Salpalinjalla palkkatyötä ja asevelvollisia
Joistakin nettijulkaisuista voi saada kuvan joka sekoittaa vuoden 1939 kesällä tehdyt vapaaehtoiset linnoitustyöt Salpalinjan rakennustöihin. Salpalinjalla linnoitustöitä ei kuitenkaan suoritettu kesän 1939 vapaaehtoisten linnoitustöiden tapaan aatteellisista syistä ilman palkkaa. Salpalinjan töitä tehtiin, v. 1940 – 1941, palkkatöinä ja tietysti myös asevelvollisten voimin. Suurhyökkäyksen jälkeenkään vuoden 1944 kesällä ja syksyllä, linnoitustyötä ei tehty vapaaehtoisin voimin. Silloin ne oli lähes pakkotyötä osalle linnoittajista. Mutta keskitytään Salpalinjan varsinaiseen rakennuskauteen v.1940-1941.
Kyllä, aatteen paloa sekä isänmaallista henkeä tarjottiin Päämajalle!
Ensimmäiseksi ehti Ruotsi, ja nyt ei pidä sekoittaa niihin palkallisiin vapaaehtoisiin työntekijöihin jotka linnoittivat Kotkassa ja Virolahdella. Sillä ruotsalaiset olivat kiinnostuneet myös vapaaehtoisen PALKATTOMAN työvoiman lähettämisestä, ja Suomen sotilasasiamies Tukholmassa lähestyikin päämajaa (päämajoitusmestari Airoa) tästä aiheesta 28.3.1940. Tähän olisi mahdollisesti liittynyt muitakin Skandinavian maita. Mallihan oli lähes sama kuin jo aiemmin tänne linnoittamaan saapuneella palkatulla (vapaaehtoisella) työvoimalla (SAK ja norjalaiset). Nyt vaan puuttuisi se palkan osuus.
Ruotsalaisia palkattomia vapaaehtoisia suunniteltiin käytettävän Suomen koillis- ja pohjoisosissa. Näiden suuntien linnoittamisen arveltiin myös kiinnostavan ruotsalaisia itseään. Toisin kuin palkallisten maanmiehensä Virolahdella (SAK), palkattomien linnoittajien suunniteltiin tekevän vain kenttälinnoitteita. Betonikorsut olisi siis rajattu ulos. Ruotsalaisten palkattomien vapaaehtoisten saamiseksi Suomeen olisi tarvittu lisää julkisuutta ja mainostusta. Päämaja ei kuitenkaan nähnyt tarpeelliseksi käyttää pakastaan tätä linnoittajakorttia. Eikö Päämajassa uskottu hankkeeseen vai oliko syynä se, että olisi jouduttu luomaan raskas rinnakkainen organisaatio hoitamaan palkattomien työjoukkojen huoltoa ja töitä?
AKS vuoro ehdottaa vapaaehtoisia linnoitustöitä
Ruotsalaisia noin kuukauden myöhemmin ehdotti vapaaehtoisia linnoitustöitä Akateeminen Karjala-seura. Olihan vielä tuoreessa muistissa hyvin onnistuneet vapaaehtoiset linnoitustyöt Kannaksella, joihin osallistui kesällä 1939 yli 60 000 miestä.
Päämaja ei innostu
Alla katkelma päämajan päämajoitusmestarin, kenraalimajuri Airon vastauksesta AKS nimissä ehdotuksen tehneelle tohtori Vilho Helaselle. Helanen oli AKS puheenjohtaja.
Päämaja 5.6.1940
Operatiivinen osasto
Koskee vapaaehtoisia linnoitustöitä Tohtori Vilho Helanen
Akateemisen Karjalan Seuran kauttanne Ylipäällikölle tekemän suullisen ehdotuksen johdosta linnoitustöiden järjestämiseksi kuluvana kesänä vapaaehtoisin työvoimin, on Ylipäällikkö käskenyt esittää seuraavaa:
Tehty ehdotus osoittaa, että Suomen akateemista nuorisoa ja erikoisesti AKS:aa edelleenkin elähdyttää suuriin henkilökohtaisiin uhrauksiin valmis maanpuolustushenki, joka tälle nuorisolle on aina ollut ominaista. Ylipäällikkö pitää tätä Suomen itsenäisyyden ja onnellisen tulevaisuuden varmana takeena.
Ylipäällikkö ei kuitenkaan vallitsevissa olosuhteissa katso voivansa vielä käyttää hyväkseen tehtyä tarjousta. Rajoilla on vielä pakko pitää runsaasti joukkoja, joten niidenkin majoittaminen ja huolto tuottaa muuttuneissa oloissa suuria vaikeuksia. Ehdotuksen mukainen linnoitustöiden järjestäminen vaatisi erikoisen oman järjestelykoneiston kiireellistä perustamista työvoiman majoitusta ja muonitusta sekä töiden johtoa ja valvontaa varten. Tämä tuottaisi nyt suuria vaikeuksia, sillä Suojeluskuntajärjestö, joka näistä on aikaisemmin huolehtinut, on vielä kiinni sota-aikaisissa tehtävissään. Töiden johtoon vaadittavaa henkilöstöä olisi nykyoloissa myös äärimmäisen vaikea irrottaa.
Kun sitä paitsi koko Suomen kansa on kuluneiden kuukausien aikana tavalla tai toisella ottanut osaa maanpuolustustyöhön ja joutunut siten laiminlyömään omat yksityisluontoiset tehtävänsä ja kun nimenomaan akateemisesta nuorisosta suuri osa on edelleen asepalveluksessa, on otaksuttavaa, että osanotto vapaaehtoiseen linnoitustyöhön tulisi rajoittumaan tänä ajankohtana melkoisen pieneksi. Ylipäällikkö haluaa korostaa, että hän tulevana keväänä, jolloin olosuhteet toivottavasti ovat suotuisammat, mielihyvin näkee, että nyt tehty ehdotus uudistetaan. Tänä kesänä voisi nuorisomme suunnata vapaa-aikojensa työskentelyn lähinnä maan itsenäisyyden puolesta kaikkensa uhranneiden miesten turvattomiksi jääneiden perheiden sekä invalidien avustamiseen…
Päämajoitusmestari: Kenraalimajuri Merk. A. F. Airo
Vapaaehtoista linnoittamista kuitenkin oli
Poikkeus vahvistaa säännön, niin nytkin. Joensuun suunnan rajaseudulla siviilihenkilöt olivat syyskuussa 1940 aloittaneet vapaaehtoisesti omilla maillaan linnoitustyöt, nämäkin linnoittajat päämaja tosin halusi ohjata palkallisiin linnoitustöihin.
Salpalinjalla ei siis suoritettu vapaaehtoisia linnoitustöitä, III armeijakunnan alueella tehty vapaaehtoinen linnoitustyökin jäi yksittäisten henkilöiden henkilökohtaiseksi maanpuolustustustyöksi.
