneeritoiminnan kehittämiseen.
Lukkari kävi Saksassa saaden koulutusta taistelupioneeritoiminnasta.

Saksalaisten korsunvaltausnäytös suomalaiselle retkikunnalle

Lukkari osallistui taisteluihin Kuolismaalla, Näätäojalla, Aittojoella, Louhivaarassa, Mieronahossa, Vegarusjoella, Onkamuksella, Vuohtajärvellä, Munjärvellä, Koikarissa, Suunujoella, Kontupohjassa, Karhumäessä, Perälahdelle, Aunuksen kannaksella.
Lukkari haavoittui kahdesti jatkosodan alussa

Louhivaara, räjäyttämällä tuhottu ryssän bunkkeri
Mieronaho, vallattuja bunkkereita

Pioneeritoimiston päällikkö Karjalan armeija esikunta 1941-42
Linnoitustoimiston päällikkö Aunuksen ryhmä esikunta 1942-43
Mm. Äänislinnan panssarikentällä suoritettujen panssariestekokeilujen suunnittelija.
1943 Lukkari kävi Saksassa tutustumassa saksalaisten panssariestekokeiluihin.

Toimistopäällikkö majuri Lukkari, seisoo, sekä Aunuksen ryhmän pioneerikomentaja eversti Vainio

Toimistopäällikkö Päämajan linnoitusosasto 1943-44
Linnoitteiden ja linnoitteiden kokeilutoiminnan suunnittelu.
Toimistopäällikkö Armeijakunnan maalinnoitusten hoitotoimisto 1944-47
Evp. 7.2.1947.
Pidätettynä 20 kuukautta asekätkentäjutun yhteydessä 1946-48

Reino Lukkari, Mannerheim-ristin ritari, mies joka on ritarimatrikkeliaan huomattavasti suurempi. Hänen kädenjälkensä näkyi linnoittamisessamme v. 1935 alkaen päättyen aina Salpalinjan laitteiden rauhanaikaan saattamiseen.
Tulevaisuudessa tulemme käsittelemään Lukkarin näkemystä sotiemme linnoittamisesta, hänen laatimansa kirjoituksen pohjalta.

Lähteet:
Ritarimatrikkeli 2004, toim.  Hurmerinta, Mannerheim-ristin ritarien säätiö, Helsinki
Kansallisarkisto

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Salpalinja lopputyönä

Salpalinja on saanut huomiota myös opinnäytteiden lopputöiden tekijöiltä. Alla aikajärjestyksessä listattuna julkiset Salpalinjasta tehdyt tai sitä sivuavat, vapaasti ladattavissa olevat lopputyöt. Kiinnostavista lopputöistä valitettavasti puuttuvat

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Maavoimien Salpalinja 1940

Maavoimien ohje Salpalinjan töiden aloittamiseen. Edellisessä blogikirjoituksessa käsiteltiin Hanellin esittelyä Mannerheimille 26.4.1940. Samana päivänä kuitenkin Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti E. Henrichs antoi oman ohjeistuksensa maavoimille valtakunnan

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Salpalinjan laitteet 1942 osa 2

Havaintoja Luumäen linjalta Valkjärvestä Suoanttilaan 1 – 5.6.42 Vettä ei korsuissa yleensä ollut, sen sijaan olivat hyvin kosteita ja varsinkin metalliosat hikoilevat kovasti. Ilmanvaihtoa olisi

Lue lisää »