Sotahistoriallisia luentoja huhtikuussa 2015

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Laitoin tähän parit mielenkiintoiset sotahistorialliset luennot huhtikuulle 2015. Minulle voi ilmoitella lisää luentoja, niin lisätään listaan! Sähköposti löytyy oikeasta yläreunasta, ota yhteyttä-osiosta.

7.4.2015 Klo 18:00 Hämeenlinna, Panssarimuseolla. Luento, Panssarit Pertjärven kelirikkotaisteluissa, Evl Ilmari Hakala. http://www.panssarimuseo.fi/

Taustaa suora lainaus wikipediasta.  http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_VI_armeijakunta

[box type=”info”] Pertjärven taistelut huhtikuussa 1942 Neuvostojoukot aloittivat keväällä 1942 suurhyökkäyksen 11.4. kelirikkoisella Syvärin rintamalla iskemällä suomalaisten heikkoon kohtaan, lähes miehittämättömälle erämaaosuudelle suomalaisten 17. ja 11. divisioonan saumaan Šemenskin ja Pertjärven väliselle vaikeakulkuisella korpialueella. Hyökkäyksen todennäköinen tavoite oli katkaista Syvärin-Ostan maantie ja avata tilaisuus suomalaisten ajamiseen pois Syvärin itäpuolelta. Hyökkäys tuli Aunuksen kannaksen puolustuksesta vastaavalle suomalaisten sotilasjohdolle yllätyksenä. Suomalaiset eivät uskoneet venäläisten hyökkäykseen kelirikon aikana. Hyökkäys saatiin torjuttua suomalaisten keskitettyä lisää joukkoja puolustuksen tueksi ja maaston muututtua kulkukelvottomaksi. Taistelut käytiin liejun ja mudan täyttämissä taisteluasemissa ja juoksuhaudoissa. Aloite siirtyi suomalaisille ja hyökkäävä neuvostorykmentti motitettiin Pertjärvellä. Sitkeästi taistellut motti antautui 18.4. Venäläisten ylivoimaisin joukoin aloittama keväthyökkäys päättyi suomalaisten merkittävään voittoon Šemenskin-Pertjärven taisteluissa. Vihollisen tappiot Syvärin kelirikkotaisteluissa arvioitiin noin 14 000 mieheksi. Suomalaisten tappiot olivat 2 165 miestä, joista kaatuneita oli 440 miestä. Kevään 1942 torjuntavoittojen jälkeen taistelutoiminta Syvärillä laantui asemasodaksi.[/box]

15.4.2015 klo18:00  Kouvola. Luento Kustaan sotavuosi 1789. Sakari Viinikainen, Kouvolan sotilashistoriallinen seura http://finnicakymenlaakso.fi/blogs/storia/seuratoiminta/

Taustaa suora lainaus wikipediasta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_III:n_sota

[box type=”info”] Kustaa III:n sota oli Ruotsin ja Venäjän välinen sota kesäkuusta 1788 elokuuhun 1790. Sota syttyi Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n aloitteesta ja päättyi Värälän rauhaan ilman selvää voittajaa tai ilman rajamuutoksia. Ratkaisu Ruotsinsalmessa Vuonna 1789 Venäjä pyrki Savon valtaamiseen. Venäjän edetessä kohti Mikkeliä käytiin Porrassalmella kesäkuussa suuret taistelut, jotka päättyivät Ruotsin torjuntavoittoon. Silti venäläiset onnistuivat valtaamaan Mikkelin. Eversti von Stedingk joutui vetämään Ruotsin joukot Joroisiin. Sieltä tehtiin vastahyökkäyksiä, ja Savo saatiin kesän aikana takaisin. Suurimman voittonsa Ruotsin armeija sai 5. heinäkuuta 1789 Rantasalmen Parkumäellä. 24. elokuuta 1789 Ruotsin saaristolaivasto kärsi Ruotsinsalmen ensimmäisessä meritaistelussa Kotkan edustalla suuren tappion.[/box]

