Valo Nihtilä ja Salpalinja

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Valo Nihtilä

Mannerheim

“Sotamarsalkka Mannerheim jäi ylipäällikön paikalle. Hänen johdollaan aloitettiin puolustusvoimain uudelleen organisointi, laajat asehankinnat ja suurimittaiset linnoitustyöt uudella rajalla, joka sekä maarintaman pituuden että maastollisten tekijäin johdosta sitoi paljon enemmän joukkoja kuin ennen.

Mannerheim73-vuotias ylipäällikko johti monitahoista toimintaa hellittämättömällä tarmolla. Hän liikkui joukoissa ja linnoitustyömailla sekä seurasi aseteollisuuden edistymistä. Hän oli kiinteässä yhteydessä maan presidenttiin ja hallitukseen, joka miellellään kuunteli hänen arviointejaan maailman muuttuvasta epävakaisesta tilanteesta ja Suomen edellytyksistä ja menettelytapamahdollisuuksista niissä monissa vaikeissa neuvotteluissa, joita Suomi joutui kaupallisista ja poliittisista kysymyksistä käymään.”

HuomolaSalpalinja

“Heti vapusta lähtien, kun minä tulin sinne armeijakunnan esikuntapäälliköksi. kuljimme Virolahti-Luumäki linjalla saadaksemme jonkinlaisen käsityksen mistä kautta se(Salpalinja) nyt rupeaa kulkemaan. Sitten divisioonankomentajat rupesivat laatimaan yksityiskohtia korsujen sijoittamisesta. Aseman kulun laadimme siis korkean portaan piirissä.

Matkan varrella väittelimme. Eräs komentajista sanoi, ettei missään tapauksessa saa tehdä asemia metsän reunaan, vaan eteen. Toinen oli sitä mieltä, että avomaasto oli ehdottomasti tuhoisin paikka. Lopulta kuitenkin pääsimme aina yhteisymmärrykseen.

Rannikkoalueesta Armeijakunnan vastuulla oli Kotkan lohko, joten siellä kuljimme myös rannikkolinnakkeita tutkimassa Haapasaarta myöten. Armeijakunnan esikunta oli Haminassa, Reserviupseerikoulun tykistöpatterin käytössä olevassa rakennuksessa. Siellä olimme vain toukokuun ajan, kunnes olimme saaneet kaikki tiedustelut suoritettua. Kesäkuun puolella siirryttiin Lahteen, jossa olimme kunnes uusi liikekannallepano tapahtui. Lahdessa Armeijakunnan esikunta sijaitsi Hennalan sairaalassa.
Oesch
Toisen linjan, Hamina-Taavetti työt aloitettiin myöskin. Sen tiedustelut tapahtuivat aika kätevästi. Sain käyttööni Storch’in ja lentelin päivän siellä ja tarkistin kartalle tekemiäni vaihtoehtoja. Ilmoitin Oeschille mihinkä tulokseen olin päätynyt ja kuljimme vielä maastossa tärkeimmät kohdat ja sitten asia oli selvä.

Kaikki suunnitelmat rakentuivat puolustuksen pohjalle, aktiivisesta hyökkäämisestä ei edes keskusteltu, sillä katsottiin, ettei meillä ollut siihen mitään mahdollisuuksia.”

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Punavangit pakkotyöhön Saksaan 1918

1918 maaliskuussa Suomen ja Saksan välillä solmittiin sopimus jossa oli myös taloudellisia pykäliä. Suomessa ollutta Saksan Itämeren divisioonaa koskettivat osa sopimuksen pykälistä, lähinnä pykälät, -sotasaaliin

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

2019 Kevät ja kesäkauden luennot

Seuraavat linnoitusaiheiset luennot on varmistettu. 17.4. Klo 17 Salpalinja Luumäellä, Luumäki, Valtuustosali. Vapaa pääsy. 16.6. klo 13 YH-ajan linnoitustyöt Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Lahti. Sotilaslääketieteenmuseo. Museon

Lue lisää »
Salpalinja
Juha Kilpeläinen

Salpalinjan vesiesteet, osa 1. Ravijoki.

Salpalinjan tulvitukset Etelä-Kymenlaakson alueella osa I Kivijärven patolaitetta on käsitelty niin kirjallisuudessa kuin erilaisissa blogeissakin paljon. Mutta tällä kertaa keskitymme Virolahden kunnassa Ravijoella olleisiin tulvituksiin.

Lue lisää »