Salpalinjan vesiesteet, osa 1. Ravijoki.

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin
Salpalinja

Salpalinjan tulvitukset Etelä-Kymenlaakson alueella osa I

Kivijärven patolaitetta on käsitelty niin kirjallisuudessa kuin erilaisissa blogeissakin paljon. Mutta tällä kertaa keskitymme Virolahden kunnassa Ravijoella olleisiin tulvituksiin. Kivijärven pato, Askolan viemäri, tullaan toki vielä käsittelemään. Ensimmäisessä osiossamme perehdymme Ravijoen patolaitteisiin.

Alla olevaa kuvaa tarkasteltaessa kannattaa muistaa ettei Hamina-Virolahti-Vaalimaa tietä ollut vielä vuonna 1944, saatikka 1940.

ravjokinuoli

Kuva ©Maanmittauslaitos

 

Ravijoen padot

Ravijokeen suunniteltiin syyskuusta 1940 alkaen,  kolme patolaitetta, Pato I,II ja III. Pato I olisi ollut Ravijoen suulla, Ravijoenlahdella, seuraava ,Pato II on, joen vartta pohjoiseen ja museotien pohjoispuolella. Pato III on nykyisen Harjun OPK alueella. Ravijoen padot lisäsivät Salpalinjan Ravijoen pituisella osalla Salpalinjan estearvoa merkittävästi.

Eri patojen suunniteltu sijainti ja niiden merkitys veden korkeuteen on ollut seuraava:

Pato I,

tarkoitus oli tulvittaa Ravijoki aina pohjoiseen vanhalle myllylle asti. Vanha mylly sijaitsee Museotien eteläpuolella. Eli käytännössä tulvitus olisi ulottunut padolle II asti. Pato I olisi levittänyt pohjoispuolellaan Ravijoen n.30metrin levyiseksi ja vähintään 1.5metriä syväksi. Ainoa matalampi kohta olisi jäänyt vanhalta myllyltä, museotieltä , 200metriä etelään johon tulvitus olisi nostanut vedenpintaa alimmillaan 0.7metriä korkeuteen. Pato I olisi ollut kaksisettinen pato mutta sen rakentaminen peruutettiin.

Pato II,

Tarkoitus oli tulvittaa Ravijokea padolta pohjoiseen, museotieltä pohjoiseen asti. Nykyiseltä Ravijoen sahalta pohjoiseen Harjun OPK alueelle. Noin 2.6km matkalta. Pato levitti Ravijoen vähintään 20metrin levyiseksi ja 1.7km matkalle saatiin vähintään 2metrin syvyys. Pato II oli padoista suurin, nelisettinen pato.

-Pato III tehosti Pato II tulvitusta, nosti veden pintaa 0.5m korkeammalle pohjoispuolellaan, Harjun OPK alueella. Pato III oli kaksisettinen pato.

Padot alla kuvassa etelästä pohjoiseen Ravijoenlahdesta ylöspäin, Pato I joen suulla, Pato II Museotien sillan pohjoispuolella ja Pato III, Harjun OPK alueella.

ravijokimaasto1.1

Kuva © Maanmittauslaitos vapaa kartta-aineisto.

Patojen rakennusjärjestys meni numerojärjestyksessä, I,II ja III. Pato I, eteläisin joensuussa, rakentaminen kuitenkin peruutettiin. Patojen tukiseinät tehtiin betonista. Patosetit olivat puusta. Patojen täyttyminen matalimman veden, kuivimman kauden aikana olisi kestänyt n. kaksi viikkoa. Tästä johtuen ehdotettiin veden varastoimista jo aikanaan kuivatettuun Ravijärveen. Ravijärveäkin tutkittiin tulvituksen varalle, tähän palataan myöhemmin. Samaten Haminan Kirkkojärven tulvitukseen merivedellä.

 

Mutta kesällä 1944 annettiin määräys Salpalinjan saattamisesta taistelukuntoon, tässä yhteydessä padotukset aloitettiin, vesiesteet otettiin käyttöön. Ravijoella tai Säkäjärvellä(tähänkin palaamme myöhemmin) tapahtui insinööri Castrenin muistelmien mukaan niin että patosettien laskemisen jälkeen laitteet/padot jäivät valvomatta, jolloin ne tulvivat yli ja vesi söi uuden uoman padon viereen. Täten setit(puupalkit) jouduttiin nostamaan ylös, tulvitus purkamaan, täyttämään patojen sivut ja aloittamaan tulvitus uudelleen. Kuitenkin sateisen kesän myötä olivat patolaitteet onnistuneet tulvittamaan Ravijoen suunnitellussa laajuudessaan. Vesiesteet olivat täynnä, täytetty valmiiksi kun laitteet luovutettiin Linnoitustoimiston toimesta Armeijakunta II syyskuun alussa 1944. Syyskuun 1944 loppuun mennessä kaikki tulvitukset purettiin vaiheittain.

K-Linnoiteretket, Juha Kilpeläinen, 2014. Kuva SA-kuva, kartat (C)Maanmittauslaitos.

 

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Salpalinja ja urakoitsijat osa 1

Salpalinja rakennettiin monilla alueilla yksityisten urakoitsijoiden toimesta. Jo 1920- ja 1930-luvulla oli heitä käytetty Kannaksella. Talvisodassakin oli työryhmiä perustettu myös rakennusliikkeiden runkomiehistön ympärille. Talvisodan päätyttyä

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Lahden Sotavankilan vuosi 1918

Keväällä 1918 Suomen valkoinen armeija pakotti kapinoivan punaisen joukon perääntymään yhä pienemmällä alueelle. Saksalaisten maihinnousu ja eteneminen Lahteen katkaisi punaisten yhteyden Itä- ja Keski-Suomeen silloisen

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Korsu panssarintorjuntatykille 1944

Käymme seikkaperäisesti ja lyhyesti läpi kesän 1944 panssaritorjunnan ongelmia koskien aktiivista panssarintorjuntaa ja siellä nimenomaan pst.tykkipuolella. Keskitymme siihen millä tavalla Pak 40 olisi tehty korsutykki,

Lue lisää »