Ruotsalaiset Salpalinjalla Harjussa

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Ruotsalaisten työn osuus Salpalinjalla on yksi mihin en ole tarkkaa vastausta löytänyt, betonikorsuja koskien. Ruotsalaiset saapuivat Talvisodan päättyessä Luumäelle, josta lähtivät Kotkaan linnoittamaan Kymijoenlinjaa. Nopeasti osa ruotsalaisista siirrettiin ensin Klamilaan ja sieltä Ravijoen maastoon. Enemmän voit lukaista Salpalinjan Grand Old Manin, Terho Ahosen blogista. http://salpalinjansalat.blogspot.com/2010/04/tyovoimaa-kalustoa-ja-rahaa-ruotsista.html

Vaan jo kesäkuun puolivälissä 1940 kotiutettiin ruotsalaisista suurin osa. Näin oli jo aiemmin sovittu, joten lähtö ei ollut yllätys. Saksan ilmaantuminen Tanskaan ja Norjaan sai ruotsalaisetkin heräämään. Syyskuun alkuun asti Virolahden Harjuun jäi vielä ruotsalainen johtoesikunta SAK työpiirin esikunnaksi.

Uusinta tietoa asiassa edustaa 2017 julkaistu ja Salpalinjan perinneyhdistyksen kustantama kirja, Salpalinja – itsenäisyyden monumentti kirjoittaa Håkan Nylund artikkelissaan Ruotsalaiset ja Salpalinja -suojamuuri itää vastaan-. Sivun 123 kuvatekstissä seuraavaa:

”…Ruotsalaiset olivat ehtineet saada kokonaan valmiiksi 24 suojatilaa tai korsua ja 46 oli vielä työkohteena…”. Tämä jos mikä nostaa ansiokkaiden ruotsalaisten linnoittajien ansiot omalle tasolleen. Ja samalla ansiokkaasti johtaa lukijan harhaan.

Korsu 181 Harjussa. Olen aikoinaan itsekin mainostanut etuseinän naamiointia ruotsalaisten tekemäksi. Harhaanjohtoa. sillä korsun rakentaminen on aloitettu vasta 14.9.1940. Kuva HARRI UKKONEN.

Mitä ruotsalaiset sitten tekivät Harjun ja Ravijoen alueella? ”suojatilaa tai korsua” on varsin vapaasti ilmaistu rakennustöiden osuudesta, suhteutettuna ruotsalaisen työvoiman määrään. Ruotsalaisten tekivät esim. kiviestettä, joka Harjun itäpuolellakin tehtiin ruotsalaisten toimesta ensin 2-rivisenä ja myöhemmin täydennettiin 4-riviseksi. Lisäksi työmaiden järjestely, betoniasemat, parakkikylät yms. veivät alussa työajasta ison osan. Ilmeisestikin aiemmin mainittu suojatila tarkoitti juuri parakkeja ja varastoja.

Tehdessäni listaa Virolahden teräsbetonikorsujen rakennusjärjestyksestä vilkaisin mielenkiinnosta mitkä korsutyöt ruotsalaisten toimesta olivat mahdollisia Harjussa. Ruotsalaiset aloittivat tunneli- ja korsutöitä seuraavasti Harjun alueella.

                             Rakentamisen aloitusaika ja laite

19.4.1940 Tunneli 1, majoitustunneli 80miehelle (tunneli 1-180 majoitusosa, tj. osan, 180 teko aloitettiin myöhemmin).
19.4.1940 Tunneli 2, joukkueen majoitustunneli, 40miehelle.

                             20.4.1940 Korsu 4, joukkueen majoituskorsu.
20.4.1940 Korsu 5, joukkueen majoituskorsu.

                             25.4.1940 Korsu 3, joukkueen majoituskorsu.

                             5.6.1940 Korsu 46, joukkueen majoituskorsu.

Huomio kiinnittyy siihen, että kaikki nämä laitteet ovat vaatineet kallionlouhintaa, joko kokonaan tai osittain. Yksikään teräsbetonikorsu tai tunneli ei ruotsalaisten työväen toimesta myöskään ehtinyt valmistua. Eikä laitteita ehtinyt valmistua edes siihen mennessä, kun ruotsalaiset luovuttivat SAK työpiirin johdon suomalaisille 7.9.1940.

Kuten nähdään, kyseessä ovat varsin turvalliset valinnat. Yhtään asekorsua ei aloitettu ruotsalaisten toimesta, vaikkakin heidän päällystönsä alaisena. Asekorsuja alettiin ruotsalaisten alueellakin tehdä vasta heinäkuun 1940 alussa kun joukko-osastot olivat saaneet linnoitussuunnitelmansa siltä osin valmiiksi ja linnoitustoimisto rakennuslupansa annettua.

Artikkeli kuvan kartta on SAK I.pataljoonan linnoitusalueelta Virolahden Ravijoenlahdelta. Harju kuului SAK II.pataljoonan linnoitusalueeseen. Nämä kaksi oli miehitetty ruotsalaisin voimin, SAK III-V olivat puhtaasti suomalaisia työryhmiä.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Luumäki Salpalinjan työmaiden huolto

Salpalinjan linnoitustyömaiden huoltoa käsittelemme suppeasti seuraavassa päiväkirjaotteen muodossa. Yrjö Kunttu toimi huoltopäällikönä työpiiri 230 4.3.1941 – työpiirin lakkauttamiseen asti. Hän piti päiväkirjaa tuolta ajalta. Tässä

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Luumäki Salpalinjan huippukohteet

Blogiin on hahmoteltu karkeasti museoviraston valitsemat Salpalinjan huippukohteet Luumäen alueella. Kursivoidut tekstit ovat museoviraston perustelut valinnoille. Kuvien rajaukset ovat suppeammat kuin itse huippukohteiden rajaukset. Luumäelle

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Kuivanto, sankarivainajat

Kuivanto, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 43 sankarivainajaa.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkaa ei ole mainittu. Listan lähteenä on Lahden sotaveteraanipiiri r.y painattama kirja,  Päijät-Hämäläiset

Lue lisää »