Talvisodan jälkeinen muutos betonikorsujen osalta

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Talvisodan taistelut osoittivat suomalaisille virheet, mitkä betonikorsujen suunnittelussa oli tehty ennen talvisotaa. Pahimmat näistä olivat betonikorsujen rakenteelliset ongelmat, jotka suomalaiset joutuivat pikaisesti ratkaisemaan ennen Salpalinjan betonikorsujen rakentamista.

Vaikka uusien korsujen suunnitteluun paneuduttiinkin pikkutarkasti, rakenteita suunniteltiin pikaisesti ja korsuihin liittyvät kokeilut jouduttiin tekemään pitkälti jo rakentamisen ollessa käynnissä. Seuraavana erittäin seikkaperäisesti listattuna muutamia, talvisodan jälkeen korsuihin tulleita muutoksia tai uudistuksia.

Siipimuuri
Tulikorsun, betonisen sivustatuli konekiväärikorsun suojaksi oli juuri ennen talvisotaa tullut kunnollinen siipimuuri, joka suojasi asetta vihollisen suorasuuntausammunnalta. Tämän lisäksi korsuja käännettiin vielä jyrkemmin sivustatuliasemaan.

Kuvassa näkyvissä korsun siipimuuri liekinheitinmiehen taustalla. SA-kuva 24224

Korsun perusta
Jo pelkästään korsun perustaminen tarpeeksi syvälle maamassoja siirtäen oli tarpeen. Talvisodassa pari savimaalle perustettua korsua oli siirtynyt tai kallistunut tykistötulen vaikutuksesta. Myöskin seinämävahvuuksiin kiinnitettiin huomiota, vaikkakin raudoituksen avaruusverkkoa hiukan harvennettiin betonivalun helpottamiseksi, koska valusaumoista luovuttiin. Talvisodassa venäläiset olivat pystyneet tuomaan jopa 152 mm tykkejä suorasuuntausasemiin ampumaan korsuja puhki. Tämän mahdollisti suomalaisten vastatykistötoiminnan vähäisyys ammusten puutteessa.

Seinämävahvuudet kuntoon
Rakenteellisista ongelmista suurin oli seinämävahvuuksien riittämättömyys.  Suomalaisille tuli yllätyksenä venäläisten suorasuuntausammuntaan käytettyjen tykkien suuri kaliiberi. Venäläiset pystyivät tuomaan asemiinsa suuria kanuunoja, joilla suorasuuntauksella ammuttiin korsujen seiniä sekä tähystyskupuja rikki. Suomalaisten vastatykistötoiminnan ammusten vähyys mahdollisti venäläisille suurtenkin tykkien asettamisen avoasemiin.

Venäläinen 152 mm kanuuna. SA-kuva 3920.

Korsun koko muuttuu
Korsun kokoa myös pienennettiin ja toisaalta suurennettiin, talvisodan aikana Karjalan Kannaksen T-linjalle suunniteltuihin konekiväärikorsujen piirroksiin lisättiin majoitustilat. Suuret linnakkeiden kaltaiset betonikorsut hylättiin ja Salpalinjalle suunniteltu tyyppikorsu konekiväärille sisälsi kk:n lisäksi majoituksen 20 hengelle.

Korsun laitteet
Salpalinjan korsuihin valittiin hyväksi havaittu koneellinen ilmanvaihto sekä lisäksi ampumakammion puolinaamarit. Varhaisemmista korsuista mallinnettiin mm. viemäröinti veden poistamiseksi, vedensaanti joko kaivosta tai vesisäiliöstä, puheputki ampumakammion ja tähystyskuvun välille, hätäpoistumisaukko ja lämmitykseen valittiin korsuhella. Konekiväärille tuli suuntalevy, joka mahdollisti sokkoammunnan. Kommunikointi korsusta haluttiin turvata sekä radiolla että langallisella puhelimella.

Korsun viemärin tekoa. SA-kuva150955
Puolinaamari letkuineen. SA-kuva 57079
Korsuhella. SA-kuva 57078.

Suomi-konepistooli lähipuolustukseen
Korsun rakenteita muutettiin myös oven sijoittamisen osalta sekä tähystyskuvun osalta. Kuvun läpimittaa pienennettiin. Se johti teräskuvun lähipuolustusaseena olleen tavallisen suomi-kp:n vaihtumiseen pistooliperäiseen suomi-kp:hen.

Kuvassa Mannerheimin Hitlerille lahjoittama Suomi-konepistooli, kp varustettu tavallisella perällä. SA-kuva 92774.

Varautuminen taisteluihin
Jatkosodan alkaessa oli Salpalinjalla jopa korsujen korjauskin otettu huomioon, olivathan talvisodassa venäläiset ampuneet puhki korsujen seiniä sekä tähystyskupuja. Tämän vuoksi myöskin jo aiemmin suunniteltu tähystyskupu oli sijoitettu erilleen taistelu- tai majoitustilasta. Olivathan venäläiset tuhonneet yhden betonikorsun valuttamalla korsun katolle ajetusta panssarivaunusta jotain polttonestettä korsun sisälle rikkiammutun tähystyskuvun kautta.

Hiekkasäkkejä. SA-kuva 51875.

Korsujen seinien rikkoutumiseen varauduttiin antamalla määräys kasata korsujen sisään valmiiksi hiekkasäkkejä, joita voitiin käyttää rikkoutuneiden seinien tukemiseen. Talvisodassa säkit oli jouduttu kuljettamaan selustasta öiseen aikaan etulinjaan. Nyt tämä hankala ja vaarallinen työvaiheen tarve väheni tai pystyttiin jättämään kokonaan pois.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Punavangit pakkotyöhön Saksaan 1918

1918 maaliskuussa Suomen ja Saksan välillä solmittiin sopimus jossa oli myös taloudellisia pykäliä. Suomessa ollutta Saksan Itämeren divisioonaa koskettivat osa sopimuksen pykälistä, lähinnä pykälät, -sotasaaliin

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Lahden Sotavankilan vuosi 1918

Keväällä 1918 Suomen valkoinen armeija pakotti kapinoivan punaisen joukon perääntymään yhä pienemmällä alueelle. Saksalaisten maihinnousu ja eteneminen Lahteen katkaisi punaisten yhteyden Itä- ja Keski-Suomeen silloisen

Lue lisää »