Salpalinjan rakentaminen alkaa

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Marsalkka Mannerheim päätti uuden rajan linnoittamisesta 22.3.1940. Päämajan pioneerikomentaja, Unio Sarlin, sai 25.3.1940 määräyksen toimia maavoimien komentajan alaisena linnoitus- ja materiaalikysymyksissä. Sarlinin oli tarkoitus toimia maavoimien komentajan alaisena, kunnes linnoitusten suunnittelua ja rakentamista koskevat kysymykset saadaan ratkaistua.  Pari päivää myöhemmin 28.3.1940 kysymykset mitä ilmeisemmin oli ratkaistu, sillä Mannerheim käskyllään erotti linnoitustyöt Sarlinin alaisuudesta ja määräsi kenraalimajuri E.F. Hanellin linnoitustöiden johtajaksi.

Linnoitustoimiston päällikkö, kenraaliluutnantti E.F. Hanell esitteli linnoitustöiden etenemistä tietyin väliajoin, niin Presidentille kuin Mannerheimille ja hallituksen jäsenille. Tässä yhteenvetoa Hanellin esittelystä linnoitustöiden etenemisestä Mannerheimille ja puolustusministeri kenraaliluutnantti Rudolf Waldenille 26.4.1940. Mitä Hanell kertoi ja missä vaiheessa linnoitustöiden osalta oltiin?

Mannerheim ja Walden

Tässä vaiheessa huhtikuuta 1940 olivat Kymijoenlinjan työt loppuvaiheessaan. Enää vahvistettiin ampumahautoja, jotteivat ne sortuisi. Kymijoenlinjan eteläosassa olleet ruotsalaiset tultaisiin siirtämään vähitellen Virolahdelle, Harjun maastoon. Ruotsin valtio oli suostunut asettamaan 20 miljoonaa kruunua käytettäväksi linnoittamiseen.

Erimielisyyttä oli ruotsalaisten kanssa kuitenkin ollut linnoitustöiden kustannuksista. Ruotsalaisten mielestä välin Harju – Säkäjärvi linnoittaminen maksaisi korkeintaan 15 miljoonaa kruunua mikäli käytettäisiin suomalaisia työmiehiä. Ruotsalainen työvoima oli huomattavasti kalliimpaa kuin suomalainen. Joten käytettäessä suomalaista työvoimaa laskivat ruotsalaiset töissä  säästettävän huomattavasti. .Hanell kuitenkin sai neuvoteltua summan palautettavaksi 20 miljoonaan kruunuun, jo aiemmin laatimansa alustavan kustannusarvion perusteella.

Harjua, vuoden 1941 kevät.

Lopullinen linnoitustöiden kustannusarvio oli tässä vaiheessa vielä työn alla. Kustannusarvio perustui n. 70km pituisella rintamanosalla tarvittavan n. 15 laitetta rintamakilometriä kohden. Tämä olisi merkinnyt Salpalinjalle 1000 betonilaitteen ja/tai tunnelin rakentamista.

Kiireellisenä Hanell piti myös linnoituslaitteiden viitoitustöitä varsinkin ruotsalaisten linnoittajien alueella. Työtä kuitenkin vaikeutti vielä vallinneet talviset olosuhteet, piti odottaa lumen sulamista. Hanell antoikin yleiset ohjeet asemien viitoittamisesta, joihin sisältyi karttapiirroksen teko mihin oli merkittävä maaperän koostumus. Tämä oli edellytys arvioitaessa mitä töitä kussakin kohteessa voitiin suorittaa. Ja oliko kohteeseen mahdollista sijoittaa urakoitsijoita.  Myös laitteiden maastoon merkitsemisen yhdenmukaisuutta korostettiin.

Tämän lisäksi oli Hanell suunnitellut toukokuun alussa järjestettäväksi kursseja, joilla esitettäisiin sotakokemuksia linnoitteista ja annettaisiin laitteiden viitoitusohjeita. Hanell korosti koulutuksen merkitystä koska nyt oli alkamassa valtava työmaa, jolla rakennettaisiin satoja korsuja, eikä vain 20 korsua kuten aiemmin.

Harjun linnoitussuunnitelmaa 1940toukokuu

Linnoitustöiden johtaja Hanell oli suunnitellut myös työmuodostelmien ja joukko-osastojen välisen työnjaon seuraavasti, joukot tekisivät ampuma- ja yhteyshaudat sekä niiden vahvistamisen ja piikkilankaesteet. Työmuodostelmille ja urakoitsijoille jäisi täten rakennettavaksi betonikorsut ja hyökkäysvaunuesteet.

Rakennusmateriaalien, sekä bensiinin öljyn puutteen epäili Hanell jarruttavan linnoitustöitä. Huhtikuun lopulla maassamme oli betonirautaa vain 125 betonilaitteen tekemiseen. Ensisijaisesti olisi ruotsalaisten linnoituslohkon/rintamanosan rakennustarvikkeiden saanti turvattava. Jo pelkkä taktillinen merkitys oli ruotsalaisten Virolahden alueelle sijoitetulla lohkolla suuri. Yksi huomioitava asia oli myös tähän lohkoon ruotsalaisten myöntämät kruunut, jotka mahdollistivat rakennustöiden välittömän aloittamisen.

Hanell epäili, että rakennustarvikkeiden niukkuuden takia osa järeistä betonikorsuista joudutaan rakentamaan ns. kenttäkorsuina. Jolloin betoniosa vastaisi puukorsun vahvuutta ja varsinainen vahvuus, taikka vastustuskyky perustuisin katon ja seinien suojaksi tulevaan kivikerrokseen. Aivan tavallisen puisen korsun tapaan.

Betoninen kenttäkorsu ja kiveys

Tässä vaiheessa oli tutkinnassa myös mahdollinen urakoitsijoiden käyttäminen rakennustöihin, tämä kuitenkin edellytti urakoitsijoiden insinöörien, rakennusmestarien sekä ammattityömiesten vapauttamista asepalveluksesta. Samoin tällöin jouduttaisiin palauttamaan urakoitsijoilta talvisodan aikana pakko-otetut koneet.

Linnoitustoimiston Hanell suunnitteli jaettavan neljään osastoon, yleiseen-, suunnittelu-, rakennus- ja tiliosastoon. Linnoitustoimisto voitaisiin alistaa joko Päämajalle tai puolustusministeriölle. Hankoniemen linnoitustöiden alistamista merivoimien sijaan linnoitustoimistolle, Hanell suositteli vaikkakin saarien varustustyöt olisivat jatkossakin merivoimien tehtävä.

Varustusten ja linnoitusten tullessa nyt varsin lähelle valtakunnan rajaa, oli vihollisella mahdollisuus yllätyshyökkäykseen, Hanell ehdottikin Marsalkalle jonkinlaisen aseellisen runkomiehistön muodostamista. Tällöin konekiväärikorsu olisi siis valmiina toimintaan minä hetkenä hyvänsä.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Nastola, sankarivainajat

Nastola, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 69 sankarivainajaa.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. myös kaatumispaikkaa on mainittu. Tästäkin listasta puuttuvat Nastolaan haudatut ulkopaikkakuntalaiset sankarivainajat. Listan lähteenä on

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Orimattila, sankarivainajat

Orimattila, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme.  294 sankarivainajaa jotka haudattu Orimattilaan.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkoja ei valitettavasti listassa ole. Listan lähteenä on Lahden

Lue lisää »