Luumäki Salpalinjan huippukohteet

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Blogiin on hahmoteltu karkeasti museoviraston valitsemat Salpalinjan huippukohteet Luumäen alueella. Kursivoidut tekstit ovat museoviraston perustelut valinnoille. Kuvien rajaukset ovat suppeammat kuin itse huippukohteiden rajaukset. Luumäelle on siunaantunut kohtalainen määrä huippukohteita. Joiden ylläpitoon museovirasto toivottavasti varaa määrärahoja isolla kädellä.

Huippukohdeluetteloon on koottu kokonaisuuksien yleispiirteiset kuvaukset ja valintaperusteet.
Luumäkitäydellinenpieni
11. Luumäki : Husula 1000017295, Askola 1000017296, 1000017297, 1000017298, Huomola 1000017301, Likolahti 1000017322
Kokonaisuus muodostuu kohteista Likolahti, Husula, Askola ja Huomola. Alueella on panssarivaunun kivi- ja kaivantoesteitä, maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, teräsbetonisia tulenjohto-, ase- ja miehistökorsuja, konekivääripesäkkeitä, konekiväärikupupesäkkeitä, panssarivaunun torneista tehtyjä teräspesäkkeitä sekä tulvituspato. Korsu C10 on kalustettu. Kokonaisuus on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueella on myös muinaismuistolain rauhoittamia ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitteita, joita ei toistaiseksi ole kartoitettu. Kokonaisuus on edustava ja historiallisesti todistusvoimainen esimerkki vahvasti linnoitetusta Salpalinjasta. Kokonaisuus muodostuu monipuolisesta valikoimasta Salpalinjalle tyypillisiä linnoituslaitteita, jotka kuvastavat puolustusjärjestelmän toimintaa, rakentamista ja sijoittamista maastoon. Linnoituslaitteet ovat säilyttäneet autenttisen ilmeensä. Kokonaisuus on valtatien 7 rakentamisesta huolimatta eheä, ja rakennuspaikan valinnan perusteet ovat edelleen hahmotettavissa. Kokonaisuuden tutkimusarvo ja käyttöpotentiaali ovat suuria, sillä se on osin luonnonvaraisessa tilassa ja osin 21 nähtävyyskäytössä. Kokonaisuus on helposti saavutettavalla ja ympäristöstään erottuvalla paikalla.

Huippukohteen alue on hiukan suurempi kuin kuvan rajaus,
Huippukohteen alue on hiukan suurempi kuin kuvan rajaus,

10. Luumäki : Junttola 1000017283, Kantala 1000017277, Ahomäki 1000017278
Kokonaisuus muodostuu kohteista Junttola, Kantala ja Ahomäki. Alueella on panssarivaunun kivi- ja kaivantoesteitä, maahan kaivettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, teräsbetonisia tulenjohto-, ase- ja miehistökorsuja, konekiväärikupu ja panssarivaunun tornista tehtyjä teräspesäkkeitä. Kokonaisuuden pohjoisosassa kohteessa Junttola on myös muinaismuistolain rauhoittamia ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitteita. Kokonaisuus on edustava ja historiallisesti todistusvoimainen esimerkki Viipurin rataa suojaavista Salpalinjan linnoituslaitteista. Kokonaisuus muodostuu monipuolisesta valikoimasta Salpalinjalle tyypillisiä linnoituslaitteita, jotka kuvastavat puolustusjärjestelmän toimintaa, rakentamista ja sijoittamista maastoon. Linnoituslaitteet ovat säilyttäneet autenttisen ilmeensä. Kokonaisuus on uudemmasta maankäytöstä huolimatta eheä, ja rakennuspaikan valinnan perusteet ovat edelleen hahmotettavissa. Kokonaisuuden tutkimusarvo ja käyttöpotentiaali ovat suuria. Kohde on helposti saavutettavalla ja ympäristöstään erottuvalla paikalla.

Huippukohteen rajaus on hiukan laajempi kui rajattu alue.
Huippukohteen rajaus on hiukan laajempi kui rajattu alue.

