Salpalinjan rakentaminen luola ja tunneli

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Salpalinjassa ei ole luolia vaan tunnelilaitteita. Tosin Salpalinjan korsutkin kirjoitetaan monesti  bunkkereiksi, joten tunnelilaitekin on nykyilmaisussa luola. Ja kuullostaahan luola toki  jännittävämmältäkin kuin tylsä tunneli!

Tunneleita, luolia, niin aseelle kuin miehistöllekin pyrittiin tekemään niiden edullisuuden vuoksi siellä missä puolustusasemalle edullisessa kohtaa riittävän suuri kallio ilmaantui. Sääntönä oli, että vähintään tunnelin leveys + 1 metri piti jäädä ehjää kalliota tunnelin yläpuolelle. Talvisodan aikana ja vielä Kymijoen linjallekin louhittiin tiukan standardipiirroksen mukaisia kalliokorsuja. Vanhemmissa malleissa oli mukana myös “luolamainen” kalliokorsu, jossa oli vain yksi sisäänkäynti, kyse ei siis ollut tunnelista. tällainen löytyy Kotkan Karhulan Korkeakoskelta. Kyseinen, hetken jatkosodan alussa ilmavalvontakeskuksenakin toiminut, kalliokorsu on valitettavasti ollut viime vuodet täynnä vettä, joten tutustuminen on mahdotonta.

Salpalinjalle kuitenkin louhittiin tunneleita, itseasiassa ensimmäiset Salpalinjalle Virolahdelle aloitetut laitteet olivat tunneleita, joita alkoivat louhia Suomea avustamaan tulleen Vapaaehtoisen ruotsalaisen työryhmän ruotsalaiset porarit.  Tunnelilaitteet 1 ja 2 ovat ensimmäisenä aloitetut luolat. Salpalinjan tunnelit, luolat, suunniteltiin kallion muodon ja puolustusaseman tarpeen mukaan yksittäisinä eikä kaavamaisia pohjapiirroksia koitettu sovittaa paikalle. Salpalinjallakaan kaikki tunnelit eivät ole tunneleita, joistain majoitusosiksi tarkoitetuista ei pääse läpi vaan laite päättyy kallioseinään. Samoin jos on tehty asepesäke, on se tehty tulppaamalla tunneli betoniseinällä johon aseen jalusta on voitu laittaa.

Tunnelinlouhinta oli sikäli tuottavaa työtä, ettei sitä pysäyttäneet pakkaset tai rankkasateet. Panostaminen oli kuitenkin turvallisuuden takia tehtävä päiväsaikaan.

No mutta kuinka tunneleita sitten tehtiin Salpalinjalle? Insinöörimajuri Suominen, joka toimi työryhmän päällikkönä Virolahdella on omiin luentopapereihinsa kirjannut seuraavaa.

-“Haloo, nyt tulee tunnelin ohjeet.” Insinöörimajuri Suomio puhelimissa.

Tunnelinlouhinnassa tarvittavat työvälineet

  • Ilmapuristin, joko sähkö- tai öljykäyttöinen. Vähintään kahta tunneliporakonetta käyttävä. (Naftakäyttöinen edullisin)
  • Tunneliporakoneet, mieluummin automaattisyöttöiset ja kiertoiset pylväsporakoneet.
  • Pajakalusto, ilmaporien teroitusta varten.
  • Vesisäiliöt tai pölyimuri kivipölyn sitomista varten.
  • Räjähdysaineet, dynamiitti tai sitä voimakkaammat räjähdysaineet. Tulilanka, tulilankanallit ja sähkönallit sekä laukaisulaite.
  • Porateräs, ilmaporia varten ¾” – 1”.
  • Louhitun tavaran poiskuljetusvälineet.
    Louhetta poistetaan jotta poraus voi jatkua. Kuvassa myös pylväsporakone. Porakone kiinnitettiin pylvääseen. 

Työpaikan kunnostaminen sekä alkutyöt ennen varsinaista tunnelilouhintaa.

