Valo Nihtilä ja Salpalinja

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Valo Nihtilä

Mannerheim

“Sotamarsalkka Mannerheim jäi ylipäällikön paikalle. Hänen johdollaan aloitettiin puolustusvoimain uudelleen organisointi, laajat asehankinnat ja suurimittaiset linnoitustyöt uudella rajalla, joka sekä maarintaman pituuden että maastollisten tekijäin johdosta sitoi paljon enemmän joukkoja kuin ennen.

Mannerheim73-vuotias ylipäällikko johti monitahoista toimintaa hellittämättömällä tarmolla. Hän liikkui joukoissa ja linnoitustyömailla sekä seurasi aseteollisuuden edistymistä. Hän oli kiinteässä yhteydessä maan presidenttiin ja hallitukseen, joka miellellään kuunteli hänen arviointejaan maailman muuttuvasta epävakaisesta tilanteesta ja Suomen edellytyksistä ja menettelytapamahdollisuuksista niissä monissa vaikeissa neuvotteluissa, joita Suomi joutui kaupallisista ja poliittisista kysymyksistä käymään.”

HuomolaSalpalinja

“Heti vapusta lähtien, kun minä tulin sinne armeijakunnan esikuntapäälliköksi. kuljimme Virolahti-Luumäki linjalla saadaksemme jonkinlaisen käsityksen mistä kautta se(Salpalinja) nyt rupeaa kulkemaan. Sitten divisioonankomentajat rupesivat laatimaan yksityiskohtia korsujen sijoittamisesta. Aseman kulun laadimme siis korkean portaan piirissä.

Matkan varrella väittelimme. Eräs komentajista sanoi, ettei missään tapauksessa saa tehdä asemia metsän reunaan, vaan eteen. Toinen oli sitä mieltä, että avomaasto oli ehdottomasti tuhoisin paikka. Lopulta kuitenkin pääsimme aina yhteisymmärrykseen.

Rannikkoalueesta Armeijakunnan vastuulla oli Kotkan lohko, joten siellä kuljimme myös rannikkolinnakkeita tutkimassa Haapasaarta myöten. Armeijakunnan esikunta oli Haminassa, Reserviupseerikoulun tykistöpatterin käytössä olevassa rakennuksessa. Siellä olimme vain toukokuun ajan, kunnes olimme saaneet kaikki tiedustelut suoritettua. Kesäkuun puolella siirryttiin Lahteen, jossa olimme kunnes uusi liikekannallepano tapahtui. Lahdessa Armeijakunnan esikunta sijaitsi Hennalan sairaalassa.
Oesch
Toisen linjan, Hamina-Taavetti työt aloitettiin myöskin. Sen tiedustelut tapahtuivat aika kätevästi. Sain käyttööni Storch’in ja lentelin päivän siellä ja tarkistin kartalle tekemiäni vaihtoehtoja. Ilmoitin Oeschille mihinkä tulokseen olin päätynyt ja kuljimme vielä maastossa tärkeimmät kohdat ja sitten asia oli selvä.

Kaikki suunnitelmat rakentuivat puolustuksen pohjalle, aktiivisesta hyökkäämisestä ei edes keskusteltu, sillä katsottiin, ettei meillä ollut siihen mitään mahdollisuuksia.”

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Mannerheim juuttuu mutaan 1942

Mannerheim autoineen joutui kokemaan omakohtaisesti tiestön huonon kunnon Itä-Karjalassa 7.8.1942 kun hänen autonsa huonokuntoisella tiellä juuttui liejuun. Tämän henkilökohtaisen kokemuksen myötä irroitettiin linnoitusrakennuspataljoona Karjalan kannakselta

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Salpalinja ja korsuvasikka

Salpalinja-esitelmiä tai -luentoja pitäessä on aina silloin tällöin tullut vastaan korsun vasikka. Koska Salpalinjalla on muutaman korsun yhteydessä korsuvasikka, eikä se suinkaan tarkoita tässä yhteydessä

Lue lisää »
hämeenlinna-sotahistoriamatkat
Juha Kilpeläinen

Lappeenrannan panssariestekokeet 1940

Syys-lokakuussa, 14.9.-16.10.1940, oli panssarivaunukomennuskunta komennettu Lappeenrantaan kokeilemaan erilaisia panssariesteitä, panssarivaunukomennuskunnan päällikkö oli reservin luutnantti S.Virmiö jonka laatimasta sotapäiväkirjasta on otteita lähetetty Päämajan operatiiviselle osastolle sekä

Lue lisää »