VT-asema, kiviestetyöt

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

VT-aseman kulkua ratkaistaessa 1941 marraskuussa, päätyi Päämaja Oeschin ehdotuksen kannalle. Vammalsuu-Taipale aseman, VT-linjaksi kutsutun linja tiedustelu maastossa alkoi 19.11.1941 jälkeen. Yksityiskohtainen suunnitelma oli esitettävä 15.12.1941 mennessä. Työt alkoivat verkkaisesti ja alkoivat käytännössä kiihtyä vasta 1943 alussa.

Huhtikuun lopulla 1943, E.Hanell sai määräyksen yhtenäisen kiviesteen rakentamisesta VT-asemaan. E.Hanell oli ollut yleisesikunnan päällikkönä mutta palannut linnoitustöiden johtoon. Hanell antoi oman määräyksen töiden aloittamisesta, kiviesteen osalta 30.5.1943.

VT-asema. Purkausasemat ja VT-aseman yleinen kulku.
VT-asema. Purkausasemat ja VT-aseman yleinen kulku.

Itse työn osalta Hanell oli aloittanut järjestelyjä jo ennen kuin antoi määräyksensä. Kiviä suunniteltiin kuljetettavaksi rautateitse aina Hamina-Taavetti linjalta asti, Haminasta. Kymijoen linjaan ei oltu ehditty paljoa estekiviä louhia ja nekin kivet olivat vielä vanhempaa, Salpalinjaa edeltänyttä kokoluokkaa. Ne eivät siis kelvanneet.

Ongelmana tuli siis alusta asti olemaan kivien kuljetus, esimerkkinä 6.5.1943 Haminassa Tikkamäen seisakkeella seisoi n.200 junanvaunua odottamassa eteenpäin kuljetusta ja tänne sekaan olisi pitänyt saada mahtumaan kivien lastaus junanvaunuihin. Hanell pyysikin insinööri Kärkkäisen, jolle oli annettu vastuu kivien irroittamisesta ja lastauksesta nykyisen Suomen puolella, tiedustelemaan rautatieviranomaisilta olisiko mahdollista saada vaihde n. 300 metriä Reitkalliin(Tikanmäestä) päin helpottamaan kivien kuljetusta.

Kallion poraus. N 2 Estekivien lastaus rautatievaunuun.
Kallion poraus. N 2 Estekivien lastaus rautatievaunuun. SA-kuva 144965

Vanhat Salpalinjan ja Hamina-Taavetti linjan aikaiset kivityömaat oli suljettu joten kivilouhimoita jouduttiin avaamaan seuraavasti, Taavetti, Hamina, Kalalampi, Kämärä, Kaarlahti, Viipuri ja Simola. Antreassa oli ainoa valmiiksi toiminnassa oleva kivilouhos. Kivilouhoston lisäksi alettiin kiviä siis irroittamaan myöskin Hamina-Taavetti linjalle pystytetystä kiviesteestä. Kymijoen linjan kivet oli vielä vanhempaa mallia, pienempiä kooltaa joten ne eivät VT-asemaan kelvanneet.

Kallion poraus. N 2 Estekivien lastaus rautatievaunuun. SA-kuva 144964
Kallion poraus. N 2 Estekivien lastaus rautatievaunuun. SA-kuva 144964

Hanell suunnittele että jos kiviesteestä Kannaksen poikki tulee 4-rivinen, tarvitaan kalustoa seuraavasti. Töiden kestoajaksi Hanell laski 200 päivää.

 

Kiviä kilometriä kohden tarvittiin 1820kpl

400kpl      Kuorma-autoja(joista vara-autoja 135kpl)

222kpl      Rautatievaunuja (6junaa á 37vaunua)

20             Kivilouhimoa (560miestä, 28kiveä päivässä/louhimo, 1mies/kivi/päivä).

Näiden lisäksi tarvittiin lastaajia ja seppiä. Kuljettamiseen traktoreita n.80 kpl. Traktoreita käytettiin kivivankkureiden vetämiseen lyhyillä matkoilla.