16.4.2015 Klo 18:00 Mikkeli, jalkaväkimuseo, museon ritarisali. Lapin Sota, Evl. evp Ari Raunio luennoi Lapin sodasta. Luento järjestetään yhdessä sotilasperinneyhdistys Porrassalmen kanssa. http://www.jalkavakimuseo.fi/index.php/fi/nayttelyt/nayttelyt-2/27-luento-16-4-2015

Taustaa suora lainaus wikipediasta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapin_sota

[box type=”info”] Lapin sota käytiin toisen maailmansodan aikana Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945. Jatkosodan 4. syyskuuta 1944 sovittuihin aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta 15. syyskuuta 1944 mennessä.[6] Saksan ja Suomen välillä puhkesi Lapin sota. Saksalaiset katsoivat tärkeimmiksi tavoitteikseen Petsamon nikkelikaivosten tuotannon turvaamisen itselleen ja Pohjois-Norjassa olevien joukkojensa paluureitin varmistamisen. Saksalaisjoukot ryhmittyivät uudelleen ja ryhtyivät vetäytymiseen ennalta valmistellun operaatio Birken mukaisesti. Armeija vetäytyi taistellen suomalaisjoukkojen tieltä pohjoiseen turvautuen samalla poltetun maan taktiikkaan. Talvella sota muuttui asemasodaksi Käsivarressa, kunnes viimeisetkin saksalaisjoukot huhtikuun lopussa 1945 vetäytyivät Norjan puolelle. Varsinaista sodanjulistusta ei antanut kumpikaan osapuoli. Suomessa Paasikiven hallitus totesi maaliskuussa 1945 sotatilan vallinneen 15. syyskuuta 1944 lähtien ja vasta vuonna 1954 Tuomiojan hallitus totesi, että sotatila oli päättynyt.ita sisältö tänneKirjoita sisältö tänne[/box]

16.4.2015 klo 18.00 Hämeenlinna, Museo Militaria. Komentaja evp. Ove Enqvist luennoi rannikkotykistön ja puolustuksen historiasta http://www.museomilitaria.fi/fi/tapahtumakalenteri 

Ove Enqvist, lähde wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Ove_Enqvist

Ove Enqvistin tohtorinväitös https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74458/864586_taitto_web_2.pdf?sequence=1

[box type=”bio”]Ove Enqvist (s. 1953, Helsinki) on Vantaalla asuva tietokirjailija, sotatieteiden tohtori ja evp komentaja joka on toiminut mm. Mäkiluodon linnakken päällikkönä ja Porkkalan Rannikkopatteriston komentajana. Hän palveli apulaisjohtajana Merivoimien Tutkimuskeskuksessa Espoossa 2005–2006, jonka jälkeen jäi eläkkeelle. Hän on kirjoittanut useita teoksia Suomen rannikkotykistön historiasta ja eri maiden rannikkotykkikaluston historiasta. Hän on toiminut Rannikon Puolustaja -lehden päätoimittajana ja mm. Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen hallituksen jäsen sekä Rannikkotykistön Perinneyhdistyksen puheenjohtaja. Enqvist väitteli sotatieteen tohtoriksi 19. lokakuuta 2007. Väitöskirja https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74458/864586_taitto_web_2.pdf?sequence=1[/box]

 

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Talvisota ja korsujen mitoitus

Pioneerikenraali Unio Sarlin kertoo kuinka 1930-luvulla Kannakselle rakennetut korsujen mitoitus/järeys ratkaistiin. “Minä pyysin, ihan alussa jo,  Sotaväen päälliköltä että hän ilmoittaisi minkälaista tykistöä vihollinen todennäköisesti

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Nastola, sankarivainajat

Nastola, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 69 sankarivainajaa.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. myös kaatumispaikkaa on mainittu. Tästäkin listasta puuttuvat Nastolaan haudatut ulkopaikkakuntalaiset sankarivainajat. Listan lähteenä on

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Artjärvi, sankarivainajat

Artjärvi, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 89 sankarivainajaa.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. Myös kaatumispaikka mainittu. Listan lähteenä on Lahden sotaveteraanipiiri r.y painattama kirja,  Päijät-Hämäläiset isänmaan

Lue lisää »