  • Ympäröivän maaston suojaaminen turmeltumiselta (puiden suojaukset).
  • Ilmapuristimen, pajan ym. tarveaineistojen sijoittaminen työalueelle sopiviin kohtiin.
  • Maan poisto tunneliaukkojen edestä sekä avolouhokset tunnelien sisäänmenoaukkojen kohdalle, jotta saavutetaan tarpeellinen korkeus kalliossa tunnelia varten.

Työn suoritus

  • Isommissa tunneleissa, joissa on kaksi sisäänkäytävää, aloitetaan louhinta molemmista päistä, jolloin irtonaisen tavaran kuljetus tunnelista pois tulee helpommaksi.
  • Avolouhos tunnelin suiden edustalla louhitaan ensin.
  • Esimerkki 1. Pienempi tunneliosa.
    Pienen tunnelinosan poraus.
    • I 5 reikää, pituus 2-2.3 m vain keskimmäinen panostetaan ja ammutaan. Käytetään dynamiittia. Panoksen suuruus noin 3 kg. Reikien etäisyys toisistaan 15-20 cm.
    • II 4 reikää. Reiät vaakasuorat ja pituus 2-2.3 m. Panos n. 2 kg / reikä. Ammutaan aikatulilangan avulla. Sytytysjärjestys: Ensin se reikä jonka puolella on suurin vastus rinnassa jne.
    • III 5 reikää. Panoksen suuruus n. 1.5-2 kg. Muuten sama kuin 2.
    • IV 4 reikää molemmille sivuille ja 1 pohjaan. Reiät porataan vähän vinoon niin että päät tulevat noin 10-15 cm aukkoprofiilin ulkopuolelle, jotta päästään hyvin aloittamaan taa uutta porausta. Panosten suuruus n. 1.0-1.5 kg. Muuten sama kuin 2.
    • V 5 reikää. Reiät myös vähän vinossa. Panoksen suuruus n. 0.5-1.0kg. Ammutaan sähköllä, jolloin saadaan kauniimpi muoto kattoon.
    • Näin jatketaan edelleen, Louhintaan jääneet kynnet ym. ammutaan pois jälkeen päin. 
  • Esimerkki 2. Suurempi tunneliosa.
    Ison tunnelinosan poraus.
    • I 4. reikää, jotka porataan vinosti kulmaa tai lustoa vastaan. Reikien etäisyys nurkasta n. 1.5 m. Panostetaan dynamiitilla ja ammutaan aikasytytyksellä.
    • II – V Samoin 4 reikää myöskin vinosti nurkkaa vastaan, mutta loivemmin kuin edelliset. Niin ettei porareikien päiden etäisyys reikien 1:stä etäisyys on noin 80-90 cm. Samoin jatketaan 3, 4 ja 5 niin, että 5 on jo seinälinjan suuntaisesti ja vähän enemmänkin yli profiilin reunan,
    • VI 7 reikää, porataan viimeiseksi, kuten pienemmässäkin tunnelissa ja ammutaan sähkösytytyksellä. Samoin jatketaan edelleen.
  • Huom!
    • Irtonaisen tavaran poisto.
    • Pölyn sitominen.

Räjähdysainekulutus

  • Pienempi tunneliosa.
    • Dynamiittia 2-3 kg/kuutiometri. Keskimäärin 2.4 kg/kuutiometri.
    • Tavallisia nalleja n. 1.5 kpl /kuutiometri.
    • Sähkönalleja n. 0.4 kpl/kuutiometri.
    • Tulilankaa n. 0.3-0.4 vyyhtiä/kuutiometri.
  • Suurempi tunneliosa.
    • Dynamiittia 0.7-1.2 kg/kuutiometri. Keskimäärin 1.05 kg/kuutiometri.
    • Tavallisia nalleja n. 0.6 kpl /kuutiometri.
    • Sähkönalleja n. 0.2-0.3 kpl/kuutiometri.
    • Tulilankaa n. 0.15 vyyhtiä/kuutiometri.
      Pekka Tiilikainen nukkuu dynamiittilaatikoiden päällä. Päänsä hän on painanut polkumiinalle,