Traktori (S.A.775.) SA-kuva 27604
Traktori (S.A.775.)
SA-kuva 27604

Autoja saatiin n.400 ja vesikuljetuksiin Suvannolla, luovutti pioneerikomentaja Unio Sarlin 4 moottoriponttoonia. Ponttoneeja suunniteltiin käytettäväksi matkalla Antreasta Kiviniemeen mutta Vuoksen virtauksen katsottiin saattavan tehdä mahdottomaksi ponttoonien paluun Antreaan tyhjinä. Suvannolla taasen ei ollut huomattavaa virtausta eikä kapeikkojakaan joten Suvannon reitin katsottiin sopivan paremmin ponttoonien käyttöön. Ponttoonien kuljetuskyky oli kuitenkin vain 1kivi/ponttooni joten kivien kuljettaminen ponttooneilla ei noussut kovinkaan merkittäviin määriin.

Hv. estekivien, vesitiekuljetuksen purkaus. SA-kuva 139539
Hv. estekivien, vesitiekuljetuksen purkaus. SA-kuva 139539

Rautateillä kuljetusvolyymit olivat suuremmat, ongelmana oli ettei rautatie ulottunut kaikkialle, lisäksi tehtiin kapearaiteista rautatietä mutta tällöin kivet täytyi siirtää normaalista vaunusta kapearaiteisen vaunun kyytiin. Normaalin rautatievaunun kyytiin mahtui 15kpl estekiviä kun taasen kapearaiteisen vaunulla voitiin kuljettaa vain 2kpl kiviä.

"Kiviesteitä siirretään väliaikaisesti rajalta uusille esteille idempänä. Kuva otettu Myllykosken asemalla. Kuljettaja sanoi "" vievänsä katukiviä Pietariin""." SA-kuva 135030
“Kiviesteitä siirretään väliaikaisesti rajalta uusille esteille idempänä. Kuva otettu Myllykosken asemalla. Kuljettaja sanoi “” vievänsä katukiviä Pietariin””.”
SA-kuva 135030
Estekivien purkausta rautatierannasta kapearaiteiselle. SA-kuva 146889
Estekivien purkausta rautatierannasta kapearaiteiselle. SA-kuva 146889

Autot joita kuljetuksiin varattiin, menivät melko nopeasti huonoon kuntoon, eikä uusia ollut saatavilla. Joillain puolustusaseman lohkoilla jouduttiin kuljettamista varten tekemään lankkutie joka päällystettiin 3” lankuilla. Autojen kuluttua huonoon kuntoon, pahimmillaan vain 20-30% autoista oli ehjiä, loput korjaamoilla, alettiin traktoreita käyttää lisääntyneessä määrin. Jo pian raahattiin traktoreilla kiviä ilman kivikärryä jolloin toiminta pahimmillaan muistutti ruotsalaisten töitä 1940, kivetkin jätettiin kohteessa hujan hajan.

Estekiviä lankkutien kummankin puolen. SA-kuva 151099
Estekiviä lankkutien kummankin puolen. SA-kuva 151099
Hv.estekivien kuljetuksessa vaurioitunut SA 29579, Perkjärven Liikolassa 12.11.1943. Auton takapyörät pudonneet lankkutieltä 20 m., estekiven paino 4,5-5 tonnia. SA-kuva 139755
Hv.estekivien kuljetuksessa vaurioitunut SA 29579, Perkjärven Liikolassa 12.11.1943. Auton takapyörät pudonneet lankkutieltä 20 m., estekiven paino 4,5-5 tonnia. SA-kuva 139755

Töitä tehtiin kolmessa vuorossa valoisuuden sen salliessa, muutoin kahdessa. Kivieste päätettiin syyskuussa 1943 tehdä 3-riviseksi aluksi paitsi teiden suunnassa heti täyteen mittaansa. Suomaaston kivieste oli joko 2- tai 3-rivinen.

Estekivi suomaalla. SA-kuva 151047
Estekivi suomaalla. SA-kuva 151047

Lisäksi alettiin teitä sulkea puusärmiöillä.

Hv. tiesulku este Palokankaalla. SA-kuva 151118
Hv. tiesulku este Palokankaalla. SA-kuva 151118

Ja betonisärmiö havaittiin ruotsalaisten kanssa kestävämmäksi kuin kivi. Syynä oli se että verrattuna 1940 Miehikkälän estekivikokeeseen, kiveä suurennettiin yhdestä kuutiosta kahteen. Ruotsalaiset olivat käyttäneet jo 1940 betonia mutta myöskin kiviä säästösyistä, ruotsalaiset vaan sijoittivat nelirivisessä psv.esteessään kivet kahteen sisimmäiseen riviin ja ulommaiset olivat betonia.

