Salpalinja Luumäellä 1944 – Luento

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Salpalinja Luumäellä 1944 – Jatkosodasta rauhanaikaan

Jatkosodan alkaminen merkitsi Luumäellä korsutyömaiden hiljentymistä, sodan alettua töitä jatkettiin vain parilla työmaalla. Tuleva Salpalinja siirtyi Linnoitustoimiston Kunnostus- ja tarkastustoimiston huolehdittavaksi. Linjan aseistus ja korsujen  laitteet kerättiin varastoitavaksi. Vuoden 1943 kesään asti toiminta Salpalinjalla oli lähinnä vartiointia ja pieniä kunnostustöitä. Keväällä 1943 Kannakselle suunnitellun VT-linjan rakennustöiden aloittaminen aiheutti panssarikiviesteen uudelleen arvioinnin. Edessä oli valtava työ Kannaksen poikki ja hyökkäysvaunuesteen haluttiin olevan teknisesti ajan tasalla.

T-34 vaunu jumissa Luumäellä uuden mallin kiviesteessä. Vaunun miehistö kaivaa kivelle tilaa saadakseen upotettua kiven syvemmälle maahan ja vaunun irti esteestä.
T-34 vaunu jumissa Luumäellä uuden mallin kiviesteessä. Vaunun miehistö kaivaa kivelle tilaa saadakseen upotettua kiven syvemmälle maahan ja vaunun irti esteestä.

Kesällä 1943 suoritettiin uuden ja vanhan kiviestetyypin vertailu hyökkäysvaunuilla Luumäellä.  Tämä johti
päätökseen kiviesteen muuttamisesta. Työn jouduttamiseksi VT-asemassa vanhan tyyppisiä pystykiviesteen kiviä kuitenkin sallittiin käytettävän VT-aseman esteessä ns. kallistettuina. Tästä syystä ryhdyttiin  valmiista kiviesteestä Hamina-Taavetti linjalta Luumäelläkin irroittamaan estekiviä. Tämän lisäksi Luumäellä avattiin kaksi kivityömaata tärähtäneiden voimin, joista kuljetettiin kiviä VT-aseman estetyömaille Kannakselle. Nämä työt päättyivät vuoden 1943 loppuun mennessä.

Salpalinja Luumäen Askolassa 1944. Kartta Kansallisarkisto.
Salpalinja Luumäen Askolassa 1944. Kartta Kansallisarkisto.

Seuraava voimanponnistus Luumäellä Salpalinjalla alkoi kesällä 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua. Linnoitustyöjoukot joiden joukossa Kannaksen varavankilan leirejäkin sekä sotavankikomppanioita, vedettiin aina Salpalinjalle asti ja Salpalinjaa ryhdyttiin valmistelemaan Suomen kohtalon ratkaisutaisteluun päivittämällä vanhaa linnoitusjärjestelmää vastaamaan vuoden 1944 tarpeita. Kesällä 1944 Suomen kohtalon ratkaisevaan taisteluun valmistautumisen aikana Luumäellä sijaitseva ns. Kivijärven patokin avattiin ja sen eteläpuolen tulvitusesteet juoksutettiin täyteen mittaansa.

Kivijärven tulvitussuunnitelma. Kartta, Kansallisarkisto.
Kivijärven tulvitussuunnitelma. Kartta, Kansallisarkisto.

Sodan päättyessä aselepoon, purettiin Salpalinjan valmius hyvin nopeasti, korsujen laitteet sijoitettiin varastoihin sekä aseet asevarikoille. Myös linnoitushaittoja alettiin poistaa Maalinnoitusten hoitotoimiston toimesta. Kaivantoesteiden ja taisteluhautojen yli menneet sillat purettiin ja kaivannot peitettiin, myöskin korsuja annettiin vuokralle maanomistajille.

Luennolla lisää vuosien 1941-1947 Salpalinjan töistä Luumäellä, tervetuloa.

Kaikille avoin, ilmainen luento 17.4. klo 17.00 kunnantalon valtuustosalissa, Linnalantie 33. Sijainti Luumäellä.
Luennoitsijana sotahistorian harrastaja Juha Kilpeläinen.
Järjestää Pajarin pojat Itsenäisyydentiellä -hanke. Tiedustelut puh. 040 712 3986.
Kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen. Tervetuloa.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Orimattila, sankarivainajat

Orimattila, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme.  294 sankarivainajaa jotka haudattu Orimattilaan.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkoja ei valitettavasti listassa ole. Listan lähteenä on Lahden

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Salpalinjan laitteiden numerointi

Artikkelin otsikkokuva on Muolaan korsukaupungista syksyltä 1941, joten ei suoranaista kytköstä Salpalinjaan vaikka tämäkin kuvan kenttäkorsu on numeroitu. Salpalinjan laitteiden numerointi aina silloin tällöin ihmetyttää

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Joensuu 1944 linnoitettu kaupunki

Joensuu ja Lappeenranta olivat välirauhan aikana sekä jatkosodan lopulla eniten linnoitetut kaupunkimme kun Viipuria ei oteta lukuun. Joensuu kärsi linnoitteista vielä enemmän kuin Lappeenranta mutta

Lue lisää »