Ruotsalaisten työn osuus Salpalinjalla on yksi mihin en ole tarkkaa vastausta löytänyt, betonikorsuja koskien. Ruotsalaiset saapuivat Talvisodan päättyessä Luumäelle, josta lähtivät Kotkaan linnoittamaan Kymijoenlinjaa. Nopeasti osa ruotsalaisista siirrettiin ensin Klamilaan ja sieltä Ravijoen maastoon. Enemmän voit lukaista Salpalinjan Grand Old Manin, Terho Ahosen blogista. http://salpalinjansalat.blogspot.com/2010/04/tyovoimaa-kalustoa-ja-rahaa-ruotsista.html
Vaan jo kesäkuun puolivälissä 1940 kotiutettiin ruotsalaisista suurin osa. Näin oli jo aiemmin sovittu, joten lähtö ei ollut yllätys. Saksan ilmaantuminen Tanskaan ja Norjaan sai ruotsalaisetkin heräämään. Syyskuun alkuun asti Virolahden Harjuun jäi vielä ruotsalainen johtoesikunta SAK työpiirin esikunnaksi.
Uusinta tietoa asiassa edustaa 2017 julkaistu ja Salpalinjan perinneyhdistyksen kustantama kirja, Salpalinja – itsenäisyyden monumentti kirjoittaa Håkan Nylund artikkelissaan Ruotsalaiset ja Salpalinja -suojamuuri itää vastaan-. Sivun 123 kuvatekstissä seuraavaa:
”…Ruotsalaiset olivat ehtineet saada kokonaan valmiiksi 24 suojatilaa tai korsua ja 46 oli vielä työkohteena…”. Tämä jos mikä nostaa ansiokkaiden ruotsalaisten linnoittajien ansiot omalle tasolleen. Ja samalla ansiokkaasti johtaa lukijan harhaan.
Mitä ruotsalaiset sitten tekivät Harjun ja Ravijoen alueella? ”suojatilaa tai korsua” on varsin vapaasti ilmaistu rakennustöiden osuudesta, suhteutettuna ruotsalaisen työvoiman määrään. Ruotsalaisten tekivät esim. kiviestettä, joka Harjun itäpuolellakin tehtiin ruotsalaisten toimesta ensin 2-rivisenä ja myöhemmin täydennettiin 4-riviseksi. Lisäksi työmaiden järjestely, betoniasemat, parakkikylät yms. veivät alussa työajasta ison osan. Ilmeisestikin aiemmin mainittu suojatila tarkoitti juuri parakkeja ja varastoja.
Tehdessäni listaa Virolahden teräsbetonikorsujen rakennusjärjestyksestä vilkaisin mielenkiinnosta mitkä korsutyöt ruotsalaisten toimesta olivat mahdollisia Harjussa. Ruotsalaiset aloittivat tunneli- ja korsutöitä seuraavasti Harjun alueella.
Rakentamisen aloitusaika ja laite
19.4.1940 Tunneli 1, majoitustunneli 80miehelle (tunneli 1-180 majoitusosa, tj. osan, 180 teko aloitettiin myöhemmin).
19.4.1940 Tunneli 2, joukkueen majoitustunneli, 40miehelle.
20.4.1940 Korsu 4, joukkueen majoituskorsu.
20.4.1940 Korsu 5, joukkueen majoituskorsu.
25.4.1940 Korsu 3, joukkueen majoituskorsu.
5.6.1940 Korsu 46, joukkueen majoituskorsu.
Huomio kiinnittyy siihen, että kaikki nämä laitteet ovat vaatineet kallionlouhintaa, joko kokonaan tai osittain. Yksikään teräsbetonikorsu tai tunneli ei ruotsalaisten työväen toimesta myöskään ehtinyt valmistua. Eikä laitteita ehtinyt valmistua edes siihen mennessä, kun ruotsalaiset luovuttivat SAK työpiirin johdon suomalaisille 7.9.1940.
Kuten nähdään, kyseessä ovat varsin turvalliset valinnat. Yhtään asekorsua ei aloitettu ruotsalaisten toimesta, vaikkakin heidän päällystönsä alaisena. Asekorsuja alettiin ruotsalaisten alueellakin tehdä vasta heinäkuun 1940 alussa kun joukko-osastot olivat saaneet linnoitussuunnitelmansa siltä osin valmiiksi ja linnoitustoimisto rakennuslupansa annettua.
Artikkeli kuvan kartta on SAK I.pataljoonan linnoitusalueelta Virolahden Ravijoenlahdelta. Harju kuului SAK II.pataljoonan linnoitusalueeseen. Nämä kaksi oli miehitetty ruotsalaisin voimin, SAK III-V olivat puhtaasti suomalaisia työryhmiä.
