Salpalinjan kiinnostavuus romahtanut

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Minulta kysyttiin jokunen aika sitten luentotilaisuudessa, Salpalinjan tulevaisuutta matkakohteena. Ja miten arvelen Salpalinjan laitteiden luovutuksen omistajille vaikuttavan “saavutettavuuteen” tulevaisuudessa. Itse olen harrastajana ajatellut sitä pessimistisesti uhkakuvana, epäillen osan, maan- ,nykyisistä korsunomistajista lukitsevan sisäänkäynnit korsuihin. Asia on kuitenkin ajattelun arvoinen.

Laittaako maan- tai nykyääön korsunomistaja oven lukkoon ja ampuu harrastajaa “munille”?

Mistä mittarit?
Koitin miettiä mitä kautta saisin luotettavaa tietoa Salpalinjan kiinnostavuudesta suuren yleisön keskuudessa. Onhan Salpalinjasta vastikään vuonna 2017 julkaistu kirja ja dokumenttielokuva. Odotusarvo oli siis kohtalainen. Netistä ei juuri käyttökelpoista tietoa löytynyt, oikeastaan ainoa mittari, jolle löytyi luotettavia numeroin mitattavia arvoja, oli Miehikkälän Salpalinja museon  kävijämäärien tilastointi Museovirastolle. Kyseessä on kuitenkin Salpalinjan kruununjalokivi, suurin ja kaunein museo ja matkakohde.

Museovirasto lähteenä
Museovirasto haluaa ammattimuseoiden ilmoittavan sille maksaneiden kävijöiden ja ilmaiskävijöiden määrät. Ilmaiskävijät museoissa ovat normaalisti lapsia, koululaisryhmiä, veteraaneja ja muita erityisryhmiä. Kyseessä on siis luotettava lähde. Salpapolun käyttäjämääristä ei liene luotettavaa mittaustietoa, vain fiilistelyä. Kuusamon Salpalinjakohteesta mittari löytyy, luvuista minulla ei ole tietoa. Joensuun ja Virolahden bunkkerimuseoista en löytänyt tilastoituja kävijämääriä internetistä.

Totuus Salpalinjan kiinnostavuudesta paljastuu
Numeroiden tarkastelu paljastaa kylmän faktan, Salpalinjan kiinnostavuus laskee kuin lehmän häntä, vuosina 2017 ja 2018 hetkellinen hyppäys, ehkä Suomi 100-hengessä, mutta vuosi 2019 jatkaa alaspäin painuvaa trendiä. Joku tietysti voi sanoa, että kyseessä on vain yksi matkailukohde Miehikkälässä. Näinhän tietysti on, julkinen keskustelu asiasta kiinnostaisi kovin harrastajaa.

Tulevaisuus vain mahdollisuus
Tätä taustaa vasten korsujen siirto maanomistajille, siis nykyisille korsunomistajille, voikin siten olla vain mahdollisuus, jolla Salpalinjan kiinnostavuus saadaan nousuun. Salpalinjan tunnettavuus ja matkailutuotteistaminen kaipaakin tulevaisuudessa selvästi uutta ajattelua. Vanhat opit on nyt kaluttu loppuun.

Laskeeko aurinko vai kiinnostaako Salpalinja matkailijaa yhä?
Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Salpalinjan rakentaminen alkaa

Marsalkka Mannerheim päätti uuden rajan linnoittamisesta 22.3.1940. Päämajan pioneerikomentaja, Unio Sarlin, sai 25.3.1940 määräyksen toimia maavoimien komentajan alaisena linnoitus- ja materiaalikysymyksissä. Sarlinin oli tarkoitus toimia

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Salpalinjan laitteet 1942 osa 1

Jatkosodan aikana Salpalinjan hoitamista varten perustettiin kunnossapito- ja tarkastustoimisto, KT-toimisto, jonka tehtävä pääosin oli hoitaa linnoitteita ja mahdollista linnoittamista, sinne jääneitä varastoja ja työvälineitä sekä

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Lappeenranta 1945 linnoitettu kaupunki

Lappeenrannan sotienaikaiset linnoitustyöt sijoittuivat myös varsinaiselle kaupunkialueelle. Talvisodan aikaan 1940 oli kaupungin laitamille rakennettu hyökkäysvaunuesteeksi kiviestettä. Linnoitustyöt jatkuivat Salpalinjan rakennustöiden yhteydessä talvisodan päätyttyä, URR (Uudenmaan

Lue lisää »