Estekiviä Siiranmäessä. SA-kuva 151153
Estekiviä Siiranmäessä. Kyseessä betonista tehdyt ns. lohikäärmeen hampaat. SA-kuva 151153

 

Samaten kivien asento oli nyt eri kuin Salpalinjalla 1940-41 rakennetussa esteessä.

Hv. Estettä Palokankaalla. SA-kuva 151119
Hv. Estettä Palokankaalla. SA-kuva 151119

 

VT-asema, mitä saatiin aikaan panssariesteinä:

Kiviä ajettiin linjalle 107km matkalle,

Keskeneräistä kiviestettä teon alla. SA-kuva 150938
Keskeneräistä kiviestettä teon alla. SA-kuva 150938

Kiviä pystytettiin 19km matkalle, talvellahan ei roudan takia pystynyt pystyttämään kiviä.

Kiviesteitä. Kivieste malli uusi vs Salpalinjan malli vanha. SA-kuva 151009
Kiviesteitä. Kivieste malli uusi vs Salpalinjan malli vanha. SA-kuva 151009

lisäksi kaivettiin estehautaa n. 8km kaivinkoneella.

"""Hullujussi"" työssä." Kaivinkone teki joko U- tai V-muotoista kaivantoa koneesta riippuen. SA-kuva 150983
“””Hullujussi”” työssä.” Kaivinkone teki joko U- tai V-muotoista kaivantoa koneesta riippuen. SA-kuva 150983

Kaivinkoneita 14kpl ja telanostureita 2kpl oli estetyömailla käytössä mutta Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua, ei koneita saatu evakuoitua Salpalinjalle tehtäviä töitä varten vaan ne jäivät vihollisen haltuun. Tämä luonnollisesti hidasti kaivantoesteen tekoa uusiin oikaisuasemiin.

Esteistä pelkät kaivantoon ajetut kivet eivät juuri pidätelleet vaunuja vaan nopeasti ne pareittain työskentelemällä tekivät esteeseen aukon. Kaivinkoneiden tekemät kaivannot olivat pitäviä esteitä, samoin kaivantoon upotettu kivieste. 1944 uudet lähitorjunta-aseet, panssarinyrkit ja panssarikauhut vaativat esteenkin jo lähemmäs omia asemia kuin aiemmin. Saksalaiset tekivät esteen asemien “sisään” ja sitä kohti siirryttiin suomalaistenkin osalta Neuvostoliiton suurhyökkäyksen jälkeen. Estekaivanto tuotiin aivan omiin asemiin kiinni. Syynä oli Neuvostoliiton tykistön määrä jolloin panssarien kaukotorjunta pst-tykeillä vaikeutui huomattavasti, tykistön keskityshän saattoi neuvostoliittolaisia hyökkääjiä aina vihollisen asemiin asti, jolloin puolustajat joutuivat suojautumaan “viimeiseen asti”.

 

 

 

 

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Email
Share on whatsapp
WhatsApp
Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen. Sotahistoriamatkat sivun ylläpitäjä.

Kommentoi

Juha Kilpeläinen

Juha Kilpeläinen

Hei, olen Juha Kilpeläinen, lahtelainen 49-vuotias mies K-Linnoiteretkien takana. Suomen modernin ajan linnoittamisen harrastetutkija.

Viimeisimmät artikkelit

Seuraa Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Juha Kilpeläinen

Joensuu 1944 linnoitettu kaupunki

Joensuu ja Lappeenranta olivat välirauhan aikana sekä jatkosodan lopulla eniten linnoitetut kaupunkimme kun Viipuria ei oteta lukuun. Joensuu kärsi linnoitteista vielä enemmän kuin Lappeenranta mutta

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Artjärvi, sankarivainajat

Artjärvi, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 89 sankarivainajaa.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. Myös kaatumispaikka mainittu. Listan lähteenä on Lahden sotaveteraanipiiri r.y painattama kirja,  Päijät-Hämäläiset isänmaan

Lue lisää »
Juha Kilpeläinen

Lahden sankarivainajat

Lahti, talvisodan ja jatkosodan sekä Lapin sodan sankarivainajamme. 518 sankarivainajaa joista suurin osa on haudattu Lahteen.  Syntymäaika ja kaatumispäivä. Kaatumispaikkoja ei ole. Yksi nimi puuttuu,

Lue lisää »