Salpalinjan laitteiden numerointi

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Artikkelin otsikkokuva on Muolaan korsukaupungista syksyltä 1941, joten ei suoranaista kytköstä Salpalinjaan vaikka tämäkin kuvan kenttäkorsu on numeroitu.

Salpalinjan laitteiden numerointi aina silloin tällöin ihmetyttää ihmisiä. Suoranaista kattavaa yleisohjetta laitteiden numerointiin koko Salpalinjalla en ole vielä Kansallisarkistosta löytänyt jos sellaista edes on olemassa. Kannaksen laitteiden numeroinnista tosin ainakin on sellainen.

Laitteiden numerointiin ei liity mystiikkaa tai vihollisen hämäämistä vakoilun estämiseksi. Ja tuskinpa vihollista korsun numero edes kiinnosti. Toki Salpalinjan laitteiden numerointi eroaa monesta suomalaisesta puolustusasemasta ainakin siinä ettei numeroinnissa ole paikannimeä kuvaavaa kirjainetuliitettä kuten esim. Kannaksen laitteissa. Käsittelemme tässä vuosien 1940-41 aikana rakennettujen laitteiden numerointia.

[box type=”info”] Puolustusaseman kulku=Puolustusvoimien komentaja.
Puolustusaseman sijainti=Armeijakunnan komentaja, omalla lohkollaan.
Puolustusaseman sijainti=Divisioonan komentaja, omalla lohkollaan.[/box]

Laitteiden määrä tuli tavallaan linnoitustöiden johtajan, kenraali Hanellin laatimasta budjetista jonka vahvisti puolustusministeriö. Armeijakuntien laitteiden määrät oli määritelty jo budjetissa ja armeijakunta antoi laitteiden määrät divisioonille/prikaateille. Divisioona/prikaati määritteli laitteiden numeroinnin sekä määrät per puolustuslohko jotka oli jaettu yleensä rykmenttien mukaisesti. Rykmentti määritteli laitteiden sijainnit. Divisioonan/prikaatin maastonsuunnittelija tarkisti, kantalinnoitteiden rakennusta ei voitu aloittaa ennen maastonsuunnittelijan tarkastusta.

Luumäen laitteita.
Luumäen laitteita.

Luumäen alueella Divisioona antoi rykmenteille numerosarjan ja kirjain-etuliitteen laitteita varten, lisäksi oli tykistön ja viestiaselajin laitteille oma kirjaimensa. 2-vaiheen laitteita on muutama tehty Luumäelle ja ne erottaa 1000-alkuisena numerosarjana, kiireellisyyden takia ne siirrettiin rakennettavaksi Salpalinjan 1-työvaiheessa juuri ennen jatkosotaa.

Muilla alueilla en ole juurikaan perehtynyt Salpalinjaan mutta vaikkapa Virolahden kohdalla voidaan arvailla…

Majuri Arimo.
Majuri Arimo.

Virolahdella kapteeni Reino Arimo sai tehtäväkseen II Armeijakunnan, 4. Divisioonan lohkolla tiedustella puolustusaseman kulun. Tehtävä oli kiireellinen ja oli suoritettava vielä korkean hangen aikaan, suurimpana syynä kiireeseen oli ruotsalaisten vapaaehtoisten rakentajien siirtyminen alueelle puolustusaseman rakennustöihin.

Summa. Tuhoutunut korsu.
Summa. Tuhoutunut korsu.

Luonnollisesti kapteeni Arimolla oli alaisia käytettävissä tähän työhön ja puolustusaseman kulku jaettiin kolmeen lohkoon(= 3 rykmenttiä) jolle jokaiselle osoitettiin oma työryhmänsä maastontiedusteluun. Tämä johtui siitä että Arimo työskenteli tuolloin 4.Divisioonan pioneerikomentajana. Linnoitustoimiston maastonsuunnittelijaksi hän siirtyi vasta hetken päästä. Meriitteinä painoivat varmasti talvisodan aikainen toimiminen Summan lohkolla pioneerikomentaja 6.Divisioonassa.

Virolahdella numeroinnilla ei ole etuliitteitä ja sen tarkemmin asiaan perehtymättä vaikuttaa siltä että laitteet on numeroitu ilman numerosarjojen jakoa rykmenteille. Kaikki numerot siis köntässä ilman jakoa kolmeen numerosarjaan rykmenttien lohkojen mukaan. Numerointi Virolahden alueella näyttäisi siis tulevan laitteiden suunnittelu ja kiireysjärjestyksestä.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Salpalinja, kuinka löytää?

Aina silloin tällöin törmää siihen että Salpalinjaan haluttaisiin tutustua muttei tiedetä mistä aloittaa. Koska olet valmiiksi internetissä niin käydään läpi nopein ja ilmainen tie hankkia

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Salpalinja ja urakoitsijat osa 1

Salpalinja rakennettiin monilla alueilla yksityisten urakoitsijoiden toimesta. Jo 1920- ja 1930-luvulla oli heitä käytetty Kannaksella. Talvisodassakin oli työryhmiä perustettu myös rakennusliikkeiden runkomiehistön ympärille. Talvisodan päätyttyä

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Salpalinja Luumäellä 1944 – Luento

Salpalinja Luumäellä 1944 – Jatkosodasta rauhanaikaan Jatkosodan alkaminen merkitsi Luumäellä korsutyömaiden hiljentymistä, sodan alettua töitä jatkettiin vain parilla työmaalla. Tuleva Salpalinja siirtyi Linnoitustoimiston Kunnostus- ja

Lue lisää »