9. Luumäki : Orkola 1000017270
Kokonaisuus muodostuu Orkolan alueella olevista Salpalinjan linnoituslaitteista. Alueella on panssarivaunun kivi- ja kaivantoesteitä, maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, teräsbetonisia ase- ja miehistökorsuja ja konekivääripesäkkeitä. Kohteessa on kaksi ainutlaatuista betonielementeistä rakennettua majoituskorsua eli lamellikorsua. Kokonaisuus on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Lähiseudulla on myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitteita. Kokonaisuus on edustava ja historiallisesti todistusvoimainen esimerkki Salpalinjasta. Kokonaisuus muodostuu monipuolisesta valikoimasta Salpalinjalle tyypillisiä ja harvinaisia linnoituslaitteita, jotka kuvastavat puolustusjärjestelmän toimintaa, rakentamista ja sijoittamista maastoon. Linnoituslaitteet ovat säilyttäneet autenttisen ilmeensä. Kokonaisuus on eheä, ja rakennuspaikan valinnan perusteet ovat edelleen hahmotettavissa. Kokonaisuuden tutkimusarvo ja käyttöpotentiaali ovat suuria, sillä se on luonnonvaraisessa tilassa. Kokonaisuus on helposti saavutettavalla ja ympäristöstään erottuvalla paikalla.

Huippukohteen rajaus on hiukan laajempi kui rajattu alue.
Huippukohteen rajaus on hiukan laajempi kui rajattu alue.

13. Luumäki : Suo-Anttila 1000019265, Takasenvuori 1000019266, Niemihoikansuo 1000019267
Kokonaisuus muodostuu kohteista Suo-Anttila, Takasenvuori ja Niemihoikansuo. Alueella on panssarivaunun kivi- ja kaivantoesteitä, maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, teräsbetonisia ja kallioon louhittuja tulenjohto-, ase- ja miehistökorsuja sekä konekivääri- ja teräspesäkkeitä. Majoitustunneli korsu A31 on Salpalinjan suurin luola. Kokonaisuus on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Kohteen Takasenvuori alueella on sekä Lusikkomäellä että Vääntäjänmäellä myös muinaismuistolain rauhoittamia ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitteita. Kokonaisuus on edustava ja historiallisesti todistusvoimainen esimerkki strategisesti tärkeästä paikasta, jota on linnoitettu sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan aikana. Kokonaisuus muodostuu monipuolisesta valikoimasta Salpalinjalle tyypillisiä linnoituslaitteita, jotka kuvastavat puolustusjärjestelmän toimintaa, rakentamista ja sijoittamista maastoon. Linnoituslaitteet ovat säilyttäneet autenttisen ilmeensä. Kokonaisuus on eheä, ja rakennuspaikan valinnan perusteet ovat edelleen hahmotettavissa. Kokonaisuuden tutkimusarvo ja käyttöpotentiaali ovat suuria, sillä se on 24 luonnonvaraisessa tilassa. Kokonaisuus on helposti saavutettavalla ja ympäristöstään erottuvalla paikalla.

Huippukohteen rajaus on hieman suurempi kuin rajattu alue.
Huippukohteen rajaus on hieman suurempi kuin rajattu alue.

12. Luumäki : Kaltsenkangas 1000019258, Suntio 1000019259, Suntionsuo 1000019674, Kinnari 1000019260, Harakkamäki 1000019263
Kokonaisuus koostuu kohteista Kaltsenkangas, Suntio, Suntionsuo, Kinnari ja Harakkamäki. Alueella on betonimyllyn jalustoja, panssarivaunun kivi- ja kaivantoesteitä, maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen, kivistä kasattuja asemia tai korsuja, teräsbetonisia ase- ja miehistökorsuja, konekiväärikupupesäke sekä panssarivaununtornista rakennettu teräspesäke. Kokonaisuus on edustava ja historiallisesti todistusvoimainen esimerkki Salpalinjan porrastetusta puolustusjärjestelmästä. Kokonaisuus muodostuu monipuolisesta valikoimasta Salpalinjalle tyypillisiä ja harvinaisia linnoituslaitteita, jotka kuvastavat puolustusjärjestelmän toimintaa, rakentamista ja sijoittamista maastoon. Linnoituslaitteet ovat säilyttäneet autenttisen ilmeensä; betonimyllyjen jalustat kertovat linnoitustyömaasta. Kokonaisuus on eheä, ja rakennuspaikan valinnan perusteet ovat edelleen hahmotettavissa. Kohteen tutkimusarvo ja käyttöpotentiaali ovat suuria, sillä se on luonnonvaraisessa tilassa. Kohde on helposti saavutettavalla ja ympäristöstään erottuvalla paikalla.

 

Huippukohteen rajaus on hieman suurempi kuin rajattu alue.
Huippukohteen rajaus on hieman suurempi kuin rajattu alue.



 

 

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Mannerheim Luumäellä 1940

Mannerheim Luumäellä 1.9.1940 Mannerheimin suunniteltu aiempi elokuinen vierailu Salpalinjan työmailla oli jouduttu siirtämään mutta 1.9.1940, syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina, saapui Mannerheim tarkastusmatkalle joka suuntautui Virolahden, Miehikkälän

Lue lisää »