Salpalinjan tunneleita

Virolahti
163 Majoitustunneli 40 miehelle + Kk + täh. kupu m/39

41 Majoitustunneli 40 miehelle + täh. kupu m/40 + pst. tykin suoja
167 Majoitustunneli 120 miehelle + täh.kupu m/39
49 Majoitustunneli 80 miehelle
13 Majoitustunneli 20 miehelle +Kk + (tj.)periskoopin suojaputki

Ravijoki
7 Majoitustunneli 20 miehelle + pst-tykki + Kk + täh. kupu m/40
1-180 Majoitustunneli 80 miehelle + (180 tj.) täh. kupu m/40 + periskoopin suojaputki
11 Kk-tunneli + majoitus 20 miehelle + täh. kupu m/40
2 Majoitustunneli 40 miehelle

Harju
17 Majoitustunneli 80 miehelle + Kk + täh. kupu m/40

Ahopelto
160 Majoitustunneli 40 miehelle + Avolouhos/betoni Pst-tykki + Kk + täh.kupu m/40

Ylä-Pihlaja
144 Majoitustunneli 40 miehelle + Avolouhos/betoni pst-tykki + Kk + täh. kupu m/40

Säkäjärvi
240 2*Kk-tunneli + majoitus 80 miehelle + (tj.) periskoopin suojaputki

Korsukortti.

 

Miehikkälä

Härkämäki
387/345 Tj-tunneli (tj. kupu) + majoitus 120 miehelle
311/348 Majoitustunneli 40 miehelle + Kk + Pst-tykki + täh. kupu m/40

Lappeenranta I

Hostikka, Ylämaa
B166 Tj-tunneli + kk +majoitus 80 miehelle

Korsukortti.

 

Ihaksela, Ylämaa
B304/B107 Majoitustunneli 80 miehelle + Tj-paikka + 2 Kk-pesäkettä + 2 pst-pesäkettä

Korsukortti.

 

Luumäki

Suo-Anttila
A31 Majoitustunneli 400 miehelle

 

Lappeenranta II

Rutola.

Rutola
139 Majoitustunneli 40 miehelle + pst-tykki + yhteystunneli korsuun 900
131/143 Majoitustunneli 60 miehelle + tj (hirsirakenne) + pst-tykki + täh. kupu m/39

Korsukortti.
Korsukortti.

 

Sulkava

Tijalanmäki
53 Tj-tunneli + majoitus 40 miehelle + periskoopin suojaputki

Kerimäki

Martinniemi
51 Tj-tunneli + majoitus 80 miehelle + periskoopin suojaputki

Kongonsaari
150 2*Kk tunneli + majoitus 40 miehelle

HT-linja
Hamina

Syväsatama
Hi1 Majoitustunneli 60 miehelle + tj-paikka avolouhoksessa

Salmenkylä
Hi 13  Majoitustunneli 60 miehell

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Pallokorsun hankinta

Pallokorsun hankinta Pallo- tai virallisemmin imubetonikorsu herättää kiinnostusta jo muotonsa ansiosta. Pieni puolipallon muotoinen betonista valettu korsu on myös Salpalinjan tai Salpa-aseman yleisin betonikorsutyyppi. Käsitellään

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Lappeenranta 1945 linnoitettu kaupunki

Lappeenrannan sotienaikaiset linnoitustyöt sijoittuivat myös varsinaiselle kaupunkialueelle. Talvisodan aikaan 1940 oli kaupungin laitamille rakennettu hyökkäysvaunuesteeksi kiviestettä. Linnoitustyöt jatkuivat Salpalinjan rakennustöiden yhteydessä talvisodan päätyttyä, URR (Uudenmaan

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Salpalinja ja urakoitsijat osa 1

Salpalinja rakennettiin monilla alueilla yksityisten urakoitsijoiden toimesta. Jo 1920- ja 1930-luvulla oli heitä käytetty Kannaksella. Talvisodassakin oli työryhmiä perustettu myös rakennusliikkeiden runkomiehistön ympärille. Talvisodan päätyttyä

Lue lisää »