Salpalinja ja urakoitsijat osa 1

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Salpalinja rakennettiin monilla alueilla yksityisten urakoitsijoiden toimesta. Jo 1920- ja 1930-luvulla oli heitä käytetty Kannaksella. Talvisodassakin oli työryhmiä perustettu myös rakennusliikkeiden runkomiehistön ympärille.

Talvisodan päätyttyä tuli ajankohtaiseksi uuden puolustuslinjan rakentaminen, Kymijoenlinjan työmaat ajettiin nopeasti alas ja työvoima kotiutettiin. Ruotsalaisia vapaaehtoisia työjoukkoja tuli/osoitettiin linjan eteläosalle töihin. Kaikkia uusia työmaita ei kuitenkaan valtion voimin pystytty operoimaan ja yksityisille rakennusliikkeille kiviesteiden sekä teräsbetonikorsujen rakentajina oli tilaus.

PyramidTyömies

Kuinka sitten ryhdyttiin rakennusurakoiden jakoa, kilpailuttaenko? Ehei, vaan Hanellin johtaman Linnoitustoimiston Rakennusosaston päällikkönä 20.4-15.9.1940 toiminut insinööri A.W.Liljeberg sattui olemaan Rakennusteollisuusliiton puheenjohtaja. Hänen apulaisenaan taasen toimi A. Junttila joka taasen oli Sementtiyhdistyksen puheenjohtaja. Molemmilla herroilla oli myös oma yrityksensä pyöritettävänään, vaikkakaan se ei tähän liity kuin maininnan muodossa.

PyramidRakennusteollisuusliitto

A.W. Liljeberg ryhtyi ensi töinään kartoittamaan rakennusliikkeitä joilla saattoi olla koneita ja työväkeä käytettävissään. Tämän lisäksi Rakennusteollisuusliitossa oli eräänlainen sisäpiiri “joka koordinoi sopivin yritysten kartoitusta”. Käytännössä liiton sisällä sovittiin työmaiden jakamisesta. Koneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä louhintaan- ja betonitöihin soveltuvaa konekantaa.

Esimerkkinä voidaan pitää rakennusliike Pyramid. Talvisodan päätyttyä ja rauhan tultua Pyramidin koko kiinteä omaisuus jäi rajan taakse Viipuriin, yrityksellä oli myös velkaa. Pyramidin osakas insinööri A. Kiikka sai pelastettua kuitenkin suurimman osan Pyramidin konekantaa joka siirtyi Helsinkiin. Uusi rakennusliike Insinööritoimisto A. Kiikka perustettiin.

PyramidKuorma-Auto

Insinööritoimisto A. Kiikka saikin puolustusvoimilta urakoita uusilla (Salpalinja) linnoitustyömailla Lappeenrannan Iitiästä ja Rutolasta., ensimmäinen urakka oli 5 teräsbetonikorsun rakentaminen. Samalla urakoitiin kiviesteen tekoa. Etelärajaksi mainittiin Kouvolan ja Lappeenrannan välinen maantie.

PyramidTraktoriValm

Insinööritoimisto A. Kiikka sai työt nopeasti käyntiin ja pian iso osa jo Viipurin aikaisen Pyramidin työväestä oli töissä Kiikalla. Urakat olivat kiinteitä urakoita jotka perustuivat käytännössä massojen määrään sekä kiviesteen kohdalla pystytettyjen kivien määrään jossa oli “maastokerroin” maapohjan mukaan. Kivet A. Kiikka irroitti itse kalliosta. Ennen jatkosodan alkua rakennusliikkeen nimeksi palasi Pyramid.

 

 

 

 

 

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Lahden sankarivainajat

Lahti, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 518 sankarivainajaa joista suurin osa on haudattu Lahteen.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkoja ei ole. Yksi nimi puuttuu,

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Mannerheim Luumäellä 1940

Mannerheim Luumäellä 1.9.1940 Mannerheimin suunniteltu aiempi elokuinen vierailu Salpalinjan työmailla oli jouduttu siirtämään mutta 1.9.1940, syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina, saapui Mannerheim tarkastusmatkalle joka suuntautui Virolahden, Miehikkälän

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Punavangit pakkotyöhön Saksaan 1918

1918 maaliskuussa Suomen ja Saksan välillä solmittiin sopimus jossa oli myös taloudellisia pykäliä. Suomessa ollutta Saksan Itämeren divisioonaa koskettivat osa sopimuksen pykälistä, lähinnä pykälät, -sotasaaliin

Lue lisää »