Salpalinja ja korsuvasikka

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Salpalinja-esitelmiä tai -luentoja pitäessä on aina silloin tällöin tullut vastaan korsun vasikka. Koska Salpalinjalla on muutaman korsun yhteydessä korsuvasikka, eikä se suinkaan tarkoita tässä yhteydessä korsussa pidettyä vasikkaa, ansaitsee asia pienen taustoituksen. Ohessa parin havaintopiirroksen myötä korsuvasikka selitettynä.

Korsuvasikka on korsun lisäke, josta voidaan ampua eri suuntaan kuin korsusta. Vasikka säästi kustannuksia huomattavasti verrattuna kaksois-kk-korsuun, joka sillä tapauskohtaisesti saatettiin korvata.

Siipimuuria ei suinkaan aina tehty vasikka huomioiden.

Vasikka voitiin periaatteessa rakentaa minkälaisen teräsbetonikorsun yhteyteen tahansa. Yhteyteen on hämäävä sana, sillä korsuvasikka tuli valaa varsinaisen korsunvalun yhteydessä, vasikka raudoitettiin kiinni korsun rautoihin. Valmiiseen korsuun vasikkaa ei kannattanut rakentaa, kustannukset nousivat liian suuriksi ja rakenne olisi jäänyt liian heikoksi.

Kuusamo 34. Räjäytetty korsu. Raudoitus ulottuu korsun raudoituksiin asti, Kulku omalla sisäänkäynnillä.

Korsun suojakiveys luonnollisesti jäi myös vajaaksi vasikan kohdalla, jonka johdosta vasikka tuli sijoittaa suojaan nurkan taakse. Suojaisesta sijoituksesta johtuen vasikka voitiin myös tehdä ohuemmilla seinillä ja katolla. Konekiväärin ampuma-aukko saattoi tästä syystä sijoittua korkeammalle kuin varsinaisen korsun ampuma-aukko.

Vasikan korkeusasema vrt. korsuun. Kuusamo 34, räjäytetty korsu. Vesijohdon läpivienti ja puheputki myös piirroksessa.

Käytävä, kulku, vasikkaan voitiin järjestää joko korsusta tai sen ulkopuolelta. Vasikka oli varsinaisen korsun tavoin tehtävä kaasutiiviiksi ja mikäli kulku oli korsun kautta, tuli tehdä kaasusulku. Myöskin vesi sekä ilmanvaihto oli vasikkaan järjestettävä.

Kaasusulun toteutus , mikäli käynti vasikkaan korsun kautta.

 

Vasikka tuli kyseeseen vain erikoistapauksissa, joissa se saatiin edullisesti rakennettua. Mikäli teräsbetonikorsu maastoutui hyvin rakennuspaikkaansa, ei vasikkaa saanut tehdä. Vasikan käyttömahdollisuudet alistettiin kuitenkin Linnoitustoimiston suunnittelutoimiston ratkaistavaksi, työmaalla ei ollut mahdollista tehdä päätöstä vasikan valusta.

 

Korsun C.29 vasikka, Luumäki.
Korsu C.29 vasikka. Luumäki.

Vasikka ei ole Salpalinjan korsuissa kovinkaan yleinen, eniten vasikkaa esiintyy Virolahden alueella rakennetuissa korsuissa. Neljä kappaletta, Luumäellä kaksi ja Lappeenrannassa on kaksi. Kuusamossa on ollut yksi, mutta sen Neuvostoliiton joukot räjäyttivät muiden Salpalinjan laitteiden mukana poistuessaan Kuusamon alueelta. Alla oleva vasikkalistaus ei välttämättä ole aukoton, otan lisäykset erittäin mielelläni vastaan.

Vasikat:

Virolahti
28(-172) 20miehen majoitus +Kk.vasikka
19 20miehen majoitus + Kk. +kk.vasikka
270 20miehen majoitus +Kk. + kk.vasikka +pst.
65 20miehen majoitus + Kk. +kk.vasikka

Luumäki
A.210 30miehen majoitus ja Kk.+kk.vasikka+pst.tykin suoja
C.29 20miehen majoitus ja Kk.+kk.vasikka+pst.tykki

Lappeenranta
907a 10miehen majoitus +pst.tykkivasikka
908 20miehen majoitus +Kk. +pst.tykkivasikka

Kuusamo
34 (räjäytetty) 20miehen majoitus + Kk. +kk.vasikka +pst.suoja

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Talvisota ja korsujen mitoitus

Pioneerikenraali Unio Sarlin kertoo kuinka 1930-luvulla Kannakselle rakennetut korsujen mitoitus/järeys ratkaistiin. “Minä pyysin, ihan alussa jo,  Sotaväen päälliköltä että hän ilmoittaisi minkälaista tykistöä vihollinen todennäköisesti

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Nastola, sankarivainajat

Nastola, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 69 sankarivainajaa.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. myös kaatumispaikkaa on mainittu. Tästäkin listasta puuttuvat Nastolaan haudatut ulkopaikkakuntalaiset sankarivainajat. Listan lähteenä on

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Luumäki Salpalinjan työmaiden huolto

Salpalinjan linnoitustyömaiden huoltoa käsittelemme suppeasti seuraavassa päiväkirjaotteen muodossa. Yrjö Kunttu toimi huoltopäällikönä työpiiri 230 4.3.1941 – työpiirin lakkauttamiseen asti. Hän piti päiväkirjaa tuolta ajalta. Tässä

Lue lisää »