Salpalinjan kiinnostavuus romahtanut

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Minulta kysyttiin jokunen aika sitten luentotilaisuudessa, Salpalinjan tulevaisuutta matkakohteena. Ja miten arvelen Salpalinjan laitteiden luovutuksen omistajille vaikuttavan “saavutettavuuteen” tulevaisuudessa. Itse olen harrastajana ajatellut sitä pessimistisesti uhkakuvana, epäillen osan, maan- ,nykyisistä korsunomistajista lukitsevan sisäänkäynnit korsuihin. Asia on kuitenkin ajattelun arvoinen.

Laittaako maan- tai nykyääön korsunomistaja oven lukkoon ja ampuu harrastajaa “munille”?

Mistä mittarit?
Koitin miettiä mitä kautta saisin luotettavaa tietoa Salpalinjan kiinnostavuudesta suuren yleisön keskuudessa. Onhan Salpalinjasta vastikään vuonna 2017 julkaistu kirja ja dokumenttielokuva. Odotusarvo oli siis kohtalainen. Netistä ei juuri käyttökelpoista tietoa löytynyt, oikeastaan ainoa mittari, jolle löytyi luotettavia numeroin mitattavia arvoja, oli Miehikkälän Salpalinja museon  kävijämäärien tilastointi Museovirastolle. Kyseessä on kuitenkin Salpalinjan kruununjalokivi, suurin ja kaunein museo ja matkakohde.

Museovirasto lähteenä
Museovirasto haluaa ammattimuseoiden ilmoittavan sille maksaneiden kävijöiden ja ilmaiskävijöiden määrät. Ilmaiskävijät museoissa ovat normaalisti lapsia, koululaisryhmiä, veteraaneja ja muita erityisryhmiä. Kyseessä on siis luotettava lähde. Salpapolun käyttäjämääristä ei liene luotettavaa mittaustietoa, vain fiilistelyä. Kuusamon Salpalinjakohteesta mittari löytyy, luvuista minulla ei ole tietoa. Joensuun ja Virolahden bunkkerimuseoista en löytänyt tilastoituja kävijämääriä internetistä.

Totuus Salpalinjan kiinnostavuudesta paljastuu
Numeroiden tarkastelu paljastaa kylmän faktan, Salpalinjan kiinnostavuus laskee kuin lehmän häntä, vuosina 2017 ja 2018 hetkellinen hyppäys, ehkä Suomi 100-hengessä, mutta vuosi 2019 jatkaa alaspäin painuvaa trendiä. Joku tietysti voi sanoa, että kyseessä on vain yksi matkailukohde Miehikkälässä. Näinhän tietysti on, julkinen keskustelu asiasta kiinnostaisi kovin harrastajaa.

Tulevaisuus vain mahdollisuus
Tätä taustaa vasten korsujen siirto maanomistajille, siis nykyisille korsunomistajille, voikin siten olla vain mahdollisuus, jolla Salpalinjan kiinnostavuus saadaan nousuun. Salpalinjan tunnettavuus ja matkailutuotteistaminen kaipaakin tulevaisuudessa selvästi uutta ajattelua. Vanhat opit on nyt kaluttu loppuun.

Laskeeko aurinko vai kiinnostaako Salpalinja matkailijaa yhä?
Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Lemi ja Kärmeniemen legenda

Salpalinjalla Lemin Kärmeniemessä on kaksi linnoitustykistölle välirauhan 1940-1941 aikana tehtyä kantalinnoitettua tykkiasemaa. Tykkiasemat on tehty 152/45-C tykeille.  Näistä tykeistä löydätte tietoa wikipediasta.  Lyhyesti todettuna kyseinen tykki oli

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Salpalinja Luumäellä 1944 – Luento

Salpalinja Luumäellä 1944 – Jatkosodasta rauhanaikaan Jatkosodan alkaminen merkitsi Luumäellä korsutyömaiden hiljentymistä, sodan alettua töitä jatkettiin vain parilla työmaalla. Tuleva Salpalinja siirtyi Linnoitustoimiston Kunnostus- ja

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Salpalinja ja urakoitsijat osa 1

Salpalinja rakennettiin monilla alueilla yksityisten urakoitsijoiden toimesta. Jo 1920- ja 1930-luvulla oli heitä käytetty Kannaksella. Talvisodassakin oli työryhmiä perustettu myös rakennusliikkeiden runkomiehistön ympärille. Talvisodan päätyttyä

Lue lisää »