Jo aiemmassa blogissa käsiteltiin Salpalinjan suosion laskua. Tarkastellaanpa asiaa sosiaalisen median kautta. Tosin rajataan käsittely vain Facebookkiin. Jo nopea vilkaisu useimpien Salpalinja-toimijoiden ja keskusteluryhmien tilanteeseen paljastaa karun totuuden, syvällä tunnelissa ollaan.
Yleistilanne
Nopea tilastointi eri toimijoiden tykkääjien määristä paljastaa ettei Salpalinjaa juuri Facebookissa tunneta. Joku yksittäinen tunnetun blogin kirjoitus, puhumattakaan YLE:n tai Iltasanomien julkaisusta, kerää pahimmassa tapauksessa enemmän tykkäyksiä kuin museoiden, toimijoiden ja keskusteluryhmien julkaisut yhteensäkään. Sisällöntuottoon ja keskustelujen tasoon ei liene tässä kirjoituksessa tarpeellista puuttua, tykkäysten määrä kertoo siitä melko selkeästi.
Suurin ja kaunein
Sivutykkäysten perusteella Salpalinjaa tunnetuksi tekevistä suurin ja kaunein on Miehikkälän Salpalinja museo. Kyseessä on ns. ammattimuseo, jossa on ympärivuotinen palkattu henkilökunta tekemässä töidensä ohella myös Facebook-päivityksiä. Päivitykset luonnollisesti painottuvat museon sesonkiaikaan, kesään, jolloin museo ajaa sivustolla myös ammattilaisten tuottamaa mainosmateriaalia.
Muut museot
Joensuun ja Virolahden bunkkerimuseoiden tilanne ei ole häävi. Miehikkälän Salpalinja museo jättää ne tykkääjien määrässä täysin pimentoon. Kuitenkin molemmissa ammattilaiset töidensä ohella tekevät sisältöä facebookiin. On selvää, että kaikissa kolmessa museossa käytetään myös mainonnan ja markkinoinnin ammattilaisia ainakin mainosten teossa ja ainakin osa työntekijöistä on saanut kattavan some-koulutuksen. Siihen nähden tuloksia ei voi pitää somen puolella kovin mairittelevina. Ennemminkin tulokset kaikilla museoilla ovat luvattoman heikot.
Keskusteluryhmät
Keskusteluryhmissä on Salpavaeltajat ottanut selvän niskalenkin vanhemmasta keskusteluryhmästä, Suomen Salpa – Salpalinja -ryhmästä. Salpavaeltajien selkeä nousu johtunee ennen kaikkea siitä, että se kerää myös Salpavaellukselle osallistuneita joukkoonsa. Vaeltajat keskustelevat siellä Salpavaelluksen omaa sivua mieluummin. Salpavaeltajissa kuten myös vanhemmassa Suomen Salpa -ryhmässä ovat keskustelemassa myös Suomen johtavat Salpalinjan asiantuntijat ja oppaat.
Salpalinja – Lahtela sivua ei voi pitää museon sivuna, se näyttäisi olevan eräänlainen matkailukohteen ja keskusteluryhmän hybridi. Matkakohteen kunnostajien, ylläpitäjien ja oppaiden sekä alueella vierailleiden keskusteluryhmä.
Tapahtumat
Tapahtuma-sivuja on oikeastaan vain kaksi. Suurin ja kaunein on Salpavaellus. Salpalinja pyörämarssi on täysin uusi konsepti, joka on järjestetty käsittääkseni vasta vain kerran. Salpavaelluksen sivun tykkääjien määrää ei voi pitää korkeana, onhan sen takana nykyään voimakkaasti ammattilaisten kansoittama MPK jonka organisaatiossa on tiedottamisen ammattilaisia. Ehkä MPK osallistujakunta vieroksuu heistä ehkä hiukan epävirallisen tuntuista Salpavaellus-sivua ja viihtyy enemmän MPK-omilla facebook sivustoilla?
Salpavaelluksella on vielä eräs tiedottamisen ässä hihassaan, heidän organisaationsa opastaa tai perehdyttää reserviupseerikoulun oppilaita vuosittain huomattavia määriä, 4.1.2020 mennessä oli opastettuja oppilaita 10319 kpl sitten marraskuun 2011. Siihen nähden kuinka laajaa toimintaa Salpavaelluksella on, ei voi facebook-tykkääjien määrää kuitenkaan pitää kovin hyvänä.
Muut
Ryhmä muut, menee mm. oma facebook-sivuni. Jonka tehtävä on pääosin ajaa kävijöitä blogiini. (Jutuista ehkä 90% on kuitenkin Salpalinjaan liittyviä). Tähän tarkoitukseen käyttää muuten Salpalinjansalat-blogia kirjoittava Terho Ahonen hallinnoimiaan Salpavaeltajat ja Salpavaellus-sivuja. Ahosen blogi on sittemmin hiljentynyt huomattavan hiljaiseksi, hänen ilmeisesti keskittyessä somen ja bloggauksen puolella lähes pelkästään Wanha veteraani -museon tiedotustehtäviin.
Muiden ryhmään pudotin vielä Salpalinjan-oppaat. Vaikka yhdistys toimii valtakunnallisesti ovat oppaat käytännössä paikallisoppaita. Verrattaessa paikallisesti muihin opasyhdistyksiin on tykkääjien määrä kuitenkin huimasti suurempi. Valtakunnallisesti heikko, paikallisesti hyvin vahva.
Mitä puuttuu?
Monet perinneyhdistykset ovat nettisivujen lisäksi läsnä myös Facebookissa. Salpalinjan perinneyhdistyksen linjana olevan minimaalisen tiedottamisen netin, jos muunkaan kautta, luontaisena jatkona yhdistys ei ole läsnä Facebookissakaan. Nettisivut yhdistyksellä sentään on. 
Yhteenveto
Salpalinjan suosiota Facebookissa voi kaiken kaikkiaan pitää heikkona. Lisää Salpalinjan toimijoita kaivattaisiin Facebookinkin puolelle.
