Salpalinja kenttäsairaala Virolahti

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

4. Divisioonan kenttäsairaala oli Salpalinjan rakennustöiden alussa suunniteltu perustettavan seuraavasti. 

Kenttäsairaalan A-osasto (kiireellinen kirurginen hoito) Vehkalahden kunnalliskotiin , Myllykylään. B-osasto ja muut osat kenttäsairaalasta olisi sijoitettu Tavastilan kartanoon ja siitä pohjoiseen kansakoululle ja seurantalolle.

Kenttäsairaalan sijoituksessa eivät tuossa vaiheessa vielä olleet taktilliset seikat määräävinä vaan nimenomaan majoitusmahdollisuudet. Kyseiset rakennukset olivat kyllin suuria kenttäsairaalan osien sijoittamiseksi.

Alueella jo kenttäsairaala

Sijainnit oli suunniteltu siis perustettavaa kenttäsairaalaa varten. Suunnitelman laatimisen aikaan alueella vaikutti yhä 4. Kenttäsairaala joka oli siirtynyt 4. Divisioonan mukana talvisodan päätyttyä. Kenttäsairaala siirtyi Mäntlahteen 17.3.1940.

4. Kenttäsairaalan toiminta lakkautettiin 18.12.1940 

Jo aiemmin olivat rajan suojajoukkoina toimineet divisioonat pienentyneet prikaateiksi. Jolloin 4. divisioonakin muuttui 4. prikaatiksi. Joukko-osasto linnoitti Salpalinjan Virolahden osuutta.

Taloista tunneleihin

Huhtikuussa v.1941 Pääesikunta ilmoitti, että perustettavien kenttäsairaaloiden sijoittaminen  niitä varten rakennettaviin tunneleihin olisi mahdollista. Tähän nojaten antoi II Armeijakunnan Esikunta määräyksen tarpeellisten tiedustelujen tekemiseksi.

Ohjeistuksena oli seuraava.

Kenttäsairaalan A-osasto sijoitetaan erillisenä eteen. N. 10-20 km päähän pääpuolustuslinjasta.
                            
Kenttäsairaalan B-osasto n. 20-50 km päähän pääpuolustuslinjasta.

Sotilaslääni otti kantaa

4. Prikaatin komentaja sai Suomenlahden sotilasläänin esikunnasta (komentaja Eversti B.Winell) myös määräyksen. A-osasto tulisi sijoittaa Husulaan (keskitys jo suojajoukkovaiheessa) ja B-osasto(kiireettömät) Tavastilaan. A-osaston tilavuuden tuli olla 1000 kuutiometriä ja siihen tuli sijoittaa myös henkilökunnan asuintila. Oli myös huomioitava. että mikäli siirrytään taistelemaan taaemmissa asemissa, voitaisiin tila ottaa miehistön suojakorsuksi. Tällöin ei luonnollisestikaan kenttäsairaala enää toimisi samoissa tiloissa.

Kenttäsairaalan osastojen sijoittamisessa piti ottaa huomioon hyvä suoja tähystystä vastaan ja liikenteen salaamismahdollisuudet. Sijoituksen tuli ennenkaikkea sopia puolustusaseman järjestelyihin.

B-osasto oli lupa sijoittaa myös rakennuksiin, tunnelia ei välttämättä saataisi (määrärahat). Eikä tunneli olisi välttämättä edes tarpeeksi suuri, jolloin osa b-osastosta jouduttaisiin joka tapauksessa sijoittamaan rakennuksiin.

4. Prikaati sijoitti kenttäsairaalan

A-osaston Luotoisenjärven (Virolahden luotoisenjärvi) eteläpuolelle kalliokukkulan länsireunaan. Tällöin voitiin nopeasti antaa kiireellistä hoitoa niille, jotka olivat sen tarpeessa. Myöskin tieyhteydet oli helposti toteutettavissa.

B-osaston Husulan länsipuolelle rautatien ja Summanjoen väliseen maastoon kukkulalle. Samalla alueella sijaitsi tuolloin valmiiksi kolme linnoitusosaston parakkia ja sauna. (Huom. rautatien silloinen kulku, tarkka paikka löydettävissä vanhoissa kartoissa).

Salpalinjan kulku viitteellinen. Kuvaamassa vain kenttäsairaaloiden etäisyyttä puolustuslinjasta. 

Ventonvuoren 1-180 sairaalaksi?

Kenttäsairaalan osastojen sijoittamisen Virolahden Ravijoen Ventonvuorelle, korsuun/tunneliin /luolaan/laitteeseen 1-180,  suoraan puolustuslinjaan, katsoisin kyllä kumotuksi viimeistään näiden edellä mainittujen tietojen valoss

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Lahden sankarivainajat

Lahti, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 518 sankarivainajaa joista suurin osa on haudattu Lahteen.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkoja ei ole. Yksi nimi puuttuu,

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Salpalinja ja vapaaehtoiset linnoitustyöt

Salpalinjalla palkkatyötä ja asevelvollisia Joistakin nettijulkaisuista voi saada kuvan joka sekoittaa vuoden 1939 kesällä tehdyt vapaaehtoiset linnoitustyöt Salpalinjan rakennustöihin. Salpalinjalla linnoitustöitä ei kuitenkaan suoritettu kesän

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Artjärvi, sankarivainajat

Artjärvi, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 89 sankarivainajaa.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. Myös kaatumispaikka mainittu. Listan lähteenä on Lahden sotaveteraanipiiri r.y painattama kirja,  Päijät-Hämäläiset isänmaan

Lue lisää »